MURHA.INFO

awa kirjoitti: ..... Kommentoin tähän nyt sen verran - jos ei voi luottaa siihen, että Gustafsson olisi ollut hypnoosissa ja puhunut totta, niin ei kai tässä voi sitten luottaa enää yhtään mihinkään.

Valehteluksihan se menee - mutta sitten taas hypnoosi toimiikin, kun pyydetään unohtamaan kaikki sanomansa. Aika erikoista.
..... .

KYLLÄ VOI LUOTTAA. Hypnoosin taitaja Lauerma, ja monet muut järkevät ihmiset kyllä luottavat siihen, että NG oli vaipunut normaalisti hypnoosiin ja hypnoosikoe oli siinä mielessä onnistunut.

Sensijaan siinä on se mahdollisuus, että vaikka hypnoosissa oleva "puhuu totta" niin se hänen itsensä totuutena pitämä ja totuutena esittämä tieto ei välttämättä olekaan todellisuudessa totta, vaan mielikuvituksen luoma totuuden korvike, "valemuisto", vaikka hän ei sitä itse tiedä. Tällainen mahdollisuus on olemassa.

Tällaisessa tapauksessa posthypnoottinen suggestio on mahdollinen ja potilaalle voidaan antaa käsky unohtaa kaikki hypnoosin aikana kertomansa. Kun awa oikein yrittää, niin hän ehkä ymmärtää tämän! Tämä vaihtoehto on hyvin mahdollinen.

Tällainen vaihtoehto mahdollistaa sen, että siinä paikalla on todellisuudessa ollut elimellinen muistiaukko, ja sellainen, josta muistikuvia ei ole palautettavissa edes hypnoosissa. En silti väitä, että näin on, mutta tämä on näin mahdollista.

Sariola, ole hyvä ja vastaa kysymykseen, äläkä kiemurtele muuta.

Miten pitkään 60-luvulla normaalisti hoidettiin epäselviä aivovammoja ml. tutkimuksiin kulunut aika?

Mariacka kirjoitti:Sariola, ole hyvä ja vastaa kysymykseen, äläkä kiemurtele muuta.

Miten pitkään 60-luvulla normaalisti hoidettiin epäselviä aivovammoja ml. tutkimuksiin kulunut aika?

Enhän minä nyt niin hölmö ole, että tuollaiseen vastaisin. Asiantuntijat voivat sen selvittää jos haluavat. Hessu ja awa eivät ole mielestäni tässä asiantuntijoita.

Sariola kirjoitti:Enhän minä nyt niin hölmö ole, että tuollaiseen vastaisin. Asiantuntijat voivat sen selvittää jos haluavat. Hessu ja awa eivät ole mielestäni tässä asiantuntijoita.

Olet kuitenkin niin hölmö, että väität hoitoajan pituuden johtuneen vakavasta aivovammasta. Tietämättä normihoitoaikoja.

Mariacka kirjoitti:

Sariola kirjoitti:Enhän minä nyt niin hölmö ole, että tuollaiseen vastaisin. Asiantuntijat voivat sen selvittää jos haluavat. Hessu ja awa eivät ole mielestäni tässä asiantuntijoita.

Olet kuitenkin niin hölmö, että väität hoitoajan pituuden johtuneen vakavasta aivovammasta. Tietämättä normihoitoaikoja.

Lainasin tuon termin vakava aivovamma suoraan erään asiantuntijan puheenvuorosta. Se on siitä hyvä, että siinä ei oteta kantaa vaikeusasteluokitukseen ja sanota esim. "vaikea aivovamma", vaan jätetään tarkempi luokka mainitsematta. Itse olen lähinnä tyytynyt Tenovuon arvioon "keskivaikeasta aivovammasta". En pidä sitä tarkkaa luokkaa niin tärkeänä.

Tilastoja tutkimalla voitaisiin noihin keskimääräisiin hoitoaikoihin saada luotettava vastaus. Pelkkä sohaisu ei riitä. Minulla itselläni oli puhjennut umpisuoli 60-luvulla, koska lääkäri ei keksinyt diagnoosia pitkään aikaan. Muistelen olleeni vajaan viikon sairaalassa ja sitten toisen viikon sairaslomalla. Sitten takaisin opiskelemaan. Tuolloin sain morfiinia - tulipa kevyt olo. Itse leikkauksen jälkeen haavaan jäi mätää vuotava reikä vatsapeitteen läpi. Kesti aikansa ennenkuin se parani. Lintubongari Veikolla taisi olla samanlainen ja samoin puhjennut umpisuoli. Ja samalla vuosikymmenellä. Muistini mukaan oma sairaalassaoloaikani oli 5-6 päivää, aivan tarkkaan en muista. Siteitä piti vaihtaa vielä pitkään sen jälkeen kotona. Siinä oli kuolemakin lähellä. Vastaavassa tapauksessa naapurin isäntää lähdettiin kuljettamaan 150 km:n päähän ja hän kuoli matkalla. Itse kehoitin lääkäriä leikkaamaan heti vaikka olin itse "henkihieveriin väsyneessä tilassa". Oli sekin tapaus, mutta niin vain kävi.

