Tulilahti 1959 (ketju 1)

[strangelove]

Tämä kohta syytekirjelmässä jaksaa yhä hämmästyttää:

"Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorion lausunnon mukaan on täysin mahdollista, että tyttöjen haudalle asetetut taimet on katkaistu kysymyksessä olevalla puukolla."

Laboratorio ei antanut siis selvää vastausta siihen, täsmäsivätkö vuolujäljet. Tämä ihmetyttää minua. Normaalistihan jäljet joko täsmäävät tai sitten eivät. Vähän sama juttu kuin sormenjäljistäkin ilmoitettaisiin tyyliin "on täysin mahdollista, että kyseessä on epäillyn sormenjälki". Mitään varmaa ei siis voitu sanoa, mutta miksi? Oliko tässäkin yritetty kääntää kaikki mahdolliset seikat Holmströmiä vastaan?

[Ravadas]

Mielenkiintoinen on myös Holmströmin luonnekuvaus. Se näyttää perustuvan yksinomaan Arne-veljen värikkäisiin kuvauksiin:
"Holmströmin on todettu olevan erittäin väkivaltainen luonteeltaan. Niinpä hän on useita kertoja suunniltaan vihastuksesta kuristanut veljeään kurkusta ja ollut vähällä tukahduttaa hänet. Holmström saattaa aivan vähäisestäkin syystä vihastua niin, ettei näe, eikä kuule mitään. Hän on myöskin aivan välinpitämätön muita henkilöitä kohtaan ja voi tehdä mitä hyvänsä saadakseen tahtonsa toteutetuksi ja halunsa tyydytetyksi. Veljelleen on Holmström myös kertonut, että hän oli kerran tavannut erään tytön maantiellä ajaessaan Uudestakaarlepyystä Vöyrin suuntaan ja kun tyttö pelästyneenä Holmströmin lähentelystä oli alkanut huutaa, oli Holmström puristanut tyttöä kurkusta ja olisi tytölle saattanut käydä syytetyn kertoman mukaan pahemminkin, ellei samassa olisi paikalle saapunut linja-auto."

[Belker]

Aluksi kiitokset mainiosta puusta Ilo lukea kokonaisuus läpi näin vanhasta jutusta.

Tähän kohtaan en voi tuoda uusia yksityiskohtia, koska en ollut tuolloin edes isäni housuissa itämässä. Fiktiivisen kokonaisuuden loin mielessäni:

Nuoret naiset, Nyyssönen ja Pakkanen, lähtivät ajan tapaan reippaalle pyöräretkelle telttoineen.

Jossain välissä Holmström, pikkurikollinen ja seksuaalisesti tukahtunut, tutustui tyttöihin. Holmströn ihastui toiseen tytöistä ja koki elämän antina, että sai näiltä huomiota. Holmström oli itse mopolla liikkeellä. Hän asui Munsalassa, länsirannikolla, ja oli itsekin vapaalla.

Saatuaan tietää tyttöjen reitin Holmström alkoi seurailla näitä. Kyse oli veijarimaisesta ajasta, jolloin naiset aluksi hymyilivät nähdessään seurailevan ihastuksensa. Holmström seuraili naisia tahallaan, vaikka sanoikin muutaman kerran "samaan paikkaan tupsahtaessaan", että olipas sattuma.

Naiset yöpyivät välillä matkustajakodissa, jolloin Holmström oli lähistöllä. Heinävedellä hän kuitenkin näki, että naiset menivät hiljaiselle rytömetsän keskelle tehdylle Tulilahden leirintäalueelle.

Illan tullen palavasti ihastunut Holmström ajeli lähelle leirintäaluetta. Hän tiesi, että tyttöjen retki oli loppumaisillan ja työ kutsuu pian. Ihana kesän romanttinen seikkailu alkoi olla lopussa, joten kerrankin pitäisi toimia miehekkäästi. Holmström meni illan tullen lähelle leirintäaluetta, mutta pupu loikkasi pöksyihin ja hän pystyi vain hiipimään lähelle teltalla olevia naisia. Piilostaan Holmström katseli naisten puuhia, mutta ei keksinyt tekosyytä, jolla voisi lähestyä.

