MURHA.INFO

jansku- kirjoitti:Täälläkin yksi kuka tykkää käydä hautausmailla

Samoja ajatuksia mullakin liikkuu päässä, miksi kuollut nuorena yms. Ja hautausmaalla todellakin saa olla rauhassa, monta kertaa kulunut koko ilta ihan hujauksessa!

Hämeenlinnan suunnalla kävin jollain vanhalla hautausmaalla ja löysin sieltä pienen tytön hautakiven, jossa tyttö oli kuollut ennen syntymäänsä.. en tarkkaa päivää muista mutta tähän tyyliin siinä luki:
" k. 1.6.2000 ja s. 6.6.2000 "
Jäi mietityttämään, oliko mahdollisesti kuollut äidiin kohtuun vai mitä on tapahtunut. Ja miten edes menetellään jos lapsi syntyy kuolleena (normaali hautausko vai)? Mielessä kävi tietenkin että jos on tullut virhe, mutta nekin taitaa olla aika harvinaisia. Pitäisi varmaan käydä kyseisellä hautausmaalla uudestaan katsomassa, kunhan saa ensiksi tutulta hautausmaan nimen taas selville kun unohtunut ajan kuluessa

Kyllä nuo kuolin- ja synnyinpäivät ovat varmasti ihan oikein. Olen törmännyt erilaisissa perhelehdissä juttuihin joissa kerrotaan lapsensa menettäneistä perheistä. Vanhemmat joiden lapsi kuollut kohtuun käyttävät juuri tuota tapaa merkitä päivämäärät. Kuolinpäivän haarukoivat siihen päivään, kun esim sikiön liikkeet lakanneet tuntumasta tai ultraäänellä todettu ettei sikiö enää elä. Synnytystä ei välttämättä pystytä käynnistämään heti, vaan vasta esim. seuraavana päivänä, kiirehän siinä ei enää lapsen kuoltua ole. Mutta ei sitä äitiä kyllä viittä päivää pidetä kuollut lapsi kohdussaan, eli tuossa kyseisessä tapauksessa päätelleet jonkin muun kuin tutkimuksen perusteella kuolinpäivän. Olen myös nähnyt lehdessä kuolleena syntyneiden kuolinilmoituksia ja päivämäärät juuri noin.
Täysiaikaisena kuolleena syntynyt haudataan aina normaalisti, myös aiemmilla raskausviikoilla kuolleena syntyneet vanhemmat saavat haudata. Tarkkaa raskausviikkoa en tiedä mistä jako menee. Abortithan tehdään yleensä ennen raskausviikkoa 12, liekö niin että ennen tuota raskausviikkoa luonnollisesti keskenmenneet sikiötkin "hävitetään" sairaalan riskijätteenä.

^Raskausviikosta 22 (tai vaihtoehtoisesti kun sikiön/vauvan paino väh 500g) lähtien jos vauva syntyy, sitä yritetään pelastaa ja hoitaa kaikin tilanteen vaatimin tavoin ja myöskin se merkataan syntyneeksi eli vanhemmilla oikeus pitää oikeat hautajaiset/siunaus jne. Alle tuon rajan syntyneet ovat keskenmenoiksi luokiteltavia.

Itse asiassa myös aiemmin syntyneet saa ihan virallisesti halutessaan haudata.
Ne vauvan tai sikiön kokoon tai ikään liittyvät määreet ovat ohjeellisia hautaamisen suhteen.
Kirkkohallitus on 15.1.1991 antanut yleisohjeen, jonka mukaan yli 12-viikkoisen sikiön hautaaminen voidaan toimittaa, jos synnyttäjä niin tahtoo.

Pohjoissavossa 1920-luvulla syntynyt kertoi minulle käytännöstä, jonka hänen viikon ikäisenä kuollut sisaruksensa koki. Pappi kieltäyi noin nuoria hautaan siunaamasta, jolloin omaiset kävivät yön pimeydessä hautaamassa vauvan "siunattuun maahan". Tämä oli yleinen tapa tuolloin.

Luin Nykypostista 9/84 Köyhien hautausmaasta, joka sijaitsee Yläneen Ristinummella. Onkohan tällainen hautausmaa nykyisin minkälaisessa kunnossa?

