Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

^ Xerxes, koville tämä vääntäminen joskus ottaa. En tiedä millä kriteereillä määrittelet NGn vammat vakavaksi. Ainakaan sinulla ei kys. laisiin vammoihin ole lääketieteellistä erikoisosaamista. Sen sijaan kasvo ja leukakirurgi R. Kontiolla sitä on, hän toimii Suomen suurimassa traumasairaalassa, jossa hänen hoitoyksikössään hoidetaan vuositasolla useita satoja vastaavanlaisia vammoja saaneita potilaita, kuin mitkä oli NGllä. Ei ole mitään järkevää syytä epäillä tämäntason erikoislääkärin tietämystä ja osaamista. Hän on henkilökohtaisesti tutkinut NGn vammat tässä uudessa tutkinnassa ja NGlle tehtiin tietokonetomografia ja mangeettikuvaukset jotka vastasivat hammasklinikan aikoinaan kirjattuja tietoja. Ainostaan tämä nivelnastan murtuma jäi epävarmaksi aikoinaan syystä, että silloisilla rtg-kuvauksilla ei pystytty kuvamaan pehmytkudoksia. Leukaluun nivelpään luutiehys vaihtelee koska siinä on runsaasti pehmytkudoksia. Mangeettikuvaus on ylivoimaisesti paras silloin kun kuvataan näitä luiden rusto ja pehmytkudoksien vaurioita. Ohimoluunmurtamassa kyse oli siis, leukaluun nivelnastan murtumasta. Kallonluiden murtumia ei NGllä todettu. Viittasit tuohon 5 mm siirtymään leukaluussa, se on hyvin tavallista näissä leukaluun kaksoimurtumissa, koska voimakkaat purentalihakset vetävät murtumakohtaa eri suuntiin. Tämä purennan epäsymmetria hoidetaan asettamalla hampaisiin tuentakiskoitus. Ei ole siis henkeä uhkaava toimenpide.

Tässä vielä NGn vammat tutkineen asiantutijalääkärin lausunto:

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio toteaa yhteenvetona Nils Gustafssonin kasvojen ja kaulan alueen vammoista:

”Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa. Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”

Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.

Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.” (Liite 17).

[Xerxes]

^ Xerxes, koville tämä vääntäminen joskus ottaa. En tiedä millä kriteereillä määrittelet NGn vammat vakavaksi. Ainakaan sinulla ei kys. laisiin vammoihin ole lääketieteellistä erikoisosaamista. Sen sijaan kasvo ja leukakirurgi R. Kontiolla sitä on, hän toimii Suomen suurimassa traumasairaalassa, jossa hänen hoitoyksikössään hoidetaan vuositasolla useita satoja vastaavanlaisia vammoja saaneita potilaita, kuin mitkä oli NGllä. Ei ole mitään järkevää syytä epäillä tämäntason erikoislääkärin tietämystä ja osaamista. Hän on henkilökohtaisesti tutkinut NGn vammat tässä uudessa tutkinnassa ja NGlle tehtiin tietokonetomografia ja mangeettikuvaukset jotka vastasivat hammasklinikan aikoinaan kirjattuja tietoja. Ainostaan tämä nivelnastan murtuma jäi epävarmaksi aikoinaan syystä, että silloisilla rtg-kuvauksilla ei pystytty kuvamaan pehmytkudoksia. Leukaluun nivelpään luutiehys vaihtelee koska siinä on runsaasti pehmytkudoksia. Mangeettikuvaus on ylivoimaisesti paras silloin kun kuvataan näitä luiden rusto ja pehmytkudoksien vaurioita. Ohimoluunmurtamassa kyse oli siis, leukaluun nivelnastan murtumasta. Kallonluiden murtumia ei NGllä todettu. Viittasit tuohon 5 mm siirtymään leukaluussa, se on hyvin tavallista näissä leukaluun kaksoimurtumissa, koska voimakkaat purentalihakset vetävät murtumakohtaa eri suuntiin. Tämä purennan epäsymmetria hoidetaan asettamalla hampaisiin tuentakiskoitus. Ei ole siis henkeä uhkaava toimenpide.

Tässä vielä NGn vammat tutkineen asiantutijalääkärin lausunto:

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio toteaa yhteenvetona Nils Gustafssonin kasvojen ja kaulan alueen vammoista:

”Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa. Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”

Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.

Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.” (Liite 17).

