MURHA.INFO

Sirpa kirjoitti:Aivan, olet oikeassa ja tietysti poisjätetty aineisto kait pitäisi merkitä kuitenkin ETP:n, mutta näin ei ollut tapahtunut, koska kumpikaan puoli ei edes tiennyt asiasta. Sama juttuhan oli ainakin sen veitsilausunnon kanssa.

On ne voitu silti merkitä etp:n. Cd se ja se, kymmeniä. Ei vain ole puolustus huomannut vaatia esikäsittelyssä eikä syyttäjä kaivata sen koommin.

Mariacka kirjoitti:

Lisäksi puolustus vetoaa mielentilatutkimukseen, jonka perusteella Auerilla ei ole persoonallisuushäiriöitä, psykiatrisia sairauksia tai häiriöitä, ei päihdeongelmia ja hän pysyy kontrolloimaan impulssejaan. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010121 ... 8_uu.shtml

(boldaus minun)

Varamies kirjoitti:Tuo lausunto ottaa pääosin kantaa vain syytakeettomuuteen. Muut tutkimuksessa ilmenneet mielenterveyden havainnot jää salaisiksi.

Eikös nämä kaksi ylläolevaa seikkaa ole ristiriidassa keskenään?
Näin mäkin muistelen mielentiloja tekevän tuttavani kertoneen kuten Varamies sanoi, ja siksi juuri toisessa ketjussa epäilin, ettei me ulkopuoliset voida tietää, mitä tutkimukset paljasti AA:n mielenterveydestä.

Eäh. Tulkaa joku psykologi kertoon meille totuus. Ei siis Annelista, vaan mielentilatutkimuksesta.

Kaiketi puolustus tarkoittaa, ettei mitään syyntakeettomuuteen edellyttämään löytynyt. Muu oli retoriikkaa. Itse mielentilatutkimuksen tuloksenkin Anneli kävi oikeudessa kuulemassa koska päätöksen tekee valvira.

Edit, liirumlaarumia - ota tuosta nyt selvää sitten:
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f5313 ... ce6486b8e6

Tutkittavasta ja hänen taustastaan hankituista tiedoista pyritään tuomaan esille eri- tyisesti ne seikat, joilla on merkitystä syyntakeisuuden arvioinnissa. Lausunnossa ei arvioida tutkittavan omaisia tai muita henkilöitä. Heistä ei saa myöskään esittää sel- laisia tietoja, joilla ei ole merkitystä syyntakeisuuden arvioinnin kannalta. Tutkitta- van kanssa on syytä keskustella mielentilalausuntoon sisällytettävistä asioista, jotta hän voi esittää niistä käsityksensä ja jotta tietoja voidaan tarvittaessa tarkistaa. Tut- kittavalla on myös oikeus tutustua hänestä laadittuun lausuntoon.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 27 kohdan nojalla mielentilalausunnot ovat salassa pidettäviä, ellei toisin erikseen säädetä. Mielentilalausunnot kuuluvat ehdottoman salassapidon piiriin siten, että ne eivät enää tule tuomioistuinkäsittelyn jälkeen julkisiksi kuten aiemmin.

ja täällä minfossa:
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=11&t=9199

Palaan kesken jääneeseen keskusteluun AA:n tekemistä tunnistuksista.
Löysin sattumalta lisää näitä AA:n tekemiä tunnistuksia. Pokkana tunnistellut, vaikka on itse se tekijä:

Ensimmäisen miehen AA tunnisti 6.12.2006:

eli jatkoa tähän keskusteluun (tossa linkissä on tarkemmin niistä etp-papereista jotka Mariacka löysi):
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 43#p423543

1) Puputin tunnistaminen: - JPEG150 - tapahtui jo 6.12.2006. AA: "Mitään sellaista en kuvasta löydä joka voisi sulkea mahdollisuuden tekijästä pois. Ulkonäön perusteella kuvassa oleva mies on tekijä.

2) 9.12.2006 - JPEG157 Näytettiin 5 liuskaa kuvia. Jokaisessa liuskassa 8 henkilön kuvat. Tunnisti noista kuvista yhden henkilön (AA: Yhteenveto tässä kuvan henkilössä on hämmentävä yhdennäköisyys muistikuvani kanssa).

