Iltalehti kirjoitti:
IL kysyi, puheenjohtajat vastasivat – näin Turkin pakolaisten kanssa on toimittava: ”Kreikan toimet oikein”
Puolueet ovat melko yksimielisiä, että Kreikalla on oikeus toimiinsa.
Iltalehti selvitti miten eduskuntapuolueiden puheenjohtajat suhtautuvat Kreikan ja Turkin rajalla jatkuvaan tilanteeseen, jossa pakolaiset pyrkivät Kreikkaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan, mutta Kreikka on toistaiseksi pyrkinyt laittamaan rajan tiukasti kiinni.
Samalla maa on ilmoittanut, että se ei ainakaan kuukauden aikana käsittele turvapaikkahakemuksia. YK:n pakolaisjärjestön mukaan Kreikan päätös on kansainvälisen lain vastainen.
Iltalehden kysymys puheenjohtajille kuului yksinkertaisesti:
– Mitä Turkin ja Kreikan rajalla Eurooppaan pyrkiville pakolaisille pitäisi mielestänne tehdä: päästää Eurooppaan vai pitää EU:n raja tiukasti kiinni? Ja miksi?
Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset
– Vuoden 2016 julkilausumalla EU ulkoisti ulkorajansa vartioinnin Turkille ja altisti itsensä (presidentti Recep Tayyip) Erdoğanin kiristykselle. Perussuomalaiset varoittivat tästä jo tuolloin, ja nyt aikapommi on realisoitunut.
– EU:n tulee ottaa vastuu omien rajojensa vartioinnista ja haitallisen maahanmuuton torjumisesta. Taakanjakojärjestelmiä ei enää pidä yrittää, koska ne eivät toimi ja ne ainoastaan houkuttelevat lisää tulijoita. Suomen ja muun EU:n tulee auttaa Kreikkaa Turkin-vastaisen rajan sulkemisessa.
Petteri Orpo, Kokoomus
– Hallitsematonta maahanmuuttoa ei voida päästää tapahtumaan. Turkin kanssa solmittu sopimus on saatava nopeasti voimaan. Kreikan toimet ovat oikein, vaikka eivät mukavia olekaan. Pakolaisten pääsy Kreikkaan olisi maalle katastrofi, sillä (Pohjois-)Makedonian raja on kiinni.
– EU:n näytöt eivät ole suuria, mutta EU:n pitäisi olla tosissaan mukana ratkomassa tilannetta, eikä olla sivustaseuraajana ja tekemässä jälkihoitoa. Ihmisiä pitää auttaa leireillä ja puuttua ongelmien juurisyihin.
Antti Rinne, SDP
– Turkin toiminnassa on kyse hybridivaikuttamisesta, jolla tavoitellaan EU:n suuntaan poliittista painetta vaikuttaa Syyrian kriisin osalta suhteessa Venäjään. Tämän hybridivaikuttamisen tekee erittäin epämiellyttäväksi ja epäinhimilliseksi se, että välineenä ovat ihmiset, jotka suurelta osin ovat Turkkiin tulleet pakoon hengen vaaraa. Turkki on kaikista ongelmistaan huolimatta turvallinen maa. Nämä nyt liikkeelle laitetut ihmiset ovat oleskelleet siellä jo pitkään.
– Kreikalla, kuten kaikilla maailman mailla, on lähtökohtaisesti velvollisuus huolehtia oman maansa kansalaisten turvallisuudesta. Tämä velvollisuus kulkee rinnalla, kun arvioidaan pakolaissopimusten toteuttamista. Turkki on pakottanut liikkeelle - tavoitteena vaikuttaa Eurooppaan - tuhansia Turkissa turvassa olevia ihmisiä. Tässä tilanteessa Kreikalla - kuten millä muulla tahansa maalla maailmassa - on oikeus sulkea rajansa ja estää rajan ylittäminen. Jos joku tästä huolimatta Turkin puolelta rajan ylittää ja hakee turvapaikkaa, tällaisen ihmisen asia pitää tutkia.