Ymmärrän kyllä, että Misri on sitä mieltä, että syyllinen Bodomin verotekoihin on syytettynä ollut henkilö. Sen voi hyvin ymmärtää. Sitä sen sijaan en voi ymmärtää miksi Misri yrittää kumota vahvat faktatiedot liittyen Gustafssonin vammoihin. Kyllä ne vammat olivat selityksittä vakavat. Kyllä jo 1960 tietotaso oli korkealla tasolla tuossa sairaalassa, parasta mitä Suomessa oli. Sen lääkärit olivat korkeatasoisia ja vammojen vakavuusaste osattiin taatusti määritellä oikein, kun potilas oli ollut jo jonkin aikaa siellä hoidossa. Kyllä sen ajan lääkärit ovat määrittäneet vammat vakaviksi, kuten ne olivatkin. Se on fakta, jota nämä syyttäjän kokoamat v.2004 lääkärit eivät ole voineet kumota. Kaikkein eniten on hairahtunut hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio. Hän on toiminut hyvin syyttäjän toivomusten mukaan. Gustafssonin hampaita ja leukaluita korjaillut hammaslääkäri ei kelvannut syyttäjälle todistajaksi, vaan tilalle otettiin hammaslääkäri, joka ei ole hoitanut tätä potilasta, ja joka ilmeisesti on ollut hyvin mieleinen syyttäjän kannalta katsottuna. Täysin oikein käräjäoikeus ei ole arvostanut Kontion mielipiteitä. Ne näyttävät vahvasti lähteneen siitä arviosta, että syytettynä ollut on varmasti se oikea tekijä, ja hänet pitää saada vain tuomiolle. Kontio on kuvauksessaan vahvasti johtanut lukijaa harhaan käyttäen tunnettua "tilastoharhautusta". Kontio mm. olettaa, että potilas ei ole ollut tajuton lainkaan. Sille olettamukselle ei ole mitään perusteluja. Mielestäni on täysin selvää, että Gustafssonia ei ole lyöty pelkällä nyrkillä. Sekä Boismanin, että Gustafssonin nyrkit on tarkoin tutkittu v.1960 ja kummankin herran oikean käden nyrkki on ollut täysin puhtoinen v. 1960 tutkimuksen mukaan. Kummallakin on ollut vain vähäistä hiertymää vasemmassa kädessä. Eivät Gustafssonin vammat ole olleet tavanomaiset "nakkikioskivammat" vaan keskimääräistä paljon vakavammat, kuten jo hoitoajat ja hoitotoimenpiteet osoittavat kiistattomasti. Sairaslomaakin on ollut melko pitkään, ei sekään viittaa tavanomaisiin nakkikioskivammoihin. Viittaus johonkin 1-2 prosenttiin ei kerro tässä tapauksessa yhtään mitään. Hoitaneiden lääkäreiden arviot, diagnoosit, ja potilaan hoitoajat, ja hoitotapahtumat myöhemmin, sekä sairausloman pituus kertovat myös totuuden. Se on, vammat olivat vakavat. Misri tätä on mahdoton kieltää - ja Kontion arvio ei ole saanut todellisten asiantuntijoiden kannatusta. Misri, teet vain itsesi naurettavaksi yrittäessäsi vakuuttaa, että Gustafssonin vammat olivat "hyvin lievät" mitä nyt pari murtumaa alaleukaluussa. Sehän on valetta - ei asia niin ole! Erikseen on kysymys, kuka on Bodomin surmien takana? Tämä vamma-asia kyllä puoltaa näkemystä, että tekijä ei ole Gustafsson kuten myös käräjäoikeus tuomiossaan aivan oikein päättelee.

[Misri]

^ Olisi kyllä jo aika kuulla sinun suustasi, mikä niistä NGllä todetuista leukaluunmurtuma vammoista teki niin vakavan? Ja vastaa nyt kerrankin rehellisesti siihenkin, minkälaista hoitoa NG sai aikoinaan merkittäväntasoiseen keskivaikeaan aivoruhjevammaansa, jotta keskivaikean aivovamman kriteerit täyttyisivät, niin siihen kuuluu se puoletunnin tajuttomuus. Miten ylipäätään tämä ihminen selvisi kun huomio vielä tämän avunsaannin pitkän odotusajan, 8 - 9 h kestäneen aivojen hapenpuutteesta johtuvan tajunnantason alentumisen, eli tokkuran kuten selvällä Suomenkielellä yleensä sanotaan. Sairaalassa hän hengitti omin avuin, reagoi puheseen ja etenkin verenpaine oli normaalilukemissa, joka verenpaine yleensä on se joka yrittää ensin kompensoida aivojen häiriötilaa. Ensihoitojen jälkeen hänet kuitenkin laitettiin tavalliselle vuodeosatolle. Mitään aivovammapotilaalle kuuluvaa tehohoitoa hän ei saanut, eikä näköjään tarvinnut koska toipui hyvin vammoistaan.