Mariacka kirjoitti:

Tunnistuksesta (JPEG161 ja 178)

3) 10.7.2007 Auerille esitetään kahdeksan eri henkilön valokuvaa. Auer sanoo, ettei pysty tunnistamaan varmuudella ketään heistä samaksi, joka surmasi hänen miehensä. Eniten yhtäläisyyksiä oli kuvan nro 4 henkilön kanssa.

4) 12.7.2007 Auerille näytetään mieshenkilöitä (tekstistä päätellen viisi miestä) tunnistuspeilin takaa. Näistä nro 3:lla on Auerin mielestä eniten yhtäläisyyksiä surmaajan kanssa. Auer sanoo, että kaikki peilin takana olleet miehet näyttivät liian lyhyiltä, eikä kolmosen vartalokaan näyttänyt samalta (saattoi olla laihtunut).

^Tuota jälkimmäistä (3 ja 4) pidän saman henkilön tunnistuksena. Tanner pidätettiin kuvatunnistuksen jälkeisenä päivänä ja päivää ennen rivitunnistusta. Aikaisemmasta en tiedä onko samasta vai kahdesta eri henkilöstä kyse, mutta oikein MissHolmes tuon muisteli.

vanja kirjoitti:Eäh. Tulkaa joku psykologi kertoon meille totuus. Ei siis Annelista, vaan mielentilatutkimuksesta.

Tipuin vähän kärryiltä enkä ole psykologi, mutta mistä piti kertoa totuus?

Mielestäni mahdolliset psykiatriset ongelmat on (puolustuksen lausumassa) varsin kattavasti ilmaistu, enkä keksi yhtään psykiatrista sairautta, mikä siitä olisi jäänyt uupumaan. Toki jokaisella on erilaisia persoonallisuuden piirteitä, muttei niistä diagnoosiksi ole.

Pikku lisätieto Auerin mt-tutkimuksesta hovioikeuden päätöksessä:

Syytetyn mielentilaa koskevasta lausunnosta 21.10.2010 ilmenee, että stressiä aiheuttavissa tilanteissa Anneli Auerin hallintakeinoina ovat tyypillisesti olleet painetta aiheuttavan asian järkeistäminen tai kieltäminen.

Aika normia tuokin.

Mariacka kirjoitti:

vanja kirjoitti:Eäh. Tulkaa joku psykologi kertoon meille totuus. Ei siis Annelista, vaan mielentilatutkimuksesta.

Tipuin vähän kärryiltä enkä ole psykologi, mutta mistä piti kertoa totuus?

Mielestäni mahdolliset psykiatriset ongelmat on (puolustuksen lausumassa) varsin kattavasti ilmaistu, enkä keksi yhtään psykiatrista sairautta, mikä siitä olisi jäänyt uupumaan. Toki jokaisella on erilaisia persoonallisuuden piirteitä, muttei niistä diagnoosiksi ole.

Pikku lisätieto Auerin mt-tutkimuksesta hovioikeuden päätöksessä:

Syytetyn mielentilaa koskevasta lausunnosta 21.10.2010 ilmenee, että stressiä aiheuttavissa tilanteissa Anneli Auerin hallintakeinoina ovat tyypillisesti olleet painetta aiheuttavan asian järkeistäminen tai kieltäminen.

Aika normia tuokin.

Paitsi että AA on itse kertonut, että hänellä on tapana heitellä tavaroita kun todella suuttuu. No, ehkä hän on myös nuo heittelyt sillä tavalla järkeistänyt.

26.9.2009:
AA: ..Ikkuna on saattanut alunperin rikkoutua sen vuoksi, että esim.minä olen yrittänyt heittää Jukkaa suutuksissani jollakin esineellä. Tätä en suoranaisesti muista, mutta minulla on ollut tapana heitellä esineitä, kun olen todella suuttunut. Syksyn 2009 kuulustelut

Ehkä AA:lla tapana on ollut myös alkaa pakata laukkuja kun on kokenut että häntä loukataan, joutua käsikähmäänkin. :

27.9.2009
AA: V: Asuin lasten kanssa tilapäisesti tammikuussa 2007 kotonani. Isäni tuli tuolloin sanomaan minulle, että olen samanlainen laiska kuin ennenkin. Lisäksi hän mainitsi, etten tee kotonani mitään töitä. Raivostuin tästä isälleni silmittömästi ja päätin lähteä lasten kanssa Ulvilaan. Äitini sai kuitenkin estettyä tämän siten, että hän piti väkisin käsistäni kiinni ja ei päästänyt minua lähtemään. Muistan, että ranteisiini jäi äidin kynnenjälkiä. Syksyn 2009 kuulustelut.