Paikalle tulivat rempseät paikalliset MIEHET. Runar oli mustasukkainen, näinkö kaikki päättyisi? Kylän miehet tulevat ja kaappaavat neidot käsivarsilleen. Siltä se näytti, kun veneellä kurvanneet miehet naurattivat naisia ja koettivat pusutellakin. Runarilla pomppasi. Taasko jäin kakkoseksi?

Vihanpuuskassaan Runar odotti, että orhet lähtevät ja päätti toimia. Naiset antaisivat kuitenkin pian Runaria paremmille ja varakkaammille venemiehille. Hän menetti itsehillintänsä ja päätti tehdä selvää hutsuista. Kesäyön unelma oli murtunut.

Naiset olivat heti alakynnessä, kun vieras iski. Pieni koko ei merkinnyt heikkoutta, sillä Holmström oli vireessä. Väkevä simpauttaja, joka kosti kerralla naismaailman torjunnat.

Murhatyön jälkeen Holmströmin tolkku palasi. Hän alkoi piilotella pyöriä kuten oli lukenut Kyllikki Saaren jutussa tehdyn. Jos se murha oli nähnyt päivänvalon paljon teon jälkeen, niin miksei tämäkin? Jäpäkkänä jamppana Runar tempaisi tytöt kuoppaan, jonka oli kaivanut hiippaillessaan huomaamallaan lapiolla. Pyörät metsään oksien alle. Ja siten kotiin.

Jokusen päivän kuluttua, kun tyttöjä etsittiin, Holmström muisti Munsalassa, että pyörät voisivat löytyä. Omatuntoakin kolkutti naisten mätänevät ruumiit. Siitä Holmström suoriutui takaisin Tulilahteen. Toisella yöllisellä vierailullaan hän haki pyörät, lainasi venettä ja uiden vei vuorotellen pyörät jonkin matkan päähän. Runar oli hyvä uimari. Palatessaan hän vuoli jokusen oksan ja laittoi ne suohaudan päälle. Jos ne jokusen viikon kestäisivät, niin ei löydettäisi...

Myöhemmin paatunut Holmström kiisti kaiken. Vaikka todisteita esiteltiin, niin hän tiesi, että ainakin löydetyn luvattoman aseen takia hänelle olisi tulossa hyvin pitkä kakku, koska pohjia aikaisemmista rikoksista oli liikaa.

Lopulta Holmströmin hermot pettivät, kun tuomio näytti tulevan. Hän kirjoitti tyypillisen sitkeän syyllisen viimeisen lauseen syyttömyydestään ja hirtti itsensä sellin lakanoihin.

[Hydrogenium]

Tämä kohta syytekirjelmässä jaksaa yhä hämmästyttää:

"Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorion lausunnon mukaan on täysin mahdollista, että tyttöjen haudalle asetetut taimet on katkaistu kysymyksessä olevalla puukolla."

Laboratorio ei antanut siis selvää vastausta siihen, täsmäsivätkö vuolujäljet. Tämä ihmetyttää minua. Normaalistihan jäljet joko täsmäävät tai sitten eivät. Vähän sama juttu kuin sormenjäljistäkin ilmoitettaisiin tyyliin "on täysin mahdollista, että kyseessä on epäillyn sormenjälki". Mitään varmaa ei siis voitu sanoa, mutta miksi? Oliko tässäkin yritetty kääntää kaikki mahdolliset seikat Holmströmiä vastaan?

Ei ne vuolujäljet täsmänneet, eikä täsmää. Vain pieni osa täsmäsi tutkijoitten mukaan jotenkin elikkä 8 mm matkalta.
Nykyisin on helppo todeta se jopa itse etteivät ne vuolujäljet täsmää ollenkaan.
Kopioin vuolujälkikuvan koneelleni ja tutkin niitä jo vuosia sitten ja tänään uudelleen.
Ei ne täsmää.
Sitäpaitsi se alkuperäinen vuolujälki on aivan omituinen vuolujäljen suunta verrattuna repeämissuuntaan on aivan väärä. Siksi tulinkin lopputulokseen ettei kuusentaimia ole vuoltu puukolla ollenkaan, vaan joko katkottu kirveellä tai terävällä lapiolla.

Joku tuolla aikaisemmin muistaakseni ihmetteli samaa asiaa vuolujäljistä.

