MURHA.INFO

LYDIA07:n kritiikki: Kivilahti oli unohtanut 40 vuoden kuluttua hänelle annetun posthypnoottisen suggestion.

Tuo ei ole mikään ihme. Ei se todista sellaista mitä Misri olettaa. Sekä hypnoosi, että posthypnoottinen suggestio ovat todellisia. Niitä myös käytetään esim. lääketieteen puolella hoitomenetelminä. Niitä ei kannata kiistää, niin tyhmä ei kannata olla. Menetelmät ovat olleet jo kauan yleisessä käytössä. Myös posthypnoottinen suggestio on voinut jo unohtua 40 vuodessa, ei siitä ainakaan takuita ole, että se kestäisi ikuisesti sekään.

Nämä ilmiöt on todistettu myös tieteellisesti. Katso esim. linkki:

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Hyp ... 20ajamista

Xerxes kirjoitti:Toivottavasti Misri luki nyt sen kohdan, jossa Lauerma luettelee kuusi merkittävintä hypnoosin tuntijaa Suomessa. Niiden joukossa oli mm. Asser Stenbäck. Eli Lauerma oli täysin eri mieltä kuin awa.

En usko, että Lauerma piti Gustafssonin hypnoosia mitenkään onnistuneena. En myöskään usko, että Lauerma piti Asser Stenbäckiä erityisen taitavana hypnotisoijana 1960. Poliisimiehet olivat seuraamaassa ihmeellistä toimitusta, lisäksi Apu -lehti järjesti paikalle toimittajan valokuvakameroineen. Siinä sitä sitten oltiin salamavalojen säihkeessä "hypnoosia" ihmettelemässä. Voisin todeta, että tuossa tilanteessa hypnoosin suorittaminen taitavaltakin hynoraattorilta on mahdottomuus, saati sitten viikonloppukurssin suorittaneelta aloittelijata. Usko oli varmasti kova, mutta taito, tiedot ja ymmärrys puuttui.

Samoin kun tieto ja ymmärrys puuttui Asser Stenbäckin missiosta parantaa homous, mikä oli hänen mielestään tarttuva tauti. Ehkä joku piti häntä tuolloin 1960 siinäkin asiassa asiantuntijana! Joku typerys saattaa pitää vieläkin. Xerxes taitaa kuulua Asser Stenbäckin ihailijoihin tuossakin asiassa. Sitä en ihmettelisi, vaikka tässä tämä "tietäjä" Stenbäck teki vain hallaa yksittäisille ihmisille ja laajemmin suomalaiselle yhteiskunnalle. Taisi pysyä siinäkin suhteessa kannassaan yhtä tiukasti kuin paska Junttilan talon seinässä. Kuten leikkisästi sanotaan. No, tuo on toisen keskustelun paikka, mutta kertoo se jotakin Asser Stenbäckistä.

Mielenkiintoista tuossa Kivilahden hypnoosissa on se, että hän muistaa hyvin sen mitä hypnoosissa kertoi. Gustafssonin muisti meni siinäkin.

Tähän kun lisätään vielä se, että iskusta johtuva muistamattomuus ei palaudu hypnoosissakaan, niin voidaan olla jo aika varmoja, että Gustafssonin hypnoositarina on täysin hypnoraattorin ja Gustafssonin yhdessä luoma. Toisaalta, jos muistamattomuus ei ole iskusta johtuva, niin mikä Gustafssonia piti tajuttomana tunteja ja tokkuraisena päiviä? Mahdoton yhtälö, sanoisin.

Vielä avalle erikseen tämä Lauerman lausunto:


Hannu Lauerma on siis pitänyt Skepsiksen tiloissa luennon, jossa on todennut mm.:

"Mitään henkilötason marginalisoitumista lääketieteellisen hypnoosin alueella ei ole esiintynyt: tunnetuimpia hypnoosin opettajista ovat olleet ylilääkäri Claes Cedercreutz, professorit Sven Donner, Asser Stenbäck, Kalle Achté ja Ranan Rimon ja seuran aiempi puheenjohtaja, psykologian tohtori Martti Tenkku."

