Turun terrori-iskun jälkeen sovituista turvatoimista kolmannes jäi toteutumatta
Turun elokuussa 2017 tapahtuneen terroriteon jälkeen sovituista turvatoimista kolmannes on jäänyt toteutumatta, pääasiassa valtion rahapulan vuoksi. Valtioneuvosto asetti heti tapahtuneen jälkeen tutkintaryhmän, joka laati kesäksi 2018 yhdeksänkohtaisen toimenpideohjelman turvallisuustilanteen parantamiseksi.
Nyt valmistuneen seurantaraportin mukaan osa sen suosituksista on toteutunut kokonaan, osa osittain ja osa ei lainkaan.
1) Hakemusten käsittelyajat lyhenivät, valitusten pitenivät
- Turvapaikkahakemusten käsittelyaika on lyhentynyt tuolloisesta noin puolestatoista vuodesta noin kahdeksaan kuukauteen. Päätöksiä koskevien valitusten käsittelyajat ovat sen sijaan päin vastoin venyneet hallinto-oikeuksissa vuoden 2017 runsaasta kahdeksasta kuukaudesta yli vuoteen.
2) Henkilöllisyyden ja iän selvitys ei kohentunut
- Keinot turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden ja iän selvittämiseksi eivät ole juuri parantuneet. Ne päinvastoin heikkenivät jo 2016, kun henkilöllisyyden selvittäminen siirrettiin poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle.
Maahanmuuttovirasto ei hallintolain mukaan voi tarkastaa turvapaikanhakijan esineitä ja asiakirjoja. Virastolla ei välttämättä ole henkilöllisyyttä ja taustoja selvittäessään muita keinoja kuin turvapaikanhakijan oma ilmoitus ja vapaaehtoisesti esittämä näyttö, ellei hakijasta ole tallennettuja tietoja sellaisissa viranomaisrekistereissä, joihin Maahanmuuttovirastolla on pääsy. Henkilöllisyyden erityinen selvittäminen turvapaikkapuhuttelussa perustuu usein henkilön omaan halukkuuteen kertoa henkilöllisyydestään ja taustastaan.
Maahanmuuttovirasto katsoo, että järjestelmällinen tietojen pyytäminen turvapaikanhakijan kotimaasta vaatisi lainmuutosta.
Asiain tilaa on yritetty kohentaa perustamalla turvapaikkayksikköön 2018 henkilöllisyyden selvittämisen asiantuntijana toimivan ylitarkastajan tehtävä. Maahanmuuttovirasto ja Poliisiammattikorkeakoulu pyrkivät parannuksiin yhteisellä projektilla. Apua etsitään myös internetin avoimista lähteistä, kuten sosiaalisesta mediasta.
3) Neuvontapalvelu jäi rahanpuutteessa aikeeksi
Sisäministeriön oli määrä perustaa jonkin yhteistyökumppanin kanssa neuvontapalvelu, jonne voisi ottaa yhteyttä turvapaikanhakijoihin liittyvistä kysymyksistä ja huolista. Palvelussa piti tuntea yhteistyötahot kuten poliisi, uskonnolliset yhteisöt ja erilaiset apua tarjoavat tahot.
Sisäministeriö toteaa, ettei resursseja palvelun perustamiseen ole ollut mahdollista irrottaa.
4) Radikalisoitumisen ehkäisy järjestöjen kanssa yhä ilman rahaa
- Sisäministeriön piti selvittää sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, miten radikalisoitumisen ehkäisyssä tarpeellisten järjestöjen rahoitus ja ohjaus järjestetään, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä ja valtakunnallista. Tämäkin hanke jäi ministeriöiden mukaan aikeeksi, koska sille ei ole osoitettu budjetissa rahoitusta.
5) Poliisin ja Supon yhteistyö radikalisoitumisen ehkäisyssä parani
- Poliisihallituksen ja Suojelupoliisin oli määrä yhdessä sopia radikalisoitumista estävät selkeät toimintamallit. Niihin piti kuulua havainnointia ja luottamuksen rakentamista ihmisten ja yhteisöjen lähellä sekä kykyä auttaa radikalisoitumispolun alkupäässä olevia ihmisiä ajoissa sopivien palvelujen piiriin.
Sisäministeriö onkin yhdenmukaistanut vihjeiden käsittelyä yhdenmukaistamiseen poliisissa ja Suojelupoliisissa. Poliisilla on käytössä valtakunnallinen, päivittäistoimintaan vakiinnutettu toimintamalli vihjeiden kirjauksista ja ensi toimista. Tiedon analysointia on yhdenmukaistettu ja kansainvälistä tietojen vaihtoa tehostettu. Ennalta estävälle toiminnalla on määritetty nimetyt ja koulutetut vastuu-henkilöt.
Keskeinen rooli radikalisoitumista ennaltaehkäisevässä toiminnassa on valtakunnallisella Ankkuri-toiminnalla. Sisäministeriö, Poliisihallitus ja Itä-Suomen yliopisto ovat laatineet käsikirjan sitä ohjaamaan. Ankkurin moniammatilliseen ryhmään kuuluvat poliisi, sosiaali-työntekijä, terveydenhuollon ammattilainen ja usein myös nuorisotyöntekijä.
6) Keskinäisen viestinnän ja johtamisen ohjeet kohenivat, harjoittelua liian vähän
- Sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön oli määrä yhdenmukaistaa keskinäisiä johtamis- ja viestintätapoja kaikissa äkillisissä suurissa tilanteissa. Keskeiset toimijat ovat hätäkeskus, poliisi, pelastustoimi, ensihoito ja sosiaalitoimi (ml. psykososiaalinen tuki).
Sisäministeriön mukaan ohjeistus onkin jo riittävä, mutta käytännön harjoitteluun tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien kehittyneen. Uusi hätäkeskustietojärjestelmä on otettu käyttöön loppuvuonna 2018 Oulun hätäkeskuksessa. Kaikki hätäkeskusta käyttävät sitä kesään mennessä.
7) Alueelliset vaaratiedotteet saatiin
- Sisäministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen piti kehittää uusia toimintamalleja väestön varoittamiseen. Hätäkeskuksen ylläpitämään 112-sovellukseen onkin tullut vaaratiedoteominaisuus, joka mahdollistaa alueellisen vaaratiedottamisen.
Valtioneuvoston tilannekeskuksen yhteydet kentälle paranivat
- Valtioneuvoston tilannekeskuksen oli määrä parantaa tilannetiedon kulkua eri hallinnonaloilta. Valtioneuvoston kanslian mukaan tätä on parantanut jo toukokuussa 2017 eli ennen Turun terrori-iskua voimaan tullut laki. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa tarkentaneensa päivystäjiensä tehtäviä ja käynnistäneensä valmiuspäivystykseen liittyvien ohjeiden ja toimintamallien uudistuksen.
9) Tiedot omaisista psykososiaalisen saadaan tuen antajille
- Sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön piti valmistella säännökset, joiden perusteella poliisin ja terveydenhuollon on onnettomuuksissa ja väkivaltarikoksissa luovutettava tiedot uhrien ja lähiomaisten henkilöllisyydestä psykososiaalisen tuen tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan laki antaakin siihen mahdollisuuden. Viranomaisten tietoisuutta asiasta pyritään edistämään koulutuksen ja tiedotuksen kautta. Sisäministeriön mukaan poliisiosasto arvioi tietojen luovuttamista koskevan lainsäädännön muutostarpeet. Esitutkinnan aikana kertyneet tiedot eivät kuitenkaan ole nopeasti ja kattavasti käytettävissä psykososiaalisen tuen tarpeisiin.