Sitten palaan vielä niihin tuokkosiin elikkä tuohilippoihin.
Olen tutkimuksissani tullut siihen lopputulokseen ettei kyseisiä tuokkosia ole valmistettu ollenkaan murhapaikalla, vaan ne on tuotu paikalle muualta tai sitten tytöt ovat saaneet ne lipit lahjaksi jo aikaisemmin matkansa varrelta.
Ihmettelen suuresti miksi kyseiset pojat ovat kehitelleet moisen jutun tuohilipoista.

Ja seuraavaksi. Maastosta löytyneet hellehatut ja tavarat ovat olleet maastossa pitkään ja yli talven.
Yksi asia minua ihmetyttää nimittäin se että kun Holströmin oikeudenkäynti ei sujunutkaan tuomitsijoiden kannalta positiivisesti niin yllättäin ne hellehatut löytää mies nimeltään Gunnar Ropponen
Myrkkypullon toimittajaksi oli merkitty "Gunnar".
En ole koskaan pitänyt myrkkypullon lähettäjänä Holströmin vanhinta veljeä Gunnaria.
Jotenkin ajattelen että tämä myrkkypullon lähettäjä olisikin juuri tämä maastotavaroiden löytäjä Gunnar R.?(oletus)
Onkohan poliisit tutkineet Gunnar Ropposen alibit ja kulkemiset ja tunsiko Hölmsröm jopa Gunnar ärrän? vai oliko nähnyt hänet jossakin?

Sitten vielä yksi asia joka tuli mieleeni kun siellä vanhenpi nainen Tulilahdella kutsui Holströmiä nimellä Holsti. Tästä teen johtopäätöksen että kyseinen nainen on Hölströmin sukulainen?
(ALIBI /1985. ”Saavuttuamme Heinävedelle ajoimme parin kilometrin päässä Tulilahdesta Syrjämäen tilan pihaan. Pihakeinussa istui emäntä Tyyne Keinänen, 63, jonka suvulle Syrjämäen tila on kuulunut toista sataa vuotta.
-Eihän sitä jaksa käsittää mikkään kuinka se sen olis pystynyt. Siinä on ollut silloin pimeyden voimat apuna kun sen olis pitäny keretä monneen kohtaan yhtä aikaa. Se ei ollu yhen miehen homma… on siinä kaks ollu varsinniin… minä oon sitä mieltä… ei ollu mahollista että ”Holsti”. Panivat vaan Holmströmin niskoille koko homman.)
Tulilahdentiellä tai ainakin siinä lähellä asuu nykyisinkin Runar Holströmin sukulainen. (Nettitieto)

Ja eikä se mikä ihme oliskaan jos Hoölstömillä olisi sukulaisia Heinävedellä kun onhan Holmström suomeksi Heinäjono.

Oletan että Runar Hölström oli Heinävedellä vain sukulaisissa käymässä.
En pidä häntä kaksoismurhaajana ollenkaan.
Murhaajat olivat mielestäni muita henkilöitä.

[Maybrick]

Ja eikä se mikä ihme oliskaan jos Hoölstömillä olisi sukulaisia Heinävedellä kun onhan Holmström suomeksi Heinäjono.

Mikä on heinäjono? Ei taida löytyä sanakirjasta ainakaan. Luulin että Holmström olisi suomeksi läh. Saarivirta tms.

[Hydrogenium]

Ja eikä se mikä ihme oliskaan jos Hoölstömillä olisi sukulaisia Heinävedellä kun onhan Holmström suomeksi Heinäjono.

Mikä on heinäjono? Ei taida löytyä sanakirjasta ainakaan. Luulin että Holmström olisi suomeksi läh. Saarivirta tms.

Joo se suomennos oli suoraan Guugle kääntäjällä piti olla Olkijono eikä Heinäjono.
Hålm=olki, Sröm=jono. No tämä ei ole kuin korkeintaan kevennystä tähän väliin.

Nyt ajttelinkin pohtia näitä seuraavia lauseita jotka naistelttailija oli kuullut 30.7.1959

-Eikä siihen jäänyt jotain puun juurelle?
-Minä peitin ne.
-Mennäänkö tuonne?
-Ei mennä... voi paukkua.
-Etkö sinäkin ole jo saanut tarpeeksi tällä kertaa?
-Tulee kestämään kauan, ennen kuin niitä osataan kaivata.
-Ei kai poliisi näin pian...