– EU:n on tuettava Kreikkaa ja annettava mm. apua sen rajavalvonnalle.
Maria Ohisalo, Vihreät
– Kreikan ja Turkin rajalla tilanne on hyvin poikkeuksellinen. EU:ssa meidän on autettava jäsenvaltioita, jotka joutuvat vaikeaan tilanteeseen. EU:n ulkorajoja on suojeltava kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittaen.
– Suomi tukee vaikeassa tilanteessa Kreikkaa muun muassa aiemmin tehdyllä päätöksellä siirtää 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa, osallistumalla Frontexin kautta rajavalvontaan ja toimittamalla pelastuspalvelumekanismin kautta esimerkiksi telttoja.
– On tärkeää, että Suomi edistää omalta osaltaan pysyvämmän ratkaisun löytymistä muuttoliikekysymyksiin EU:n tasolla.”
Katri Kulmuni, Keskusta
– EU:n ulkorajojen on pidettävä. Kreikalle ja myös Bulgarialle on taattava riittävät resurssit EU:n ulkorajojen suojaamiseksi, ja (Euroopan raja- ja merivartiovirasto) Frontexin työtä on tuettava.
– Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet. Viime kädessä tämä siirtolaiskriisi ei kuitenkaan ratkea Euroopan alueella tehtävillä toimilla. Huomio on kiinnitettävä muuttoliikkeen lähtömaiden oloihin, konfliktien ja muuttoliikkeen muiden juurisyiden pariin.
– Turvapaikanhakuprosessiin tarvitaan EU:n ulkopuolelle perustettavia järjestelykeskuksia, joissa hakemukset voidaan käsitellä hallitusti ja oikeudenmukaisesti.
Li Andersson, Vasemmistoliitto
– Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta vastaus on varsin selvä: jätetyt turvapaikkahakemukset on otettava vastaan ja ne on käsiteltävä asianmukaisesti. EU:n on kyettävä yhteistyöhön tässä vaikeassa tilanteessa, jotta Etelä-Euroopan maita ei jätetä siirtolaistilanteen kanssa yksin.
– Suomella on pitkä EU:n ulkoraja ja on myös meidän etumme, että yhteistyö siirtolaisasioissa saadaan toimimaan.
Sari Essayah, Kristillisdemokraatit
– Kreikan rajassa on kysymys suvereenista valtion rajasta, joka sattuu olemaan myös EU-alueen raja, ja Kreikka päättää omasta rajastaan ja toiminnastaan siellä. Kreikka vetoaa EU:n ja Turkin väliseen sopimukseen ja sen noudattamiseen, jonka takia he eivät tällä hetkellä ota vastaan turvapaikkahakemuksia.
– Jos Kreikka sen sijaan päättää ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia, silloin EU:ssa on voimassa ns. Dublin-sopimus eli turvapaikkahakemukset tulee tutkia ensimmäisessä maassa, jonne turvapaikanhakija saapuu. Kysymyksessä oleva vaihtoehto ”päästää Eurooppaan” tarkoittaisi sitä, että Kreikka rikkoo sopimuksia. Vaihtoehtona se ei siis käy, koska se on sama kuin tukisi kansainvälisten sopimusten ja lakien rikkomista.
Anna-Maja Henriksson, RKP
– Muuttoliikepaineen kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita kuten Kreikkaa on tuettava tehokkaasti yhteisin eurooppalaisin toimin. Suomi on jo aiemmin sitoutunut vastaanottamaan Välimereltä 175 turvapaikanhakijaa, ensisijaisesti lapsia. Suomi on saanut tästä kansainvälisesti kiitosta.
– EU:n ulkorajojen suojelu on tärkeää. Niin ikään Suomelle on tärkeää, että kunnioitetaan kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa. Turkilta tulee edelleen edellyttää EU:n ja Turkin vuoden 2016 muuttoliikejulkilausuman asianmukaista toimeenpanoa. Muuttoliikekysymyksiin tarvitaan kokonaisvaltaista eurooppalaista lähestymistapaa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1 ... 94f497fc50