Missä siinä sanotaan, että olisi ollut taitava hypnotisoija? Varsinkin vuonna 1960.

Tunnettu viihdetanssiaja Johanna Tukiainenkin on, mutta tunnettavuus ei tee hänestä kuitenkaan erityisen hyvää tanssijaa.

Tunnettu Asser Stenbäck oli homopuheistaankin, mutta tunnettavuus ei tee silti hänen puheistaan totuutta.

awa kirjoitti:Missä siinä sanotaan, että olisi ollut taitava hypnotisoija? Varsinkin vuonna 1960.

Tunnettu viihdetanssiaja Johanna Tukiainenkin on, mutta tunnettavuus ei tee hänestä kuitenkaan erityisen hyvää tanssijaa.

Tunnettu Asser Stenbäck oli homopuheistaankin, mutta tunnettavuus ei tee silti hänen puheistaan totuutta.

Kuuluisilla ja arvostetuilla henkilöillä on usein vähemmän arvostettuaja ja joskus omituisiakin lisäominaisuuksia. Se ei heidän saavutuksiaan pääalalla silti muuta. Esim. Winston Churchill leikki mielellään tinasotilailla ja kävi mielikuvituksessaan niillä taisteluita. Esimerkkejä on muitakin. Huomaan, että awa on havainnut, että Lauerma arvosti ja arvostaa suuresti Asser Stebäckiä hypnoosin opettajana ja siitä päätellen myös hypnoosin taitajana.

========================================

Entä Lauerman mielipide muistiaukosta:

11.2. ASIANTUNTIJALAUSUNTO NILS GUSTAFSSONIN HYPNOOSIPUHUTTELUSTA

Ylilääkäri, psykiatrian professori Hannu lauerma toteaa 24.9.2003 Nils Gustafssonin vuoden 1960 kuulustelua ja hypnoosikertomusta koskevassa lausunnossaan:

"Gustafssonin kertomusten valossa hänellä olisi alunperin ollut täydellinen muistinmenetys tapahtumista, mutta hypnoosissa hän olisi kyennyt palauttamaan mieliinsä tapahtumat aina siihen saakka kun häntä lyötiin päähän. Tässä kertomuksessa on se ristiriitaisuus, että päähän kohdistuneesta iskusta johtuvaan usean vuorokauden tajunnan tason laskuun liittyisi elimellisperäinen muistinmenetys, joka ei lainkaan ulottuisi aivovammaa edeltäneisiin vaiheisiin kuten yleensä tapahtuu. Vaikka oletettaisiin että elimisperäiseen muistinmenetykseen johtanut isku olisi tullut vasta ensimmäisen lyönnin jälkeen, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että uhri kykenisi luotettavasti muistamaan hyökkääjän kasvonpiirteiden ja vaatetuksen yksityiskohtia hyvinkin tarkoin kuukauden kuluttua, poikkeukselliseen järkytykseen liittyneen psykogeenisen muistinmenetyksen väistyttyä hypnoosissa. Oletetun elimellisperäisen muistinmenetyksen alku olisi myös poikkeuksellisen tarkkarajainen".

Loppupäätelmässä todetaan: "Nils Gustafssonin kuulustelussa ilmenee piirteitä, jotka viittaavat siihen, että hänen hypnoosissa tuottamansa kertomus surmayöltä on todennäköisemmin jälkikäteen syntynyt kehitelmä kuin kuvaus tapahtumien todellisesta kulusta. Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, että hänen kuvauksensa olisi pelkästään jälkikäteen syntynyt tarina. Tällaisen kuvauksen voi antaa niin surmatyöhön itse syyllinen kuin siihen viartonkin henkilö."