-Eikä siihen jäänyt jotain puun juurelle?
-Minä peitin ne
Siis joku oli peittänyt jotain puun juurelle mutta mitä?
Tarkoittiko tämä ehkä sitä kaatunutta puuta jonka alle suuriosa tavaroita oli kätketty?
Seuraava lause on epälooginen- Ei mennä... voi paukkua. Jospa kuulija kuuli väärin ja vastaus kuuluikin - Ei mennä... voi haukkua
Mies siis peitti jotain puun juurelle ja toinen mies ei tiennyt sitä , koska kysyi asiaa toiselta,
Johtopäätös= molemmat miehet eivät olleet peittämässä kahdestaan, vaan tapasivat vasta leirintäalueella.
Nyt siis sillä toisella miehellä olikin esim. se lapio mukanaan? ja mielellään olisivat palauttaneet sen sinne Lyytikäisen saunatyömaalle, mutta eivät uskaltaneet palauttaa koska koira olisi voinut haukkua
Ei mennä... voi haukkua
-Etkö sinäkin ole jo saanut tarpeeksi tällä kertaa?
Tämä on aika vaikea että mitä olisivat saaneet tarpeeksi tällä kertaa?
No ainakin olivat olleet kyseisillä reissuilla aikaisemminkin,,,,,,,?
-Tulee kestämään kauan ennenkuin niitä osataan kaivata.
Niitä? mitä niitä? elävästä ihmisestä käytetään sanaa heitä , mutta useasta ruumiista tai esineestä voi käyttää sanaa niitä
-Ei kai poliisi näin pian......
Mitä he kuulivat tai näkivät? Huomasivatko nyt vasta sillä hetkellä teltan?

[Scythe]

Alibissa 5/1985 oli kihlakunnantuomari Erik Granfeltin tunteneen miehen näkemys Granfeltin tuntemuksista, sekä miehen omaa pohdintaa. Seuraava perustuu hänen mukaansa miesten välillä käytyihin keskusteluihin vuosina 1982-83.

KÄRÄJÄTUOMARI EI OLISI TUOMINNUT HOLMSTRÖMIÄ

Heinäveden kihlakunnantuomari Erik Granfeltin entinen vävy Jouni Saltbacka esittää uuden näkökulman juttuun. Hänen mukaansa tuomari Granfelt ei olisi tuominnut Runar Holmströmiä silloisilla näytöillä.

Erik Granfelt kertoi usein kuinka hän oli mahdottomassa tilanteessa: yleinen mielipide halusi väkisin syyllistä, mutta Holmströmiä vastaan ei ollut alkuunkaan riittävää näyttöä. Voittaakseen aikaa hän määräsi Holmströmin mielentilatutkimukseen kun kokonaan vapauttaminenkin tuntui niissä oloissa ennenkuulumattomalta.

Granfelt ja Saltbacka keskustelivat useaan otteeseen Tulilahden tapahtumista ja erityisesti Runar Holmströmin mahdollisesta osuudesta niihin. Granfelt itse ei voinut antaa koskaan haastatteluja.

Jouni Saltbacka kirjoittaa mm. näin: "Käsitykseni mukaan tuomari Erik Granfelt koki tosiaan raskaana Tulilahden oikeudenkäynnin. Se kokonaisuus, mihin hän joutui, oli melko rasittava. Lapset eivät saaneet tuolloin kotona leikkiä. Oikeuspaikan ulkopuolella Heinävedellä ihmismassa vaati tuomiota. Vallitsi todellinen markkinatunnelma ja tämä tuntui kovasti rasittavan Erikiä, sillä hän totesi: - Kyllä ihmiset ovat todella susia, sillä nämä ihmiset olisivat lynkanneet syytetyn välittömästi syyllisenä.

Keskustellessani entisen vaimoni kanssa asiasta, hän sanoi, että kotona ei voinut kunnolla edes liikkua, ettei oltaisi häiritty isää, kun hän tutki yöt ja päivät oikeuden pöytäkirjoja. Selkä märkänä hiestä hän oli käynyt hieman syömässä ruokapöydässä. Erik sanoi, että tilanne oli hirvittävä, kun ei löytynyt näyttöjä millä tuomita, tai minkä perusteella tuomita."