Sairausloma oli neljä kuukkautta ja työelämään palaaminen lyhennetyillä työpäivillä. Tuo kyllä viittaisi siihen, että vamman katsottiin olleen aika isoja haittoja aiheuttava.

Ei epäilystäkään, etteikö vamma olisi ollut vakava. Minut katsottiin täydellisen työkykyiseksi noin 2 viikon työstä eli opiskelusta poissa olon jälkeen, vaikka olin käynyt kuoleman porteilla. Leikkaus tehtiin "kahdennellatoista hetkellä kymmenportaisessa asteikossa". Kipulääkitystä ei annettu, jotta olisi ollut helpompaa tehdä diagnoosi. Niin minulle kerrottiin sairaalassa. Leikkauksen jälkeen kyllä sain morfiinia ja muuta kipulääkettä sekä unilääkettä. Silloin oli melkein muistiaukko pari päivää. Lääkäri oli yön pohtinut ja tuli aamulla minulta kysymään, että leikataanko vai viedäänkö suureen sairaalaan 150 km:n päähän, hän epäilee umpisuolta. Sanoin epätöimättä, että leikataan heti! Ja hyvä oli, että sanoin niin. Kyllä 4. kuukauden sairasloma jotakin kertoo, kun minäkin sain vain noin viikon. Ja sekin 60-luvulla.

Lienee aiheellista tarkentaa tässä vaiheessa, ennenkuin oletuksista johdetut oletukset väännetään faktalipun alle:

Tosiasia (tosiseikka, tosio, fakta) on yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia. Se on todellisuudessa olemassa oleva vastine todelle väittämälle, ja sen olemassaolo tekee väittämästä toden. Tosiasia on näin asioiden todellinen tila.

Kuvitelma eli fiktio tarkoittaa kuvittelun tulosta, mielikuvituksen luomusta, luuloa, epätodenmukaista oletusta, sepitettä. Kuvitteellinen eli fiktiivinen, adjektiivina tarkoittaa asiayhteydessä mainitun asian olevan kuviteltua, mielikuvituksen kehittämää.

Tyhmyyshän on kenties tässä päässä, mutta jotenkin menee ymmärryksen ulkopuolelle, miksi ei voida luottaa kiistämättömiin tosiasioihin vaan halutaan välttämättä kitistä ja vääntää asia ihan päälaelleen. Onhan tämä toki umpikujassa niillä tiedoilla, mutta liiallisuuksiin meno on jotenkin niin silmiinpistävää. No, tämähän on keskustelupalsta jossa voi lärpätellä vaikka lämpimikseen jos ei muuta keksi. Kyllä, viittasin tässä itseeni.

Onhan noita omakohtaisia esimerkkejä kiva lukea - mutta ei niitä voi verrata mitenkään sairausloman pituuden suhteen toisten, tässä ko. tapauksessa Gustafssonin, sairauslomaan.

Esimerkiksi masennuksesta kärsivä ihminen, voi joutua olemaan vuodenkin poissa työstä - sairauslomalla - ja masennus sairautena on lähempänä Gustafssonin "vammoja" kuin tulehtunut umpisuoli.

Vertailtaessa vuoden -60 sairaalakäytäntöjä nykypäivään, kummastuttaa tuo Sariolan esimerkki siitä, että ihminen laitettiin viikko sairaalasta päästyään, märkivän leikkaushaavan kanssa työhön. Noin ei toimittaisi nykypäivänä - niin ne ajat muuttuu..

No Sariola meni "koulunpenkille" ja se voi pitää paikkansa, olihan koulu lapselle tärkeä asia ja sieltä ei voinut olla poissa. Tai sitten koko tarina on valemuisto.

awa kirjoitti: Esimerkiksi masennuksesta kärsivä ihminen, voi joutua olemaan vuodenkin poissa työstä - sairauslomalla - ja masennus sairautena on lähempänä Gustafssonin "vammoja" kuin tulehtunut umpisuoli.

Masennus? Tulehtunut umpisuoli? Umpikiero mieli, tulehtunut tajunta. Awa, koeta sanoa suomeksi.

awa kirjoitti:Onhan noita omakohtaisia esimerkkejä kiva lukea - mutta ei niitä voi verrata mitenkään sairausloman pituuden suhteen toisten, tässä ko. tapauksessa Gustafssonin, sairauslomaan.

Esimerkiksi masennuksesta kärsivä ihminen, voi joutua olemaan vuodenkin poissa työstä - sairauslomalla - ja masennus sairautena on lähempänä Gustafssonin "vammoja" kuin tulehtunut umpisuoli.