[Xerxes]

^ Olisi kyllä jo aika kuulla sinun suustasi, mikä niistä NGllä todetuista leukaluunmurtuma vammoista teki niin vakavan?

Vammoja oli paljon muitakin kuin leukaluumurtumat. Eikö Misri tätä tiedä??? Öhmanin mukaan:

1. Murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2. ja nivelnastan kohdalla,
3. vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa
4. sekä poskikaaressa,
5. minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut
6. sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma.
7. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa,
8. poskessa,
9. ja leuassa,
10. sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa

Ja vastaa nyt kerrankin rehellisesti siihenkin, minkälaista hoitoa NG sai aikoinaan merkittäväntasoiseen keskivaikeaan aivoruhjevammaansa

Potilas siirrettiin tiistaina 7.6.1960 Neurologiseen Klinikkaan ja vastaavaksi lääkäriksi tuli tunnettu neurokirurgi Niilo Karikoski. On selvää, että siellä potilas sai asiaankuuluvaa hoitoa jota siellä ja aivovammoissa yleensä annetaan. Eihän meillä ole yksityiskohtaisia tietoja mitä siihen kuului, mutta hoitopaikka ja lääkäri sen jo kertovat. On varmaa, että hoitoa on annettu sekä ensimmäisessä että toisessa paikassa, vaikka yksityiskohtia ei ole meille raportoitu.

, jotta keskivaikean aivovamman kriteerit täyttyisivät, niin siihen kuuluu se puoletunnin tajuttomuus. Miten ylipäätään tämä ihminen selvisi kun huomio vielä tämän avunsaannin pitkän odotusajan, 8 - 9 h kestäneen aivojen hapenpuutteesta johtuvan tajunnantason alentumisen, eli tokkuran kuten selvällä Suomenkielellä yleensä sanotaan. Sairaalassa hän hengitti omin avuin, reagoi puheseen ja etenkin verenpaine oli normaalilukemissa, joka verenpaine yleensä on se joka yrittää ensin kompensoida aivojen häiriötilaa.

Ketään havainnoitsijaa ei ole ollut kaiken aikaa paikalla mittaamassa tajuttomuusaikaa, mutta on päätelty vielä klo 14 olleesta stupor tilasta, että potilas on ollut aluksi tajuttomana. Jotkut ihmiset selviävät hämmästyttävistä tilanteista hengissä, tämä vaihtelee henkilön mukaan. Pulssi on ollut kohtuuttoman matala tilanne huomioon ottaen, se ei viittaa normaaliin tilaan. Ja lääkäri on arvioinut tilan stupor-tilaksi sairaalaan tuotaessa.

Ensihoitojen jälkeen hänet kuitenkin laitettiin tavalliselle vuodeosatolle. Mitään aivovammapotilaalle kuuluvaa tehohoitoa hän ei saanut, eikä näköjään tarvinnut koska toipui hyvin vammoistaan.

Laitettiin kyllä ensin tavalliselle vuodeosastolle, mutta virhe korjattiin jo 7.6.2014 ja siirrettiin Neurologiseen Klinikkaan. Sitä emme tiedä mitä hoitoa hän oli saanut siinä ensimmäisessä vaiheessa tai toisessa vaiheessa, sitä ei ole kerrottu, mutta se ei tarkoita, että potilas ei saanut mitään hoitoa kuten Misri väittää. Se ei pidä paikkaansa. Sairaala ei ole kertonut meille keskustelijoille tarkkaa menettelyään, mutta ilmeisesti potilaalle on annettu asiaankuuluvaa hoitoa, sekä siellä vuodeosastolla että sitten Neurologisessa klinikassa, sitä vain ei kerrota julkisesti kaikille kyselijöille. Esim. Misri ei tiedä mitä hoitoja on annettu. Mutta hoitoja on annettu, se on varmaa. Tämä oli erikoissairaala, jossa nämä asiat hallitaan. Tiistaina potilas yritti keskustella äitinsä kanssa, mutta menetti tajuntansa. Keskiviikkona hän jälleen yritti keskustella äitinsä kanssa, mutta luuli tätä ensin poliisiksi, kunnes mukana ollut lääkäri vakuutti, että se on potilaan äiti. Sitten hän kykeni keskustelemaan jonkin aikaa. Heikkoutta ja sekavuutta siis oli vielä päiviä myöhemmin. Ilmeisesti torstaina potilas yritti lähteä sängystä pois todennäköisesti ensimmäistä kertaa, mutta kaatui lattialle. Hänet nostettiin takaisin sänkyyn ja kiinnitettiin siihen, niin että hän pääsi itsenäisesti pois sängystä vasta 14. kesäkuuta eli 9 päivää sairaalaan tulon jälkeen. Tämä ilmenee lehtitiedoista. Tuona aikana häntä kyllä jo opetettiin taluttamalla kävelemään, itsenäisesti hän ei pysynyt pystyssä.
Todennäköisesti kaksi hoitajaa tuli häntä kainaloista kävelyharjoituksissa.