Raukka parka

" Ylipäätään Erik kuvaa Holmströmin raukka paraksi, joka sattui mopoilemaan väärään aikaan väärässä paikassa. Hän sanoi, että Holmström oli hänen mielestään hiljainen ja jollakin tapaa miellyttävä mies. Hänen entiset rikoksensa olivat pieniä juttuja, jotka eivät viitanneet sillä hetkellä tutkittavaan asiaan.

Kuva syntyi osaltaan Holmströmin käytöksestä. Hän oli vastaillut hiljaisella äänellä kysymyksiin, oli käyttäytynyt asiallisesti. Hän oli hyväksynyt sellaista mitä hänen ei olisi tarvinnut. Esimerkiksi sen, että asiaa käsiteltiin suomeksi, vaikka hänelle sanottiin hänen voivan vaatia asian käsiteltäväksi omalla äidinkielellään ruotsiksi. Käräjien lautamiehistä kukaan ei puhunut tai ymmärtänyt ruotsia. Holmström oli sanonut ymmärtävänsä suomea.

Erikin mukaan Holmström oli elänyt yksinäistä elämää, oli samoillut metsissä ja viettänyt niissä pitkiä aikoja, eikä tämä tee asiaa raskauttavaksi, niin kuin se pyrittiin tekemään. Siis tällä pyrittiin näyttämään toteen Holmströmin erilaisuus varsinkin negatiivisessa muodossa. Kun oikeuteen tuotiin pieni mies vahvasti raudoissa, oli Erik kehoittanut hakemaan syytetylle tuolin."

Unia esitettiin todisteiksi

"Ehkäpä suurimman pettymyksen kuitenkin toi syyttäjä todisteineen. Ensimmäinen todistaja, jonka syyttäjä oli haastanut kertoi, että hän oli nähnyt unen ja tässä unessa Holmström tappoi nämä ihmiset.

Erik oli pettyneenä ihmetellyt, miten syyttäjä haastaa todistajiksi tällaisia ihmisiä. Erik käski unen näkijän ulos ja sanoi, ettei unien perusteella täällä tuomita ketään. Todistajat eivät pystyneet sanomaan mitään syyttäjän hyväksi. Erik piti syyttäjää ala-arvoisena tehtävään.

Hänen käsityksensä poliisitutkinnasta ei varmasti poliisia mairittele. Hän kertoi, että joka ainoa turisti joka liikkui tuohon aikaan lähelläkään Heinävettä pidätettiin. Eli pidätykset eivät perustuneet epäilyihin, vaan ihmisiä pidätettiin ja kuulusteltiin summittain.

Poliiseilla oli mahdoton kiihko löytää syyllinen tapaukseen. He kilpailivat kahdessa ryhmässä eli oli jokin lääninpoliisi ja muistini mukaan paikallinen rikospoliisi. Molemmat ryhmät työskentelivät itsenäisesti eivätkä vaihtaneet tutkimusaineistoa keskenään."

Riittämättömät näytöt

"Kysyin, olisiko Erik niillä näytöillä tuominnut Holmströmin?" - Toisaalta joitakin näyttöjä oli ja toisaalta taas ei ollut, mutta joka tapauksessa näyttöjä ei ollut niin riittävästi, että niillä perusteilla olisi voinut tuomita, oli Erikin mielipide.

Nekään näytöt, jotka olivat, eivät välttämättä viitanneet Holmströmiin ja niitäkään ei ollut juuri nimeksikään. Ehkä oli jotakin puhetta mopon väristä ja sen liikkeistä.

Holmströmin pidättämisestä hän kertoi, että siinä oli tehty näyttävä hyökkäys rauhallisesti mopoilleen miehen niskaan. Mikään ei hänen mielestään ollut niin kuin olisi pitänyt ja missään puheissa tai todistuksissa ei ollut päätä eikä häntää.

Erik kertoi passittaneensa Holmströmin mielentilatutkimukseen siksi, että sinä aikana olisi asiassa ilmennyt jotakin uutta mikä olisi selvittänyt murhat.