Aika normia tuokin? Jollekin voi ollakin, siis sallii tuollaiset itselleen.

AA on nyt syyskuussa ilmoittanut eri lehtien uutisissa ettei hän ole harjoittanut aikuiseen suunnattua väkivaltaa. Hallitsee impulssinsa, eli raivoamiselle ja kamojen paiskomiselle ei ole esteitä, koska on järkeistänyt asian itselleen sillä tavalla?? 'Hallittua, järkeistettyä' ilmpulssien valloilleen päästöä?

SK 5.9.2011 paperiversiossa AA kerrotaan: ..Hysteeriset kohtaukset eivät ole hänen heiniään.
AA:- Olen oikeasti tunteellinen ihminen, mutta ulospäin olen kuin tyypillinen suomalainen mies, en näytä tunteitani.

5.10.2009
AA: V: Meillä on ollut Jukan kanssa silloin yöllä riitaa ja ilmeisesti Jukka on ollut siinä määrin pelottava, että olen mahdollisesti ollut kauhuissani ja hysteerinen ja pelännyt Jukkaa. Olen ilmeisesti kokenut tai kuvitellut Jukan joksikin pahaksi ja sen vuoksi vahingoittanut häntä.

1.10.2009

AA: ...Kokonaisuudessaan kuulustelut on oikein merkitty. Joitakin sanojen vivahde-eroja en ole kaikkia korjannut ja tästä annan esimerkin: Jossain kuulustelussa on merkitty silmitön raivokohtaus ja olen tarkoittanut siinä kohtaa hysteerinen kohtaus.

30.9.2009
AA: V: Olen aiemmissa kuulusteluissa kertonut, että minulla ja Jukalla on ollut yöllä 01.12.2006 kovaa riitaa ja olen todennäköisesti saanut hysteerisen kohtauksen, jossa järki ja havaintokyky ei ole toiminut normaalisti...

Nuo kolme viimeistä lainausta syksyn 2009 kuulusteluista.

Kuka heittää ensimmäisen kiven? Kuka ei ole koskaan suuttunut, viskonut tavaroita tai uhannut lähteä? Tai on vuorenvarma siitä, ettei koskaan, missään olosuhteissa, niin tekisi?

Impulssikontrolli tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että ihminen pystyy enimmäkseen kontrolloimaan tekojaan ja yllykkeitään eikä touhua päämäärättömästi esim. mielihyvän tavoittelun ajamana ajattelematta tekojensa seurauksia, ts. normaalin aikuisen ihmisen käytöstä. Impulssikontrollin heikkoutta/häiriöitä tavataan mm. joissakin persoonallisuushäiriöissä, neurologisissa häiriöissä (esim. ADHD), peliriippuvaisilla ja alkoholisteilla. Impulssikontrollin häiriöllä ei tarkoiteta sitä, että ihminen joskus suuttuu. (Kumma kyllä kertomus suuttumisestakaan ei tee Auerista inhmillistä, vaikka välillä moititaan suureen ääneen hänen tunteettomuuttaan.)

Järkeistäminen ja kieltäminen ovat sen sijaan minän defenssejä.

Mielestäni ei ole järkevää tehdä analyysia Auerin luonnekuvasta, jos hän itse kuvailee mahdollisesti saaneensa hysteerisen kohtauksen. Järkeilyksi se Auerilta tosin hovioikeudessa tulkittiin, kuten koko "tunnustus", jossa sivumennen sanoen oli paljon vähemmän yhtäläisyyksiä faktojen kanssa kuin huppumieskertomuksessa.

Mariacka kirjoitti:Kuka heittää ensimmäisen kiven? Kuka ei ole koskaan suuttunut, viskonut tavaroita tai uhannut lähteä? Tai on vuorenvarma siitä, ettei koskaan, missään olosuhteissa, niin tekisi?