Tälle hautausmaalle haudattiin 1800-luvun lopulla ns. "huonompaa väkeä", kuten itsemurhantekijöitä ja kunnanelättejä. Lehdessä kirjoitetaan, että hautausmaa on rehevöitynyt lähes umpeen ja muutama kallellaan oleva hautakivi törröttää siellä täällä, puuristit ovat vuosien saatossa lahonneet. Seurakuntaa ei kiinnosta hoitaa aluetta.
Ristinummelle haudattiin satoja ihmisiä. Myöhemmin paikkaa käytettiin eriuskostein ja varattomien hautausmaana, kertoo Yläneen srk:n taloudenhoitaja Kalevi Maanpää.
Seurakunta oli sentään uusinut hautausmaan portin, muutoin sitä ei hevin hautausmaaksi uskoisikaan. Tämän portin uusimisen jälkeen, jotkut kirkkoon kuulumattomat ovat halunneet haudata omaisensa tälle vanhalle hautausmaalle.
Lehdessä Hugo Aaltonen -niminen mies kertoo, että hautausmaalle haudattiin ihmiset, jotka eivät muualle kelvanneet, kuten kunnanelätit, itsemurhan tehneet, ihmiset, joilla ei ollut maksumiehiä, jne. Aaltosen mukaan ei voida puhua mistään hautausmaasta, vaan vainajien kaatopaikasta.
-Ihmiset kuopattiin pois toisten silmistä, Aaltonen sanoo.

Onko joku minfolaisista käynyt tällä hautausmaalla?

Itseäni kiinnostaa myös erittäin paljon hautausmaat, mitä vanhempia hautoja, sen kiinnostavampaa. Olen käynyt mm. näillä: Oulun vanha hautausmaa, Jyväskylän vanha hautausmaa, Kirkkonummen vanha hautausmaa, Taivassalon vanha hautausmaa, Turun vanha hautausmaa... Olen myös ottanut valokuvia hienoimmista haudoista, harmillisesti olen hukannut sen valokuva-albumin Olen myös ostanut muutamia hautausmaita käsitteleviä kirjoja (hautaaminen eri aikakausina, luuhuoneet, talvihaudat jne...) On mielenkiintoista lukea ihmisten ammatteja hautakivistä, tai todeta että kaikki perheen lapset ovat kuolleet nuorina, kuvitella heidän elämäänsä... Ja sitten nämä ihmiset jotka ovat kuolleet omana syntymäpäivänään (siis aikuisena tai muutaman vuoden toki eläneinä). Nuorempana kävin säännöllisesti erään tuntemattoman pojan haudalla, joka oli kuollut 1950-luvulla omana syntymäpäivänään 9-vuotiaana. Muutenkin tuli vietyä joskus kynttilä sellaiselle haudalle, jossa ei kukaan käynyt. Julkkisten haudat ei niinkään kiinnosta.

Kotini sijaitsee 400 metrin päässä hautausmaasta. Kesällä oikaisen usein hautuumaan kautta. Olemme tehneet kävelelenkkejä nuorimmaisen lapseni kanssa sinne, linnut laulaa ja oravia voi syöttää.
Katselen vainajien nimiä, ja myös syntymä-kuolinaikoja ja mietin silloin mikähän on kuolinsyy jos on nuorena kuollut.
Olen kuullut muilta että olen omituinen, kun viihdyn siellä eväiden kera kesällä. Hautausmaat ovat kauniita ja hyvinhoidettuja.
Kun vien läheiseni haudalle kukkia, saatan laittaa viereiseenkin hautaan jonkun kauniin luonnonkukan, jossa kukaan ei käy.

Täälläkin löytyy hautausmaita "kiertelevä" henkilö.

hautuumailla on juuri tuo rauhan tunne. on todellakin mielenkiintoista katsella hautakiviä ja miettiä, kuinka ihmiset ovat eläneet, tunteneet ja kuolleet.

Mäsä-Masa kirjoitti:aatelisten Amellien sukuhautausmaa jossakin korvessa Pertunmaan ja Mäntyharjun pitäjien rajaseutuvilla.

Tuolla onkin tullut muutamia kertoja käytyä, aika jännä pikkuinen "pyöreä hautausmaa" keskellä metsää, suuret kuuset ympäröivät sen, joten se on ihan tiedettävä mistä sitä etsii, vahingossa sinne ei eksy. Itse kartano on jonkun matkan päässä tien toisella puolella. Kuulema siellä kummittelee, tosin tarinankertojat tuntien jutut lienevät peräisin henkilöiden vilkkaammanpuoleisesta mielikuvituksesta...