Hän kertoi myös jostakin Holmströmin sellikaverista joka väitti syytetyn muka uneksineen näistä murhista. Siihen Erik tuskin pani mitään painoa, koska sellikaveri ei ymmärtänyt ruotsia hitustakaan ja äidinkielellään kai Holmström unissaankin puhui.

Lisänäytöiksi Erik kaipasi ennen muuta Holmströmin omaa tunnustusta ja sen myötä tutkinnan etenemistä.

Kysyin häneltä joskus, miksi hän ei ole antanut haastatteluja tapauksesta. Hän ei kuulemma ole voinut, koska oli istuvana tuomarina ja juttu jäi ikään kuin kesken, koska Holmström teki itsemurhan.

Sain sellaisen kuvan, että ainoa mikä on tuomaria tässä asiassa rasittanut, on syyttäjän, poliisin ja ihmisten typeryys tuomita oikopäätä henkilö, joka vain sattui mopoilemaan väärällä alueella.

Olen miettinyt paljon, mitä Erik minulle puheli tästä tapauksesta. Minulla on mielikuva, että hän olisi kertonut jotakin jostakin henkilöstä, jota hän itse epäili. Mieleni mukaan siellä oli jokin henkilö, jota oli asiasta kuultu, olisiko ollut jokin pappi tai siellä samassa laitoksessa työskentelevä henkilö. Oli myös puhetta siitä, että tämä henkilö oli tehnyt itsemurhan.

Olen myös miettinyt sitä, miksi Erik määräsi Holmströmin mielentilatutkimukseen. Olen tullut siihen tulokseen, ettei hän voinut tuomita eikä taas toisaalta vapauttaa Holmströmiä ja ehkä hän pelkäsi myös yleistä mielipidettä. Tilanne oli todella hankala.

Se kuitenkin tuli selväksi, ettei hän olisi niillä näytöillä voinut tuomita Holmströmiä ja näyttöjähän ei lisää tullut. Mielestäni tässä asiassa on ainoa rehellinen ollut Erik Granfelt. Se, että minä haluan asiasta jotakin lausua johtuu siitä, että asiasta on julkaistu valtava määrä erilaisia kirjoituksia. En ole kuitenkaan nähnyt istuvan tuomarin näkemystä, joka mielestäni tukee Holmströmin syyttömyyttä ja sitä, että tutkijat ovat syyttäjän ohella olleet melko taitamatonta porukkaa. He ovat mielestäni tuhonneet yhden ihmiselämän perusteettomilla syytöksillä".

Alibi 5/1985

[Ravadas]

Hieno postaus taas Scytheltä, tuo Alibin juttu osuu naulan kantaan: syyttäjän näyttö Holmströmiä vastaan oli nollatasoa.

Tuosta syytekirjelmästä vielä. On hämmästyttävää, miten paljon painoa poliisi laittoi Holmströmin poliisiautossa kertomalle ”tunnustukselle”. Kyseessä oli kuitenkin vain muutaman poliisimiehen muistikuva Holmströmin puheista, itse asiassa heidän tulkintansa niistä.
Kaiken lisäksi syyttäjä poimi siitä syytteen tueksi ”parhaat palat”, eli hän otti mukaan itsestään selvänä ”totuutena” kaiken, mikä tuki Holmströmin syyllisyyttä, ja jätti huomiotta kaiken mikä puhui sitä vastaan. Syyttäjä ei myöskään välittänyt vähääkään aivan selvistä ristiriitaisuuksista kertomuksessa ja itse syytekirjelmässä. Esimerkiksi:
-Käyttäytyivätkö tuokkospojat muka väkivaltaisesti?
-Miten Holmström saattoi nähdä sen ainoan suuteluyrityksen, joka tehtiin puskissa salaa, ja hämärässä?
-Miten Holmström saattoi nähdä salaparin näköalakalliolla, jos nämä näkivät ”mustapukuisen” miehen vasta poistuttuaan sieltä – kun tämä mies oli vasta tulossa leirialueelle ja käveli heitä vastaan?
-Miksei Holmströmin todistukseen näkemästään tummapukuisesta kookkaasta miehestä kiinnitetty mitään huomiota – se siis katsottiin suoralta kädeltä valeeksi?
-Miksi samassa syytekirjelmässä sanotaan, että ”sinisellä mopedilla ajavan miehen on todettu seurailleen Eine Nyyssöstä ja Riitta Pakkasta ainakin Joensuusta lähtien” – mutta myöhemmin annetaan ymmärtää Holmströmin ”tunnustaneen” seuranneensa tyttöjä vasta Liperistä?