KOMMENTOIN TUOTA HIEMAN: 1) Eräiden muiden lähteiden mukaan elimellinen muistiaukko voi olla nimenomaan hyvin tarkkarajainen. Sensijaan psykogeeninen muistiaukko on epämääräinen ja muistia sen alueelta voi palata ja usein palaa vähitellen ajan kanssa. Tässä ei välttämättä ole ristiriitaa. 2) Loppukaneetti on varovainen "Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, että hänen kuvauksensa olisi pelkästään jälkikäteen syntynyt tarina." Lauerma ei näinollen asetu ehdottomalle kannalle tässä asiassa, kuten muutamat kirjoittajat näyttävät tulkitsevan. Hän jättää auki toisenkin vaihtoehdon.

^ Xerxes tuo, että Lauerma on maininnut Asser Stenbäckin tuossa kys. luettelossa. Kertoo vain hypnoosin historiasta suomessa ja, että Stenbäck on toiminut mm. hypnoosin opettajana. Käsittääkseni hän kuitenkin oli vielä hyvin kokematon hypnoosi-tietouden osalta kun sitä NGhen sovelsi. Siinä hypnoosi-tilanteen suorittamisessa tehtiin myös virheitä. Stenbäckin ja NGn lisäksi samassa tilassa oli kaksi poliisia.

Jos NGn muistiaukko olisi ollut elimellisestä syystä johtuva, niin silloin hänellä ei olisi voinut olla todellisia muistikuvia myöskään hypnoosissa. Elimillinen muistiaukko on aina myös takautuva, eli se pyyhkii muistia pois, jo tapahtumaa edeltävältä ajalta. Lauerma ja J. Öhman ovat lausunnoissaan viitanneet juuri tähän NGn muistiaukon tarkkarajaisuuteen.

^ Hypnoosi-tilanteen, oikeaoppinen suorittaminen: kohta 4). - Kenenkään muun kuin hypnootikon ja hypnotisoitavan henkilön ei pitäisi olla läsnä huoneessa ennen hypnoosia tai sen jälkeen. Tämä on tärkeää, koska ulkopuolisten havaitsijoiden on aivan liian helppo huomaamattaan viestiä asiakkaalle odotuksistaan tai mikä heidät yllätti tai mistä he ovat pettyneitä. Mikäli joku haluaa tarkkailla hypnoosi-istunnon kulkua, hän voi tehdä niin, vaarantamatta istunnon asianmukaisuutta, käyttämällä yksisuuntaista ikkunaa tai televisiomonitoria.

Misri kirjoitti:^ Xerxes tuo, että Lauerma on maininnut Asser Stenbäckin tuossa kys. luettelossa. Kertoo vain hypnoosin historiasta suomessa ja, että Stenbäck on toiminut mm. hypnoosin opettajana. Käsittääkseni hän kuitenkin oli vielä hyvin kokematon hypnoosi-tietouden osalta kun sitä NGhen sovelsi. Siinä hypnoosi-tilanteen suorittamisessa tehtiin myös virheitä. Stenbäckin ja NGn lisäksi samassa tilassa oli kaksi poliisia.

Jos NGn muistiaukko olisi ollut elimellisestä syystä johtuva, niin silloin hänellä ei olisi voinut olla todellisia muistikuvia myöskään hypnoosissa. Elimillinen muistiaukko on aina myös takautuva, eli se pyyhkii muistia pois, jo tapahtumaa edeltävältä ajalta. Lauerma ja J. Öhman ovat lausunnoissaan viitanneet juuri tähän NGn muistiaukon tarkkarajaisuuteen.

===================
KOMMENTTI: Mutta varsinaista vammauttavaa iskua edellä olevalta ajalta muistia palautuu ajan kanssa, vaikka aluksi ei muista mitään. Vammauttavasta iskusta eteenpäin on täydellinen muistiaukko. Tällainen tapahtumien kulku sopii hyvin tapaukseen, itse asiassa oikein hyvin. Eihän siellä sitten nukkumaan menon jälkeen ole muistikuvia tai tarkemmin iskun jälkeen - ei todellisuudessa eikä hypnoosissa. Hyvin sopii myös elimelliseen vammaan. Juuri noin se teoriassa meneekin. Elimellisistä syistä johtuvassa muistiaukossa tosiaan muistia palautuu ennen iskua olevalta ajalta. Tarkoitetaan sitä iskua, joka aiheutti vamman. Hypnoosissa palautui muistoja vain siltä ajalta, joka oli ennen vammauttavaa iskua. Sehän täsmää ja sopii hyvin kokonaiskuvaan. Myös Lauerma jätti varauksen, että G:n hypnoosissa kertomat asiat voivat olla myös totta, vaikka hän ei pitänyt sitä todennäköisenä. Itse en ota jyrkkää kantaa puoleen enkä toiseen. Saan kuitenkin sellaisen vaikutelman, että G on kertonut omasta mielestään totuuden, muistaa mitä muistaa, mutta melko huonosti. Muistiaukko vammauttavasta iskusta eteenpäin vaikuttaa "totaalilta". Sitä edeltävältä ajalta on palautunut muistoja kuten teoria edellyttää.