[Misri]

^ Asiallista ja rehellistä vastausta sinulta on turha odottaa siihen mikä näistä NGllä todetuista vammoista teki niin vakavan.

NGllä oli suoran iskun vaikutuksesta syntynyt leukaluun kaksoismurtuma, leukakulman alue ja kondyylin nivelpään alue se on tyypillinen murtumatyyppi näissä leukaan osuneissa iskuvammoissa. Ja sen murtumatyypin purentaan aiheuttauma epäsymmetria hoidettiin, korjattiin hammasklinikalla. Tämän suoran iskun epäsuorana vaikutuksena on aiheutunut poskiluunkaaren hyväasentoinen liitosmurtuma joka murtuma on kulkenut yläleuan kautta. Tälläiset kasvojenluiden liitosmurtumat eivät vaadi mitään hoitoa vaan paranevat, rustottuvat nopeasti itsekseen. Kondyylin nivelpään nivelnastan murtuman seurauksena korvakäytävä on mennyt tukkoon, sekin on hyvin tyypillistä näissä nivelalueiden murtumissa. Korvakäytävää hoidettiin korvaklikalla puhdistamalla, huuhtelemalla sitä ilm. boorilioksella ja lääkitsemällä, korvakäytävään asetettiin tamponi jossa oli lääkesalvaa. Tälläiset vammat eivät vie toimintakykyä, eivätkä todellakaan ole vakavia, kuten toistuvasti täällä yrität esittää.

Keskivaikean aivovamman täyttymisen kriteereihin kuuluu se puolentunnin tajuttomuus. siihen täyttymiseen ei katsojat liity mitenkään.

Xerxes, kyllä olet kerrassaan huvittava näiden piilohoitojesi ja piilo-oireidesi kanssa. Mitä salaamista sairaalan peruhoidoissa on? Ja kuten tiedossa on aivovammoissa ei ole mitään piilo-oireita joko oireita on tai ei ole. Oireet voivat olla poistuvia, lievät aivovammat tai pidempikestoisia ja pysyviä vaikeat aivovammat.

Kuten neurokirgi Henry Trouppin lausunnosta ilmenee, niin NGn hoidosta vastaavalla lääkärillä oli hienovaraisesti sanottuna, vanhanaikaiset hoitometodit. Kuka se hoidosta vastaava lääkäri sitten olikin? Tietämäni mukaan Tästä mainitsemastasi Karikoskesta tuli Kaunialan sotavammasairaalan ylilääkäri vuonna -56. Mutta ehkä näitä saman sukunimen omaavia on ollut sitten muitakin?

[Matlock]

Korvakäytävään verenvuodon synnyttämä paine estää tasapainoelintä toimimasta ja aiheuttaa siten juuri NG:n kuvaileman tasapainohäiriön ja siten liikuntakyvyn menetyksen

[Misri]

^ Sisäkorva on hyvin suojassa kallon sisällä. NGn korvakäytävä meni tukkoon kondyylin nivelnastan murtuman seurauksena, se löi korvakäytävän ns. tukkoon kuten Hirvensalo on kansanomaisesti todennut. Näissä Kodyylin nivelpäänalueen murtumissa esiinty usein verenvuotoa korvasta, joka loppuu ajan kanssa itsekseen näin oli myös NGn kohdalla korvakäytävään kertyy, jää verisakkaa joka usein aiheuttaa myös sitkeän bakteeritulehduksen korvaan.

[Xerxes]

^ Olisi kyllä jo aika kuulla sinun suustasi, mikä niistä NGllä todetuista leukaluunmurtuma vammoista teki niin vakavan?
On lyöty melko varmasti kovapintaisella esineellä koska kuhunkin iskukohtaan on syntynyt ruhjehaava. Alaleukaan, poskeen, korvan taakse ohimoon. Arviolta vakavin on se isku ohimon taakse, johon on syntynyt suuri ruhjehaava. Myös muut iskut ovat olleet voimakkaita, koska runsaasti luunmurtumia on syntynyt, ja muuallekin kuin vain alaleukaluuhun. Katso Öhmanin vammaluettelo.