Impulssikontrolli tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että ihminen pystyy enimmäkseen kontrolloimaan tekojaan ja yllykkeitään eikä touhua päämäärättömästi esim. mielihyvän tavoittelun ajamana ajattelematta tekojensa seurauksia, ts. normaalin aikuisen ihmisen käytöstä. Impulssikontrollin heikkoutta/häiriöitä tavataan mm. joissakin persoonallisuushäiriöissä, neurologisissa häiriöissä (esim. ADHD), peliriippuvaisilla ja alkoholisteilla. Impulssikontrollin häiriöllä ei tarkoiteta sitä, että ihminen joskus suuttuu. (Kumma kyllä kertomus suuttumisestakaan ei tee Auerista inhmillistä, vaikka välillä moititaan suureen ääneen hänen tunteettomuuttaan.)

Järkeistäminen ja kieltäminen ovat sen sijaan minän defenssejä.

Mielestäni ei ole järkevää tehdä analyysia Auerin luonnekuvasta, jos hän itse kuvailee mahdollisesti saaneensa hysteerisen kohtauksen. Järkeilyksi se Auerilta tosin hovioikeudessa tulkittiin, kuten koko "tunnustus", jossa sivumennen sanoen oli paljon vähemmän yhtäläisyyksiä faktojen kanssa kuin huppumieskertomuksessa.

enimmäkseen, juuri niin, mutta sitten joskus taas ei. Otin vain mielenkiinnosta esimerkkejä Auerin puheista omasta itsestään. Miten ristiriitaisia ja sekavia ne ovat. Ihan normaalia.

Ei tarvitse opettaa. Oppikirjoista ei en usko että Auerillekaan olisi ollut apua. 'Nyt käyttäydyn defensiivisesti'..ja hevon pullat..

Tämä on minun mielipiteeni, se ei ole mistään kirjasta:

Raivo ja viha, aggressiivisuus 'tunteina' ovat silkkaa retoriikkaa. Väkivaltaiseen (tavaroitten paiskomiseen, lyömiseen, tukistamiseen jne) toimintaan johtavina reaktiivisina fyysisinä tiloina ne johtavat todellisten elämää ylläpitävien, kehittyneempien, inhimillisten tunteitten estymiseen. Eläinkin pystyy 'raivoamaan'. Mutta ei tuntemaan myötuntoa, myötäkärsimystä. Inhimillisyyteen kuuluu se, että hienostuneemmat tunteet opitaan ja eletään suhteessa toisiin ihmisiin, ja mitä tahansa päämäärää ei ole kenelläkään oikeutta tavoitella aggressiivisen käyttäytymisen keinoilla. En tarkoita, että vihan tunteita kenenkään tarvitsee itseltään kieltää tai torjua, mutta mitä tahansa tekoja ei niitten tunteitten motivoimana voi oikeuttaa. Jotkut kuitenkin tekevät niin, järkeistävät mielettömät tekonsa, eivätkä tunne mitään hienostunutta tunnetta kuin syyllisyyden tunne kärsimyksestä jonka on toiselle aiheuttanut, paitsi kuoliaaksi hakkaamalleen toiselle ihmiselle kuin myös esim lapsilleen. Näin on nyt voinut käydä. Eläintä ei saa vastuuseen teoistaan, eivätkä ne rikoksia teekään, höh.. mutta ihmisen voi.

#Iskin häneltä pään mäsäksi, koska minusta tuntui siltä, raivostutti, vihasin häntä..#

Lisäänpä tähän vielä vähän SK:n 5.9. artikkelista:
Lainaus : - AA: Jukka huusi minulle, Annu auta. ei muuten kuulu nauhalla mitään tällaista, ja A ei ole tällaista myöskään kuullut, JJ:n kuulustelu.. Menin väliin ja sain itsekin puukosta kylkeeni ei ole lainkaan varmaa menikö väliin, vaan onko kertonut vain aikoneensa, on kertonut eri versioita tästä ykstyiskohdassta Nauhalta kuuluu sanat uole, mitä on tulkittu kummallisella tavalla aivan kuten hän itsekin tunnustuksessaan, se kuulostaa surkealta, hänen kannaltaan . sanoin Jukalle älä kuole tämäkin on muuntunut aikaisemmin kerrotustamyös, AA kertoi että hän olisi huutanut ei kai se nyt kuole, Auer kertoo karmean murhayön tapahtumista viilipyttymäisellä* rauhallisuudella. - En ole pyhimys, mutta en ole tehnyt mitään sellaista, minkä vuoksi minun pitäisi joutua vankeuteen, Auer toteaa yksiselitteisesti.