Syyttäjän AINOA näyttö siitä, että Holmström ylipäätään oli rikospaikalla, oli tuo epämääräinen ”tunnustus”. Vuolujälki-todistuksen arvo oli olematon. Kuten strangelove jo aiemmin totesi, KRP:n laboratorion muotoilu ”on täysin mahdollista, että tyttöjen haudalle asetetut taimet on katkaistu kysymyksessä olevalla puukolla” on niin epämääräinen, ettei se todista mitään. Mitä se kertoo itse asiassa? Sen, että ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että taimet on vuoltu ko. puukolla. Vakuuttavaa…

Näillä näytöillä ei nykypäivänä asetettaisi ketään syytteeseen. Itse asiassa ”näyttö” tuokkospoikia vastaan oli paljon vahvempi. Vertailun vuoksi:
-oli raskauttavaa, että Holmströn seuraili mopolla tyttöjä. Niin tekivät tuokkospojatkin.
-vahvin näyttö Holmströmiä vastaan oli se, että hän kertoi olleensa rikospaikalla. Niin kertoivat tuokkospojatkin.
-Holmström kertoi lähteneensä leirialueelta. Niin kertoivat tuokkospojatkin.
Tämän lisäksi:
-pojat lähentelivät tyttöjä ja vonkasivat seksiä. Holmström ei.
-pojilla oli puukot mukana rikospaikalla. Ei ole näyttöä siitä, että Holmströmillä olisi ollut.

[strangelove]

Kiitos taas hienosta postauksesta, Scythe!

Oikein hämmästyin kun huomasin kuinka yhteneväiset minun ja Granfeltin ajatukset ovat. Olen yhtä mieltä siitä, että Holmströmin rikostaustalle annettiin aivan liian suuri painoarvo ja hänen menneisyyttään yritettiin käyttää aseena häntä vastaan. Kuten Granfeltin puheista huomaa, oli poliisin ja syyttäjän käyttäytyminen täysin käsittämätöntä. Kyse ei ollut tasapuolisesta oikeudenkäynnistä vaan vuosisadan farssista. Ja nyt kävi kaikille selväksi sekin raskauttavaksi katsottu todiste Holmströmiä vastaan, eli mielentilatutkimus. Granfelt lähetti Holmströmin sinne jonkinasteisen "epätoivon" partaalla.

"Mielestäni tässä asiassa on ainoa rehellinen ollut Erik Granfelt."

Olen täysin samaa mieltä!

Ravadas: Holmström vs. tuokkospojat -vertailusi on mielenkiintoinen. Olennaisin asia Holmström-syytöksiin oli varmasti tuo hänen rikostaustansa, josta tehtiin aivan liian suuri numero.

[Anyone]

Ravadas: Holmström vs. tuokkospojat -vertailusi on mielenkiintoinen. Olennaisin asia Holmström-syytöksiin oli varmasti tuo hänen rikostaustansa, josta tehtiin aivan liian suuri numero.

Minun näkökulmasta näyttää siltä että yhtä hyvin voi epäillä Holmströmiä tai Tulilahden porukkaa ja jotain heistä mutta tuokkospojat jätän pois epäilyistä. Tuokkospojat olivat alaikäisiä poikia. Tuskin pojilla kasvoi edes parta vielä. Poikia kiinnosti päästä ensimmäisen kerran elämässään pussailemaan tyttöjä. Kylällä siihen oli huonot mahdollisuudet. Heti pikaa olisi juorut kulkenut että tyttöjä ahdisteltiin ja poikien vanhemmat olisivat joutuneet poikien lisäksi häpeään. Pojat keksivät paremman idean nähdessään pyöräilevät toispaikkakuntalaistytöt. Nämä tytöt eivät olisi aiheuttaneet huhuja eikä häpeää, tuskin olisi kukaan saanut tietää tai kuulla että pojat pääsivät tyttöjä lähentelemään.

Pojat olivat väärässä paikassa väärrään aikaan ja saman voi sanoa myös Holmströmistä.

