Syyttäjä on nostanut Suomessa harvinaiset syytteet. Syyttäjän mukaan Albaniasta Suomeen marjanpoimijoiksi tuotu porukka joutui taloudellisen hyväksikäytön uhreiksi Savossa.
Suomen tuomioistuimissa on käsitelty aiemminkin ulkomaalaisten marjanpoimijoiden työehtoja, mutta joukossa ei ole ollut aiemmin albanialaista ryhmää.
Syytteiden mukaan yksitoista albanialaista miestä tuotiin Suomeen keskisavolaiselle marjatilalle poimimaan mansikoita, vadelmia ja metsämarjoja kesällä 2020. Kun porukalle tuli kuukauden kuluttua yrittäjän kanssa riitaa työhön liittyneistä epäkohdista, yrittäjän syytetään jättäneen albanialaiset keskelle Savon maaseutua ilman autoa ja vastaamatta enää heidän puheluihinsa.
Porukalla olisi ollut kävellen matkaa esimerkiksi lähimpään kauppaan kahdeksan kilometriä.
Viikon epäselvän tilanteen jälkeen Itä-Suomen poliisi tuli apuun ja evakuoi koko porukan vastaanottokeskukseen Mikkeliin.
Syyttäjä on nostanut keski-ikäistä yrittäjää vastaan syytteet kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja työaikasuojelurikoksesta. Yrittäjä kiistää syytteet.
Koko vyyhti sai alkunsa, kun marjatilan yrittäjä kävi paikallisoloja tuntevan oppaan kanssa ensin Albaniassa järjestämässä rekrytointitilaisuuden.
Tila palkkasi seuraavana kesänä 60 ulkomailta tullutta marjanpoimijaa, joista 11 tuli Albaniasta.
Syyttäjän mukaan keskisavolainen mies käytti tilanteessa hyväkseen albanialaisten taloudellista ahdinkoa, ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä.
Syyttäjän mukaan porukalle oli tehty 90 päivän työsopimukset suomeksi ilman mainintaa tuntipalkasta. Sopimuksissa oli maininta suoritusperusteisesta palkasta ilman merkintää summasta.
Vakuutustodistuksissa oli merkittynä työn tuntihinta.
Syyttäjän mukaan yrittäjä maksoi kesän aikana albanialaisille huomattavasti pienempää palkkaa kuin alalla noudatettavan yleissitovan maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaan olisi tullut maksaa.
Lisäksi syyttäjän mukaan albanialaisilla marjanpoimijoilla oli teetetty yli- ja sunnuntaityötä maksamatta siitä lisäkorvauksia.
Syyttäjä katsoo myös, ettei työaikakirjanpitoakaan ollut pidetty, vaan yrittäjä oli laatinut poimijoiden työtuntimäärästä arvion vasta jälkikäteen.
Työntekijöillä epäillään teetetyn useita yli kahdeksan tunnin työpäiviä ja lisäkorvauksetta myös sunnuntaitöitä niin, että he olivat saaneet työstään palkkaa bruttona 427–668 euroa kuukaudessa.
Syyttäjän mukaan ajanjaksolta olisi tullut maksaa palkkaa ja lomakorvausta vähintään 1 682 euroa bruttona per henkilö.
Työntekijät olivat asuneet yrittäjän osoittamissa kausityöntekijöille vuokratuissa asunnoissa, ja he olivat olleet riippuvaisia yrittäjän järjestämistä ajoneuvoista tai bussikuljetuksista. Työntekijöille oli varattu paluulennot Albaniaan vasta syyskuun lopulle, joten heillä ei ollut mahdollisuutta tai varaa tehdä muuta kuin jatkaa töitä, vaikka palkka oli ollut riittämätön.
Kun albanialaiset marjanpoimijat kysyivät työnantajaltaan tilanteesta, albanialaisten mukaan heidät jätettiin majoitukseen eikä yrittäjä vastannut heille enää mitään. Toiset työntekijät kävivät hakemassa porukalla käytössä olleet autot pois.
Albanialaiset eivät keksineet muuta kuin ottaa yhteyttä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, joka hälytti poliisit auttamaan porukan pois maaseudulta.
Yrittäjä katsoo myös, etteivät albanialaiset marjanpoimijat olleet olleet kielitaidottomia ja turvattomassa asemassa, vaan he olivat tienneet ja osanneet hakea apua Maahanmuuttovirastosta, poliisilta, rikosuhripäivystyksestä, työsuojelusta ja seurakunnalta.
Osapuolet ovat käyneet tilanteesta sovintoneuvotteluja vahingonkorvausten ja palkkasaatavien osalta. Etelä-Savon käräjäoikeus järjesti asiassa myös valmisteluistunnon. Syytteitä on tarkoitus käsitellä myöhemmin varsinaisessa käräjäoikeuden pääkäsittelyssä.
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/6174813