^ NGn muistiaukko on ollut todella erikoinen laadultaan. Vakavan aivovamman totaalinen muistamattomuus - Neurologisia viitteitä, löydöksiä kuitenkin nolla! Joku tässä mättää ja pahasti, mutta mikä tai kuka!?

Misri kirjoitti:^ NGn muistiaukko on ollut todella erikoinen laadultaan. Vakavan aivovamman totaalinen muistamattomuus - Neurologisia viitteitä, löydöksiä kuitenkin nolla! Joku tässä mättää ja pahasti, mutta mikä tai kuka!?

KOMMENTTIA:
Tässä täytyy luottaa asiantuntijaan. Tenovuon mukaan alle viikon muistiaukko viittaa "keskivaikeaan aivovammaan". Se voi tarkoittaa mielestäni vaikeasti havaittavassa paikassa olevaa aivoruhjetta, tai diffuusia aivovammaa, joka on diagnoosissa merkitty "aivoruhjeeksi" ajatellen hoidon tarvetta. Sellainen vamma saattaa olla vaikeusasteeltaan samaa luokkaa kuin jonkin tasoinen aivoruhje ja sama hoito voi hyvin sopia. Lepo saattaa olla se tärkein hoitomuoto. Hieman liian myöhään tehtiin silloin joku kuvaus, jossa kyllä havaittiin "hitaan toiminnan alue", josta ei voinut enää päätellä mitään ratkaisevaa. Pian vamman jälkeen tehtynä tuo kuvaus olisi voinut antaa luotettavamman tuloksen. Oltiin myöhässä. Siinä eräässä tutkimuksessa muistaakseni 3 viikkoa aivoruhjeen syntymisestä suurin osa havaituista aivoruhjeista oli jo kadonnut TT-kuvauksen näkökentästä. Tuo 1960 tehty tutkimus on kai lähellä TT-kuvausta, joka näkee hyvin tuoreet aivoruhjeet, mutta melko pian ajan kuluessa eteenpäin aivoruhjeet katoavat TT-kuvauksen näkökentästä. Magneettikuvausta ei silloin tunnettu. Vaikka v. 1960 ei havaittu selvää aivoruhjetta, niin sen ajan menetelmillä ja vielä liian myöhään tehtyinä, ei välttämättä löydeta aivoruhjetta, vaikka sellainen olisi ollut.

Ei tässä minun mielestä mätä mikään. Jos olisi ollut v.1960 käytettävissä nykyiset laitteet olisi hyvinkin voitu nähdä jotakin. v.2004 tutkimukset ovat auttamattomasti myöhässä. Ei niillä voi esittää varmoja johtopäätöksiä. Diagnoosi on aivoruhje ja se on fakta. Muistiaukko sopii hyvin muihin oireisiin Tenovuon mukaan, joten täytynee luottaa häneen. Ja keskivaikea aivovamma sopii myös muihin oireisiin Tenovuon mukaan. Henkilökohtaisesti minusta ei näytä siltä, että G olisi näytellyt tai valehdellut näissä perusasioissa. Vääriä käsityksiä hänellä kyllä on ollut. Kertoo sitä mitä on lehdistä lukenut tai mitä hänelle on kerrottu. En usko hänen olevan niin taitava näyttelijä kuin jotkut luulevat. Tämä muistiaukko on mielestäni hyvin sopiva niillä tiedoilla mitä minä olen tässä saanut. Täydelliset faktat suuntaan tai toiseen puuttuvat, mutta ei siinä silti mikään näytä mättävän. Oikeudessa pitää nimenomaan osoittaa joku asia, epäilys sellaiseen ei riitä. Faktoja ei ollut tukemaan syyttäjän teorioita.