Ja vastaa nyt kerrankin rehellisesti siihenkin, minkälaista hoitoa NG sai aikoinaan merkittäväntasoiseen keskivaikeaan aivoruhjevammaansa, jotta keskivaikean aivovamman
kriteerit täyttyisivät, niin siihen kuuluu se puoletunnin tajuttomuus.

Kysymyksessä on huippusaaraala, joka on erikoistunut juuri tällaisiin vammoihin. Valitettavasti se ei laadi tarkkaa raporttia tekemisistään sivullisille keskustelijoille, mutta voidaan varmoja, että alan erikoissairaalassa annetaan tarkkaan harkittua hoitoa kullekin potilaalle, vaikka siitä ei kerrota kenelle tahansa.

Miten ylipäätään tämä ihminen selvisi kun huomio vielä tämän avunsaannin pitkän odotusajan, 8 - 9 h kestäneen aivojen hapenpuutteesta johtuvan tajunnantason alentumisen, eli tokkuran kuten selvällä Suomenkielellä yleensä sanotaan. Sairaalassa hän hengitti omin avuin, reagoi puheseen ja etenkin verenpaine oli normaalilukemissa, joka verenpaine yleensä on se joka yrittää ensin kompensoida aivojen häiriötilaa. Ensihoitojen jälkeen hänet kuitenkin laitettiin tavalliselle vuodeosatolle. Mitään aivovammapotilaalle kuuluvaa tehohoitoa hän ei saanut, eikä näköjään tarvinnut koska toipui hyvin vammoistaan.

Ihmiset selviytyvät joskus vaikeistakin tilanteista joskus hengissä, se vaihtelee suuresti. Amanuenssi ei aluksi osannut sijoittaa häntä oikeaan osastoon, mutta jo 7.6.1960 hänet siirrettiin Neurologiseen Klinikkaan ja vastaavaksi hoitajaksi tuli neurokirurgi Niilo Karikoski, tunnettu alan spesialisti. Hengitti ja sydän löi, mutta tila oli "alentunut tajunnan tila" eli stupor tila. Ei siis normaali olotila. Jorma Palo kirjassaan tuskin valehtelee - se olisi vaadittu korjattavaksi - tosin hän on hieman suurpiirteinen tarkoissa ajoissa. Myös Palo mainitsee vastaavaksi lääkäriksi Niilo Karikosken. Kyllä se on hän. Ja potilas menetti tajunsa tiistaina yrittäessään keskustella, ja luuli äitiään keskiviikkona poliisiksi. Se ei viittaa hyvään kuntoon. Eivät v.1960 luvun lääkärit olleet mitään torveloita, kyllä he osasivat arvioida kuka on vakavasti loukkaantunut.

[Misri]

^ Xerxes, kirjaimesi näyttää hyppivän jo silmille! Vai näenkö jo harhoja. Näin se nyt vaan on, että Niilo Karikoskesta tuli vuonna -56 Kaunialan sotavammasairaalan ylilääkäri, sitä ennen hän oli ollut siellä vuodesta 54-alkaen konsultoivana lääkärinä. Tässä se nyt huomataan, että Palon kirjat olivat hyvin tarkoitushakuisia pakkomielteensä Assmanin suhteen, muut asiat sitten jäivätkin toisarvoisiksi. Aarno Snellman oli Töölön kirurgisenklinikan ylilääkäri vuoteen -61 saakka.

Asiantuntijat ovat NGn vammat tulkinneet pahoinpitely vammoiksi, vammat on aiheutettu nyrkiniskuin tai jalanpotkuin. Hirvensalo on todennut, ettei niitä ole aiheutettu millään terävällä koska kudosvauriot olivat jääneet vähäisiksi. Tylppähän nyrkkikin on muodoltaan. Tämä korvan yläpuolella oleva ruhjehaava sehän oli päänahan ihossa se haava, sekin jo kertoo sen, ettei mitään raskasta astaloa eikä huomattavaa voimaa sen syntymiseen ole käytetty, esim. vaikkapa kiveä jolla muiden uhrien päät oli ruhjottu, kaikilla uhreilla oli kallonmurtumia, kallon ja kasvojenluiden sisäänpainauma ruhjoumia ja kallon avoruhjouma murtumia aina aivokudokseen asti. NG sai vain päänahan ihoonsa ruhjehaavaan, eli huomattavaa voimaa sellaisen syntymiseen ei ole tarvittu. Tämä herättää suuren kysymysmerkin muiden uhrien vammoihin verrattuna? Oma kantani tähän ihmetystä tuottavaan ruhjeasiaan on se, että se on voinut myös NG itse, itselleen tehdä, silloin pystyy myös itse säätelemään iskun voimakkuutta. Tämä vaihtoehto on ollut kauan jo prosessissa, ( verijälkitutkija lausahdus NGn roiskeista teltan kakkos ja kolmos-sivun nurkan alueella teltan ulkopuolella.) " Että, ne roiskeet ovat siihen voineet tulla heilahtaneesta kädestä." Teltan sisältä sen takapäädyn siitä puoliskosta missä NGn vuotoverijäljet sijaitsivat, siinä on takapäädyn seinämässä 25cm korkeudella teltan pohjasta heilahdusverijälki, jollainen syntyy verisestä astalokädestä. Ja kun vielä huomioi sen, että se hampaan puhkisema läpireikä poskessa, siitä vuotanut veri on vuotanut suurimmaksi osaksi suunsisäpuolelle. Niin olisiko sitä vuotoverta riittänyt kahteen paikkaan? Ehkä sitä on kuitenkin tarvittu vähän lisää ja tekemällä sitä saa.