Sen sijaan epäilen että kaksi vuorokautta murhien jälkeen pojat kävivät taas kerran siellä leirialueella siinä toivossa että jospa sillä kerralla heillä olisi ollut parempi tuuri. He näkivät teltan mutta eivät ketään ihmisiä. Huomattuaan että paikalla oli miesten polkupyörä he säikähtivät ja läksivät nopeasti pois leirialueelta.

Holmström on hyvinkin voinut palata Varkaudesta korjautettuaan moponsa takaisin Tulilahteen. Sinä yönä ei leirialueella ollut ketään joten hän on saanut kaikessa rauhassa peitellä jälkiään ja vei samalla mukanaan ne tyttöjen vaatteet sinne Niinimäen tienoille. Miksi hän olisi ottanut juuri ne tavarat mukaansa niin siihen en keksi mitään erikoista syytä.

[strangelove]

[Sen sijaan epäilen että kaksi vuorokautta murhien jälkeen pojat kävivät taas kerran siellä leirialueella siinä toivossa että jospa sillä kerralla heillä olisi ollut parempi tuuri. He näkivät teltan mutta eivät ketään ihmisiä. Huomattuaan että paikalla oli miesten polkupyörä he säikähtivät ja läksivät nopeasti pois leirialueelta.

En usko, että kyse oli tuokkospojista. Miksi he olisivat puhuneet poliisista tai "niiden" kaipaamisesta?

[Scythe]

^Minäkään en oikein jaksa uskoa, että keskustelijat olivat "tuokkospojat". Poikien toiminta on hyvinkin voinut olla murhailtana tuon suuntainen kuin Anyone kertoi. Tuokkosien teko yksistään vaikuttaa hieman lapselliselta touhulta, jolla haluttiin osaltaan tehdä vaikutus tyttöihin. Tekijä(t) tuskin tuokkosten teosta välittivät, vaan pyrkimys oli suorempaan toimintaan. Pidän Elina H:n kertomusta uskottavana ja mielestäni dialogissa keskustelivat Tulilahden kaksoismurhaan osalliset.

[Scythe]

Oikeusprosessista vielä: Granfelt ei ymmärrettävästi ole voinut eläessään kommentoida julkisuudessa tuntemuksiaan, mutta hänen mahdollinen kertomansa on tarpeen mukaan tarkistettavissa toisilta häneen liittyviltä henkilöiltä.

Granfeltilla on täytynyt olla valtavat paineet, koska syyttäjällä ei ollut esittää selvää näyttöä Holmströmin syyllisyydestä. Oikeudenkäyntiprosessia voi kuvata jopa farssiksi, mm. perusteluilla joita Strangelove ja Ravadas edellä esittivät.

Vettä myllyyn lisäsi tahollaan sisäministeri Palovesi, joka loi omalta osaltaan paineita poliisin niskaan. Kyllikki Saaren murhaaja ei saatu kiinni, Kyllikin kaltaisen murhan ei haluttu toistuvan. Tämä on hyvä muistaa Tulilahtea tarkasteltaessa.

[strangelove]

Vettä myllyyn lisäsi tahollaan sisäministeri Palovesi, joka loi omalta osaltaan paineita poliisin niskaan. Kyllikki Saaren murhaaja ei saatu kiinni, Kyllikin kaltaisen murhan ei haluttu toistuvan. Tämä on hyvä muistaa Tulilahtea tarkasteltaessa.

Myös Elli Immon murha Kemissä -55 jäi mysteeriksi. Tulilahden kohdalla nuo paineet tosiaankin olivat valtavat. Tuo Paloveden kommentointi vaikuttaa näin jälkikäteen ajateltuna aika käsittämättömältä. Tuollaisia "lupauksia" ei olisi missään nimessä saanut mennä antamaan.

[Scythe]

MEG taannoin ihmetteli miksi kunnanjohtaja Onni Happosen murhaa ei aikoinaan tutkittu tarkemmin, siihen riitti syyksi että uhri oli sosiaalidemokraatti. Eihän sen edes haluttu todella selviävän, koska sunnitelman alullepanijat olivat olivat paikkakunnan oikeistolaisia kihoja. Nykyisetkin oikeistolaiset historiantutkijat koettavat vääristellä totuutta niin että oksettaa. Hävetttää ja näin se on.