Hyvin mielenkiintoinen on myös Leo Hildenin vuonna 64 NG:lle tekemä hypnoosi. Siinä NG kuvasi hyökkäjään samankaltaisesti, kuin Stenbäckin hypnoosissa, mutta oli siinä merkittäviä erojakin: Hildenin hypnoosissa hyökkääjä oli huomattavasi vanhempi, kuin Stenbäckin vastaavassa sekä tämän hiukset olivat kiharat sekä hänellä oli pulisongit. Muuten hyvin samankaltainen kuvaus vaatetusta myöten.

Nuo kaikki kolme hypnoosin perusteella annettua kuvausta muistuttaa ulkonäöllisesti Assmannia, mutta myös IB:n isäpuolta. Hildenin kuvaus pienellä varauksella saattaisi myös muistuttaa kioskimiestä (huom. vanhempi ikä 50-60, sekä pulisongit). Vaikea kuitenkin sen enempää kioskimiehen ulkonäöstä puhua, koska hänestä ei ole saatavilla, kuin yksi heikkolaatuinen kuva, jossa hänen silmät on peitetty.

Mielestäni NG:n hypnoosi näyttää onnistuneen hyvin ja olihan sitä todistamassa Stenbäckin lisäksi yksi lääkäri ja kaksi poliisia (en nyt ihan tarkkaan tuota). Kyllä jos NG olisi huijannut se olisi kyllä huomattu. Lienee juuri tuon huijaamisen mahdollisuuden vuoksi paikalle kutsuttiin myös toinen lääkäri ja poliisit. Mikään ei kuitenkaan viitannut siihen, että NG olisi teeskennellyt hypnoosissa, vaan sen kerrottiin onnistuneen hyvin.

Minua on ihmetyttänyt se, että miksi kaikkea tietoa hypnoosista ei ole kerrottu julkisuuteen? Kertoiko NG hypnoosissa jotain todella arkaluontoista, mitä ei pystytty tietyistä syistä kertomaan julkisuuteen? Minulla on vahva epäilys siitä, että Stenbäck sai NG:stä enemmän irti, kun julkisuudessa on kerrottu. Miksi hän oli niin varma nimenomaan Assmannin syyllisyydestä, vaikka tuo kuvaus sopi myös useaan muuhun sen ajan mieheen?

Noita henkilökohtaisia mielipiteitä on eräät täälläkin käyttäneet lyömäaseena häntä vastaan, mutta eiväthän hänen mielipiteensä vaikuta mitenkään hänen kykyihinsä hypnotisoijana. Yhtä lailla esim. vapaamuurariutta voidaan käyttää lyömäaseena Bodom-oikeudenkäynnin alullepanijoita vastaan.

^ Tuosta viestistä ei nyt selvinnyt se asia, kehenkä ne NGn unenomaiset muistikuvat lopulta sopi. Ensin ne oli yhteneväiset ja lopulta ei sitä ollutkaan? Hypnoosi on todella huono menetelmä muistikuvien palauttamiseksi. Ihmisen muisti ei ole videonauha johon muistikuvat sellaisenaan tallentuisivat. Vaan niihin muistikuvin tulee helposti ns. valemuistoja. Joita sitten ihminen itse pitää oikeina aitona muistikuvinaan.

Millä mittarilla sitä voidaan arvioida oliko NGn hypnoosi onnistunut? Oliko muistikuva murhaajasta aito? Sitä ei kukaan pysty millään tarkkuuksilla todentamaan? Ainostaan pystymme arvioimaan hypnoosia sillä perusteella mitä siitä tiedetään. Ja niitä tietoja on täällä runsaasti tuotu esille. Tuollaiset henkilöihin menevät vertailut NGn unenomaisen muistikuvien näkemisen perusteella ovat siis täysin perusteettomia, vailla mitään todellisuuspohjaa.