[Matlock]

Tottakai aikanaan veren vuoto korvakäytävään lakkasi ja painekin vähitellen laski, jolloin NG:n liikuntakyky palautui.

Äläkä misri tuhannetta kertaa vääristele väittämällä NG:n vammoja varmasti nyrkillä tai potkuilla aiheutetuiksi kun Kontiokin myöntää myös astalon mahdolliseksi. Ärsyttävää tuommoinen tahallinen valehtelu!

[Misri]

^ Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio oli tutustunut Nils Gustafssonin vammoista kertoviin asiakirjoihin. Kontion mukaan vammat ovat matalaenergisia, sellaisia joita voi aiheuttaa omin lihasvoimin, nyrkiniskuilla tai potkuilla.

- Todennäköisesti tässä on tarvittu pari-kolme nyrkiniskua. Koska vammat ovat kasvojen vasemmalla puolella, tekijä on ollut oikeakätinen. Tämän tyyppinen vamma ei aiheuta yleensä minkäänlaista toimintakyvyttömyyttä, Kontio totesi.

Kontion mukaan Gustafssonin mahdollinen aivoruhje on epätodennäköinen.

Matlock, ei sitä tiedä vaikka NGn korvakäytävä olisi tässäkin vuotoasiassa ollut harvinainen poikkeus, kuten näyttää olevan monessa muussakin asiassa.

" Kondyylimurtuma on tavallisin alaleuan murtuma (35%). Kondyylimurtuma jää myös helpoiten toteamatta kliinisessä tutkimuksessa. Kondyylimurtuma voi esiintyä toispuoleisena tai molemminpuolisena. Se voi olla nivelensisäinen tai nivelkapselin ulkopuolella kondyylin kaulassa. Tavallisin dislokaatio on antero-mediaalinen m. pterygoideus lateraliksen vetovaikutuksen vuoksi. Kondyylimurtumaan liittyy rajoittuneet alaleuan liikkeet ja niiden kivuliaisuus. Joskus korvasta voi esiintyä verenvuotoa, joka johtuu korvakäytävän etuseinämän vauriosta."

matlock, mitä painetta mahdat tarkoittaa? Ylipäätään mitä tekemistä tälläisilla korvakäytävän ongelmilla ja purennan epäsymmetrioilla on tekemistä liikuntakyvyn kanssa?

[Xerxes]

Erityisesti Misrille:

Kyllä hoidosta vastaavaksi lääkäriksi tuli 7.6.1960 neurokirurgi Niilo Karikoski. Hänen muut tehtävänsä eivät sitä estä. Tämä tieto on tullut ainakin kahta eri kautta. En usko, että myöskään Palo valehtelee kirjassaan tässä asiassa. Valehteleminen on käytännössä mahdotonta näin selvässä asiassa.

En myöskään pidä realistisena sitä, että Gustafsson olisi loukkaantunut vain "lievästi". Kaikki tiedot viittaavat vakavaan loukkaantumiseen. Tuon vammoihin erikoistuneen sairaalan lääkärit olivat alansa huippuja, ja kyllä osasivat arvioida, onko potilas loukkaantunut lievästi vai vakavasti. Hoito sen mukaan, mutta me emme tarkkaan tiedä mitä tarkkoja hoitotoimia sairaalassa tehtiin, mutta tehty on. Aikalaislääkärit pitivät loukkaantumista vakavana, ja se varmasti myös niin on. Kun keskiviikkona äiti tuli tapaamaan poikaansa sairaalaan, niin aluksi poika luuli tätä poliisiksi. Paikalla oli kaiken aikaa myös lääkäri. Edellisenä päivänä poika oli menettänyt tajunsa kun yritti keskustella äitinsä kanssa. Eivät nämä tapaukset kerro "nopeasta toipumisesta". Käytännössä ei ole mitenkään mahdollista, että tämä potilas olisi loukkaantunut vain lievästi. Eivät lääkärit sentään v.1960 niin kyvyttömiä olleet, vaan alansa huippuja. Muutaman päivän kuluttua potilas toimitettiin saamaan hoitoa Hammasklinikalle.