Itsekin tykkään hautuumaiden tunnelmasta, vanhempien siis, uudet ei viehätä missä kivet on vatupassin kanssa luotisuoraan sijoiteltu. "Omalla" hautausmaallamme (jossa siis on meidän sukuhauta), on yksi kivi, jossa on vain kahden pojan ensimmäinen etunimi, lienevät kaksoset, olisivatko sitten synnytyksessä kuolleet. Sukunimeäkään ei ole eikä päivämääriä, mutta kivi on korkeintaan muutaman vuoden vanha. Paljon tulee kivien tekstejä ja päivämääriä katseltua.

Toisella puolella pitäjää (Mäntyharjua siis) on myös pieni hautausmaa Käävänkylässä, siellä en ole vielä käynyt, kesää odotellessa... Orilammenmajalta lähtevät risteilyt muuten kesäisin poikkeavat myös saaressa, jossa on pikkuinen kirkko ja se loppusaari on sitä hautausmaata. Saaren nimeä en muista, pienenä joskus siellä kävin. Voihan toki olla, että ovat jättäneet sen pois reitiltään.

Ailar kirjoitti:Luin Nykypostista 9/84 Köyhien hautausmaasta, joka sijaitsee Yläneen Ristinummella. Onkohan tällainen hautausmaa nykyisin minkälaisessa kunnossa?

Onko joku minfolaisista käynyt tällä hautausmaalla?

Minä kävin ko. hautausmaalla tänään. Jännä paikka, hautakiviä ja rautaristejä pystyssä siellä täällä keskellä metsää. Muutama polku halkoo aluetta. Jos paikalla haluaa käydä, voi auton ajaa talojen 58 ja 62 välissä olevien kivipylväiden muodostamasta portista niin ei mene kenenkään pihalle. Kovin pitkälle ei kylläkään kannata ajaa. Hautausmaalla on geokätkö joten talojen asukkaat ovat kyllä tottuneet vierailijoihin, mutta en silti menisi keskellä yötä paikalle ainakaan autolla.

Tässä on kuva portista nykykunnossaan:

Kiitos Johnny_B! Siis tuo hautausmaa on entistä heikommassa jamassa nykypäivänä, noin metsittynyt. On outoa, ettei seurakunta mitenkään huolla tätä aluetta.
Milloinkahan tuonne on viimeisin vainaja haudattu?

Käsittääkseni viimeinen hautaus on tehty vuonna 1982 ja sekin vainajan omasta pyynnöstä.

Hautausmaiden kivissä viehättää niiden tekstit, jotka aukeavat joskus karmaisevalla tavalla. Vantaan Pitäjällä eräässä kivessa on vaimo ja lapsi, jota kaipaa tuskaisesti mies. Teksti saa aika karseen fiiliksen, kun huhun mukaan ero oli samaan tyyliin kuin viime päivien jutut, tosin ilman epäilyjä tai en ole niihin törmännyt tai osannut yhdistää.
Samalla alueella kuusikon puolella sitä on monta kertaa pysähtynyt kolmikon haudan eteen, joka kuoli kesäkuussa helluntaina vuonna 1960. Kesätöissä sitä mietti monesti, kuinka neljännen kävi. Kyllä se pysäytti, vaikka tapahtuneesta oli vuosikymmeniä. Sitä mietti, että pystyykö puhumaan, onko elossa, mihin kuntoon jäi etc. Eipä tarvitsisi tänä päivänä noita kysymyksiä esittää, kun tietää elävän, puhuvan ja selvinneen jne.

Tässä lähellä eräällä hautausmaalla on yksi hauta, johon on haudattu äiti ja lapsi, jotka ovat kuolleet samana päivänä ( äiti +30v ja lapsi 1v ) ja monesti ohi kulkiessa oon miettinyt mikä heidän kohtalonsa oli. Molempien kuolinvuosi oli 90-luvun alkupuolella.

Mie muutin vasta viime vuonna tähän nykyiselle paikkakunnalleni ja noh, miulla on juurikin tämä hautausmaa "harrastus" eli tykkään käydä hautausmailla pyörimässä vaikka siellä ei olisi tuttuja ruumiita. Täällä miun paikkakunnalla on kyllä yksi kauneimmista hautausmaista missä olen ikinä käynyt. Siellä hämärässä silmä lepää hautoja tuijotellessa ja ajatuksiaan miettiessä. Etenkin "keskusta" siinä hautausmaassa on todella upea, ja juuri etenkin hämärässä kynttilöiden palaessa. Siinä mennään tietyt portaat alas pitkän matkaa ja alhaalla on vanhoja puupenkkejä missä voi istua ja ympärillä on reilusti yli 50 hautaa ja suurimmissa osissa niissä palaa kynttilät ja on kukkia. Kaunis paikka kertakaikkiaan