Kommentit värillisellä tekstillä tuonne väliin!

Misri kirjoitti:^ Tuosta viestistä ei nyt selvinnyt se asia, kehenkä ne NGn unenomaiset muistikuvat lopulta sopi. Ensin ne oli yhteneväiset ja lopulta ei sitä ollutkaan? Hypnoosi on todella huono menetelmä muistikuvien palauttamiseksi.

Kommentti: Totuus on juuri päinvastoin. Hypnoosi on hyvä menetelmä muistikuvien palauttamiseksi. Sen avulla on saatu esille yksityiskohtia, joiden avulla rikos on ratkaistu. Esimerkkejä on olemassa. Hypnoosin avulla henkilö voi muistaa sellaisia yksityiskohtia, joita ei muista normaalitilassa. Hypnoosi antaa hyviä vihjeitä, vaikka hypnoositieto sellaisenaan ei kelpaa todisteeksi. Muu tutkimus sitten voi vahvistaa hypnoosissa saadun tiedon oikeaksi.

Ihmisen muisti ei ole videonauha johon muistikuvat sellaisenaan tallentuisivat. Vaan niihin muistikuvin tulee helposti ns. valemuistoja. Joita sitten ihminen itse pitää oikeina aitona muistikuvinaan.

Millä mittarilla sitä voidaan arvioida oliko NGn hypnoosi onnistunut?

Tietysti mittari on henkilökohtainen arvio. Esim. Kivilahden hypnoosissa oli paikalla toinen lääkäri ja kaksi poiliisiupseeria.

Oliko muistikuva murhaajasta aito? Sitä ei kukaan pysty millään tarkkuuksilla todentamaan? Ainostaan pystymme arvioimaan hypnoosia sillä perusteella mitä siitä tiedetään. Ja niitä tietoja on täällä runsaasti tuotu esille. Tuollaiset henkilöihin menevät vertailut NGn unenomaisen muistikuvien näkemisen perusteella ovat siis täysin perusteettomia, vailla mitään todellisuuspohjaa.

Mutta mitä onkaan sanonut psykiatrian professori Hannu Lauerma omassa lausunnossaan näistä samoista NG:n muistikuvien näkemisestä: "Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, että hänen kuvauksensa olisi pelkästään jälkikäteen syntynyt tarina. Tällaisen kuvauksen voi antaa niin surmatyöhön itse syyllinen kuin siihen viartonkin henkilö." Siis kokonaan erilainen mielipide kuin mitä Misrillä on.

^ Lauerma ei pitänyt NGn hypnoosikertomusta autenttisena. Vaan hän piti sitä kertomusta unenomaisena muistikuvina. Sitä en tiedä mistä Xerxes, ole tuon lainauksen raapaissut. Mutta vaikuttaa käräjäoikeuden lausumalta. Mutta tarkistamalla sekin selviää.

Vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauermalta kyseltiin hypnoosin käytöstä rikostutkintamenetelmänä.

Lauerman mukaan hypnoosi on hyvin huono menetelmä, jos tarkoituksena on selvittää onko joku syyllinen rikokseen. Lauerma kertoi myös, että ihminen voi menettää muistinsa, jos muistikuvat aiheuttavat syvää häpeää.
Hypnoosikoe ei ole valheenpaljastin

Syytetty Nils Gustafssonille tehtiin kesällä 1960 hypnoosikoe, jossa hän kertoi tarkkoja yksityiskohtia ulkopuolisesta murhaajasta, vaikkei hän ole muuten kyennyt kertomaan mitään. Hypnoosin lopussa Gustafssonille oli annettu käsky unohtaa hypnoosissa muistettu.

Gustafsson on kertonut oikeudessa, että muistikatkos alkoi nukkumaan mennessä ja jatkui 4-5 päivää sairaalassa heräämiseen saakka.