Koska Misri edelleen uskoo, että Gustafssonilla oli vain pari murtumaa alaleukaluussa, niin laitetaan tähän vielä kertauksen vuoksi syyttäjän todistajan neurokirurgi Öhmanin laatima luettelo G:n vammoista. Jospa Misri oppisi tuon vähitellen. Kertaus on opintojen äiti:

--------------------------------------------

Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut

1. Murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2. ja nivelnastan kohdalla,
3. vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa
4. sekä poskikaaressa,
5. minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut
6. sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma.
7. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa,
8. poskessa,
9. ja leuassa,
10. sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa

Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä, mutta myös tylpällä astalolla, tai potkaisemalla."

------------------------------

Noin käräjäoikeuden tuomion mukaan. Tämän vammaluettelon laatija on "syyttäjän" todistaja Öhman. Alaleukaluu on ollut poikki siten, että murtumakohdassa luun päät ovat olleet 5mm siirtyneet toisistaan sivulle. Tiedetään lisäksi, että vasemmassa korvassa on ollut luunmurtuma, ja vasempaan korvaan on tehty myöhemmin leikkaus. Öhman on sentään maininnut myös tylpän astalon, joka onkin hyvin todennäköinen, sillä esim. on mahdotonta lyödä nyrkillä ohimon taakse niin, että syntyy suuri ruhjehaava. Ennemmin siinä murtuvat lyöjän nyrkin luut. Lyöntien osumakohdissa, leuka, poski, ohimo, on lisäksi ruhjehaavat . Se ei viittaa nyrkkiin vaan kovapintaiseen välineeseen. Kummallakin pojalla on oikean käden nyrkki ollut moitteeton, ei mitään mainintaa tutkimuksissa v.1960 (Bodomin Mysteerio), ne on kyllä tuoreeltaan huolellisesti tutkittu. Sen sijaan vasemmassa kädessä on molemmilla pojilla todettu ja mainittu vähäistä hankaumaa, josta ei tietysti näe, onko se tullut hyökätessä vai puolustaessa. Sopii hyvin myös puolustusvammaksi. Järkevä ihminen ei voi sanoa näitä vammoja "hyvällä tahdollakaan" lieviksi. Eihän sitä uskonut käräjäoikeuskaan - eihän sitä
kaikenlaista pötyä pidä uskoa.

------------------------------

No niin Misri! Nyt lukemaan ja mieleen painamaan Öhmanin vammaluetteloa, ettei tule jaettua täysin perätöntä tietoa täällä! Vai pitääkö Misri tuota vammaluetteloa virheellisenä?

[Misri]

^ Ainoastaan sinä olet nimennyt tuon kys. luettelon Öhmanin luetteloksi. Öhman on vain aloittanut lausuntonsa näillä aikalaiskirjauksilla. Ohimoluun murtumaa ei ollut vaan kyse oli kondyylin nivelnastan murtumasta. Aikoinaan tätä todellista murtuman sijaintia ei kyetty rtg-kuvista varmentamaan koska röngtesäteet eivät anna luotettavaa kuvaa näistä kondyylinalueen murtumista. Syystä, että ihmisen nivelpään luutiheys vaihtelee suuresti, suurimmaksi osaksi kondyylin nivelpää muodostuu rusto ja pehmyt ja sidekudoksista. Mangeettikuvaus on ainoa, jolla saadaan tarkkaa kuvaa kys. nivelalueesta. Laitan tästä esittämästäni asiasta myöhemmin vielä lisätietoa.

NGlle tehdyt uudet kuvantamiset vastasivat hammasklinikan tietoja. Vai pidätkö sinä näitä kuvia tutkineita asiantuntijalääkäreitä ja radiologeja täsin imbesilleinä ja millä eväillä ?

Tuon luettelon vammat on täällä käyty läpi ja sevitetty moneen kertaan niitä siinä lueteltuja vammoja. Sinä olet ainut kirjoittaja joka sitä ei ole viitsinyt tehdä. Tajuat kyllä varmasti, ettei tuollainen luettelo itsessään juurikaan kerro mitään, vaan sen eteen joutuu hieman tekemään töitä, että tajuaa minkälaisista murtumista siinä on ollut kysymys ja minkälaista hoitoa niihin on ylipäätään annettu ja tajuaa myöskin se mitä NGn vammat tutkineet lääkärit ovat niistä sanoneet.