Vertailtaessa vuoden -60 sairaalakäytäntöjä nykypäivään, kummastuttaa tuo Sariolan esimerkki siitä, että ihminen laitettiin viikko sairaalasta päästyään, märkivän leikkaushaavan kanssa työhön. Noin ei toimittaisi nykypäivänä - niin ne ajat muuttuu..

No Sariola meni "koulunpenkille" ja se voi pitää paikkansa, olihan koulu lapselle tärkeä asia ja sieltä ei voinut olla poissa. Tai sitten koko tarina on valemuisto.

Totta se kuitenkin on. Leikkaushaava on vieläkin paikallaan. Se on vähän epätyypilliseen suuntaan leikattu - ehkä viittaa siihen, että tuo lääkäri ei ollut mikään huippukirurgi. Viilto on vartaloon nähden hieman poikkeava mitä nyt olen muita nähnyt. Leikkaus onnistui ja potilas jäi henkiin. Muistelen, että se vielä koulussa jo oltaessa vuoti. En tosin ollut joka päivä menossa vastaanotolle näyttämään, hoitelin omia aikojana. Siinä ehdoton puhtaus on se tärkein asia. Haava pitää pitää puhtaana. Hikoilla ei saa. Haava umpeutui ajan kanssa ja parani täydellisesti. Siihen meni jonkin verran aikaa. Muutoin olo oli täysin terve jo silloin. Piti vain pitää puhdasta sidettä haavan päällä ja vaihtaa se säännöllisesti.

Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt mennä näyttämään myöhemminkin.

Minun tapauksessani tuo sairaalassa hoitoaika tuntui lyhyen puoleiselta, ja se tapahtui 1960-luvulla. On jäänyt mieleen niiden kovien kipujen takia, joita oli pitkään ennen leikkausta.

Olen nyt tätä asiaa pyöritellyt niin kauan, että minulle on syntynyt kokonaiskuva. Lieneekö oikea vai väärä.

* Vammat ovat olleet vakavia. Oikea diagnoosi on ollut aivovamma ja vaikeampi kuin pelkkä aivotätähdys.
* Hoitoaika on ollut vammoihin nähden sopiva
* Diagnoosi on ollut riittävän tarkka
* Sairasloma on ollut sopivan pituinen vammoihin nähden
* Ainut huomautettava on ollut pitkä aika ennenkuin potilas pääsi hoitoon
* On todennäköistä, että potilas on ollut jonkun aikaa tajuttomana ja että hänellä on ollut muistiaukko, ehkä muutaman päivän pituinen

Täydellistä tarkkaa tietoa ja varmuutta ei ole millään osapuolella.

konsta kirjoitti:Sairausloma oli neljä kuukkautta ja työelämään palaaminen lyhennetyillä työpäivillä. Tuo kyllä viittaisi siihen, että vamman katsottiin olleen aika isoja haittoja aiheuttava.

Viitaten edelliseen eräs arvoitus, johon joku ehkä tietää vastauksen:

NGn nykyinen vaimo sanoi jossain (lähteenkin saan tarvittaessa koputettua, mutta tieto voi olla väärä!), että hän tapasi NGn vuoden vaihteessa 1960-61 linja-autossa, jota NG AJOI. NG oli surmien sattuessa valimo-oppilas Strömbergillä. Miten ihmeessä hän olisi sairasloman jälkeen ehtinyt saada linja-auton ajoon oikeuttavan kortin?

Oliko tieto virheellinen vai oliko jossain oikaistu?
Miksi muuten NG läksi pois Strömbergiltä vai lähtikö?
Ja pääsi Rakelle töihin.
Ja pääsi linja-auton kuskiksi.



Minulla on muitakin arvoituksia liittyen muihin draaman henkilöihin.
Palataan niihin myöhemmin.

¤

nightowl kirjoitti: Oliko tieto virheellinen vai oliko jossain oikaistu?
Miksi muuten NG läksi pois Strömbergiltä vai lähtikö?
Ja pääsi Rakelle töihin.
Ja pääsi linja-auton kuskiksi.




¤

Veikkaan, ettei tuo tieto pidä paikkaansa. En tosin nyt muista, koska NG meni bussiyhtiöön töihin, mutta joka tapauksessa useiden vuosien päästä.

Olisi monia mielenkiintoisia kysymyksiä, mutta niihin ei varmaan saa vastausta. Kioskimiehen kohtalo tunnetaan, mutta miten on sen miehen elämä sujunut, joka oli kertonut kioskimiehen tunnustaneen hänelle teon? Onko hän hyvin luotettava? Sitten kiinnostaisi, millainen elämä on ollut myöhemmin PP:llä. Tällainen on tietysti uteliaisuutta, mutta olisi hyvää taustatietoa, eikä tarkoitus ole paha. Sitten mielenkiintoinen tieto olisi, mitä kirkkoja kirkkomaalari Assman on maalannut ja noiden urakoiden ajankohdat. On sellainen mielikuva, että myös Heinävedellä olisi ollut meneillään kirkon maalaus. Onko? Ja milloin? Tuossa muutamia.