- Hypnoosi on hyvin huono menetelmä, jos tarkoituksena on selvittää onko henkilö syyllinen. Hypnoosia voidaan parhaiten käyttää esitutkinnassa auttamaan puolueettomien todistajien muistia. Silloinkin tarkoituksena on poliisitutkinnan ohjaaminen. Se ei ole valheenpaljastin, totesi Lauerma.

Lauerman mukaan Gustafssonin hypnoosikokeesta on vaikea tehdä päätelmiä ja on hyvin epätodennäköistä, että Gustafssonin kuvaus ulkopuolisesta murhaajasta on autenttinen.

Ylilääkärin mukaan esitutkintapöytäkirjaan liitetystä, aukikirjoitetusta hypnoosikokeesta ei voi päätellä sitä onko hypnoositila ollut todellinen vai ei. Hypnoosikertomuksen virheellisyys ei osoita Gustafssonia kuitenkaan syylliseksi.

- Jos Gustafsson on ollut uhri, on mahdollista, että hänelle on syntynyt tällainen unenomainen kehitelmä peittämään muistikatkosta.
Muistinmenetyksiä kahta tyyppiä

Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa.

Lauerman mukaan Gustafssonilla pitäisi siis olla - jos hypnoosi on totta - nämä molemmat muistikatkokset. Elimellinen katkos olisi syntynyt päähän kohdistuneesta iskusta teltassa, mutta hyvin harvinainen psykogeeninen ulottuisi jo aikaan ennen sitä.

- Syynä voisi olla se, että hän olisi kokenut sietämätöntä häpeää alakynnessä olemisesta. Yleensä uhri kuitenkin muistaa hengenvaaralliset tilanteet, koska niistä voi oppia varomaan.

Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.

Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.

- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua, tämä vastasi. ( lähde; mtv3)




Tässä vielä lauerman lausunto (lähde etp)


11.2 ASIANTUNTIJALAUSUNTO NILS GUSTAFSSONIN HYPNOOSIPUHUTTELUSTA

Ylilääkäri, psykiatrian professori Hannu Lauerma toteaa 24.9.2003 Nils Gustafssonin vuoden 1960 kuulustelua ja hypnoosikertomuksesta koskevassa lausunnossaan:

”Gustafssonin kertomusten valossa hänellä olisi alun perin ollut täydellinen muistinmenetys tapahtumista, mutta hypnoosissa hän olisi kyennyt palauttamaan mieliinsä tapahtumat aina siihen saakka kun häntä lyötiin päähän. Tässä kertomuksessa on se ristiriitaisuus, että päähän kohdistuneesta iskusta johtuvaan usean vuorokauden tajunnan tason laskuun liittyisi elimellisperäinen muistinmenetys, joka ei lainkaan ulottuisi aivovammaa edeltäneisiin vaiheisiin kuten yleensä tapahtuu. Vaikka oletettaisiin että elimellisperäiseen muistinmenetykseen johtanut isku olisi tullut vasta ensimmäisen lyönnin jälkeen, vaikuttaa epätodennäköiseltä että uhri kykenisi luotettavasti muistamaan hyökkääjän kasvonpiirteiden ja vaatetuksen yksityiskohtia hyvinkin tarkoin kuukauden kuluttua, poikkeukselliseen järkytykseen liittyneen psykogeenisen muistinmenetyksen väistyttyä hypnoosissa. Oletetun elimellisperäisen muistinmenetyksen alku olisi myös poikkeuksellisen tarkkarajainen.”

- Xerkes tuo lainauksesi oli niin kuin arvelin, päätöslauselmasta eli tuomiosta?

Misri kirjoitti:^ Lauerma ei pitänyt NGn hypnoosikertomusta autenttisena. Vaan hän piti sitä kertomusta unenomaisena muistikuvina. Sitä en tiedä mistä Xerxes, ole tuon lainauksen raapaissut. Mutta vaikuttaa käräjäoikeuden lausumalta. Mutta tarkistamalla sekin selviää.
...... ...... ......
- Xerkes tuo lainauksesi oli niin kuin arvelin, päätöslauselmasta eli tuomiosta?