Tuossa mainitsemassasi "5mm siirtymässä" sinä osoitat oman tyhmyytesi, et edes tajua sitä, että se siirtymä johtuu voimakkaista purentalihaksista jotka vetävät murtumakohtaa erisuuntiin, ja tästä lihaksien vetovaikutuksesta tulee purentaan se 5mm epäsymmetria. Ja se purennan epäsymmetria korjataan hammasklikoilla laitamalla hampaisiin tukeutuva tuentakiskoitus ja kas kummaa murtuma luutuu kohdilleen ja purennan epäsymmetria on poissa.

[Xerxes]

Käräjäoikeuden tuomion mukaan tämän vammaluettelon on laatinut nimenomaan neurokirurgi Öhman.

Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut

1. Murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2. ja nivelnastan kohdalla,
3. vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa
4. sekä poskikaaressa,
5. minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut
6. sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma.
7. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa,
8. poskessa,
9. ja leuassa,
10. sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa

Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä, mutta myös tylpällä astalolla, tai potkaisemalla."
--------------------------
HUOMAA ERITYISESTI KOHDAT 5 ja 6.
5. minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut
6. sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma.

Odotetaan, milloin Misri myöntää, että on ollut muitakin vammoja kuin pari murtumaa alaleukaluussa. ?!

Et kai selitä, että Öhmanin vammaluettelo ei pidä paikkaansa? Tämä vammaluettelo on nimenomaan Öhmanin laatima - tietysti faktatietoihin perustuen.

[Misri]

^ Öhman ei nyt varsinaisesti ole luumies. Hirvensalo on jopa väitellyt luumies, Ja Kontio on erikoistunut juuri sen kaltaisiin kasvojen alueiden murtumavammoihin kuin NGllä oli. Vakavaksi näitä NGn murtumavammoja ei kukaan näistä Hirvensalon ryhmän lääkäreistä ole sanonut. Paitsi Xerxes.

Sinä kun brassailet toistuvasti tuolla nimeämälläsi vammaluettelolla. Niin kerro nyt ihmeessä miten tuollainen leukaluun kaksoismurtuma on vakava ja kerro mitä hoitoa siihen annettiin. Ja kerro onko tuollaiset poskikaaren liitoksissa kulkevat hyväasentoiset murtumat vakavia ja kerro myöskin se miksi ne murtumat ovat hakeutuneet juuri liitoskohtiin, eivätkä ole kulkeneet suoraan poskiluussa. Ja miten tuollaisista NGn ruhjehaavoista tekee niin vakavia ????

Todettiinko NGllä kallonmurtumia ja minkälaisia, oliko kasvojen luissa säpäleisiä sisäänpainauma murtumia. Oliko aivokudokseen asti ulottuvia avoruhjemurtumia. ????

Omalla suostumuksella Nils Gustafssonille suoritettiin 6.4.2004 Töölön sairaalassa röntgen-, tietokonekerros- ja magneettikuvaus, sekä leukakirurgian erikoislääkärin ja oikeuslääkärin tutkimukset vammojen todentamiseksi sekä niiden vakavuuden arvioimiseksi.

LT ja radiologian dosentti, osastonylilääkäri, Seppo K. Koskinen toteaa lausunnossaan:

”Aivojen tietokonetomografiassa ja magneettikuvauksessa kallon sisäiset rakenteet ovat ikää vastaavat, jälkiä vammoista ei ole, lievää pikkuaivoatrofiaa on. Myöskään yläosassa ei ole murtumia.” Yhteenvetona Seppo Koskinen toteaa; ”vasemmalla alaleuassa, poskiluussa ja yläleuan luussa on merkit parantuneista, hyväasentoisista murtumista, jotka vastaavat hammaslääketieteen laitoksen Nils Gustafssonia koskevissa potilastiedoissa kuvattuja murtumia. Näitä lukuun ottamatta kallon luissa ei ole murtuman jälkiä. Kallon sisäisissä rakenteissa ei ole merkkejä vammoista. Oikean käden kämmenluussa on vanha murtuman jälkitila.” Osastonylilääkäri Seppo Koskisen lausunnon liitteenä on neuroradiologi Kristiina Poussan lausunto. (Liite 15).

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio toteaa yhteenvetona Nils Gustafssonin kasvojen ja kaulan alueen vammoista:

”Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu.*6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja.* Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa. Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”