*) viilipyttymäisellä rauhallisuudella on artikkelin kirjoittaneen toimittajan sanavalinta.

Lainauksessa musta teksti Anne Nikka, toimittaja Turku
harmaat välihuomautukset Tara

Niinpä niin, jos ei koe tehneensä mitään väärää, niin on kai se helppo sitten yrittää hämätä kertomalla erilaisia versioita tilanteesta..

Tässä se ongelma onkin. Ihmistä diagnosoidaan sabluunalla. Testit kertovat tai sitten ei.

Mä palaisin kyllä Auerin lapsuuteen herkästi. Sen kohtaamisen mitä A kertoi vanhempien luona tapahtuneen niin täytyy miettiä miksi hän kertoi koko episodista. Äidin kynnen jättämät jäljet ja isän "kyyninen" suhtautuminen lapseensa. En kaivaisi asiaa, mutta miksi tämä on kerrottu?

Hysteerinen kohtaus on meikä maallikon mielestä tapahtuma, missä hillittömyys purkautuu ja josta ei toivu kuin antamalla hysteerikolle litsarin poskeen. Ehkä joku ottaa sen neuvona, mutta saattaa siinä astalotkin heilua.

pikasso kirjoitti:Tässä se ongelma onkin. Ihmistä diagnosoidaan sabluunalla. Testit kertovat tai sitten ei.

Mä palaisin kyllä Auerin lapsuuteen herkästi. Sen kohtaamisen mitä A kertoi vanhempien luona tapahtuneen niin täytyy miettiä miksi hän kertoi koko episodista. Äidin kynnen jättämät jäljet ja isän "kyyninen" suhtautuminen lapseensa. En kaivaisi asiaa, mutta miksi tämä on kerrottu?

Hysteerinen kohtaus on meikä maallikon mielestä tapahtuma, missä hillittömyys purkautuu ja josta ei toivu kuin antamalla hysteerikolle litsarin poskeen. Ehkä joku ottaa sen neuvona, mutta saattaa siinä astalotkin heilua.

Epäilen, että Auer on siellä isänsä ja äitinsäkin luona vain istunut tietokoneen ääressä, passattavana, sureva leski. Laiska hän tietenkään omasta mielestään ole, joten loukkaantui kun sellaiseksi sanotaan, ja vielä ' samanlainen kuin ennenkin'. Heräsi kysymys mitä jälkiä mahtoi jäädä äidin käsiin, mutta tarina ei kerro. Tytär on kuitenkin 41-v, eli vanhemmat suhteellisen iäkkäitä. Mutta kuitenkin, myös tässä tapauksessa Auerin suuttumuksen aiheuttaa läheinen ihminen, joka varmaan omansa tunsi, eli moitti häntä, ja aivan ilman mitään syytä Kai se nyt loukkaa! Prinsessalle ei saa sanoa. Eihän sinne Auerin lapsuuteen taida kukaan päästä, paitsi jos hän kirjoittasi ne lupaamansa Murhalesken muistelmat valmiiksi. Takuulla olisi menestys.

Ei se välttämättä tarkoita laiskuutta tekemisissä vaan otetta elämään yleensä. Tiedä.

Taran allekirjoituksen päivitys (alimmainen rivi), siinä on lyhyestä virsi kaunis..

Kun nyt köökis olaan taas, niin: Auerin esiintyminen teeveessä meni mielestäni niin,että niin kauan kun hän lasketteli lööperiä, oli lärvi ja eleet peruslukemissa. Kun hän pääsi puhumaan seppo-teki-teki-tepposesta, niin rouvan koko olemus muuttui; näistä asioista ei täytynyt valehdella; kädet heiluivat ja suu muikisteli. Oli rento ja vapautunut.

Ai hitsi tuota Taran 45-minuuttia spekulaatiota, meni aika yksiyhteen

Minua myös ihmetytti se eleettömyys millä puhui kamalasta, brutaalista tapahtumasta joulukuisessa Ulvilassa. Ei vaikuttanut ahdistuvan, ei väännellyt käsiä tai puistellut päätä...

Mutta hyvin miellyttävältä AA vaikutti, se on myönnettävä. Tosin viimeaikoina olen saanut oppia ettei ihmistuntemukseni ole ollut läheskään niin erehtymätön mitä olen kuvitellut, ihminen suljettujen ovien takana voi olla hyvin erilainen kuin se miellyttävä "edustus-persoona".