=============================

- Xerkes tuo lainauksesi oli niin kuin arvelin, päätöslauselmasta eli tuomiosta?

Niin on, mutta se Öhmanin kirjallinen lausunto on suoraa lainausta. Kannattaa huomata, että Öhman toteaa mm.: "... vaikuttaa epätodennäköiseltä että uhri kykenisi luotettavasti muistamaan hyökkääjän kasvonpiirteiden ja vaatetuksen yksityiskohtia hyvinkin tarkoin kuukauden kuluttua, poikkeukselliseen järkytykseen liittyneen psykogeenisen muistinmenetyksen väistyttyä hypnoosissa. Oletetun elimellisperäisen muistinmenetyksen alku olisi myös poikkeuksellisen tarkkarajainen."

Asian voi hyvinkin ymmärtää näin: Hypnoosi tapahtui kun itse tapauksesta oli kulunut jo noin kuukausi. Ensimmäisestä poliisien kuulustelusta oli kommentteina: Uhri ei muistanut mitään illan tapahtumista, ja poliisi oli pettynyt. Siis aivan kuten teoriaan kuuluukin. Sitten myöhemmin muistia on palautunut vähitellen ajan kanssa, niinkuin asiaan kuuluukin, aina siihen hetkeen saakka, kun uhri on saanut sellaisen iskun, josta on syntynyt elimellinen vamma aivoihin ja siitä on aiheutunut muistiaukko. Totaali muistiaukko alkaa vasta siitä vammauttavasta iskusta eteenpäin. Niinhän onkin tapahtunut. Iskua edeltävältä ajalta on ensin ollut muistiaukko, mutta ajan kanssa muistia on palautunut. Iskusta eteenpäin on totaali muistiaukko, kuten kuuluukin olla. Elimellisperäisen muistiaukon kuuluukin olla tarkkarajainen iskusta eteenpäin, kyllä Öhman varmaan tämän tietää. Aikaa hypnoosiin oli kuulunut kuukausi, joten muistia on hyvinkin voinut palautua illan tapahtumista, joskin se on osin aika "hämärää". Tässä valossa tuo Öhmanin lausunto ei ole kovin vakuuttava. 1) On kulunut jo kuukausi ja ennen iskua olevalta muistiaukolta on jo palautunut tietoa takaisin kuten teorian mukaan kuuluukin. 2) Öhman toteaa: ... "vaikuttaa epätodennäköiseltä, että uhri kykenisi luotettavasti muistamaan" ..... . Siis Öhman ei kiellä ehdottomalla varmuudella, etteikö uhri kykenisi muistamaan yksityiskohtia hypnoosissa. Se mahdollisuus jää auki myös Öhmanin mukaan. Äkkinäinen ei ymmärrä täysin Öhmanin lausunnon todellista merkitystä. Jyrkkä raja totaalissa muistiaukossa on jopa tavallista ja normaalia. Ennen iskua olevalta ajalta muistia on palautunut - sekin on aivan teorian mukaista. Hypnoosi on tapahtunut vasta kuukauden kuluttua, tästä johtuen iskua edeltävä muistiaukko on jo osaksi poistunut - siltä ajalta on jo "hämäriä muistikuvia" ja antaa vaikutelman, että muistiaukkoa ei sillä osalla ole ollutkaan. Sehän ei välttämättä pidä paikkaansa. Vammauttavasta iskusta eteenpäin, aina "sairaalassa heräämiseen" saakka on sitten totaalinen muistiaukko. Aivan teorian mukaan. Vielä kannattaa muistaa, että muistiaukossa oleva potilas voi ajatella, keskustella, jopa liikkua, mutta ei muista jälkeen päin siitä mitään. Meniköhän tämä yli ymmärryksen? Näin on voinut käydä ja tämä on jopa todennäköistä - täysin varma ei voi olla. Vaikea kuvitella, että potilas osasi näin täydellisesti näytellä muistiaukon saanutta henkilöä. Suoritus olisi näyttelijälle arvosana 10:n arvoinen. Näytteleminen ei näytä todennäköiseltä.