Iivis kirjoitti:Jos tuolla 13-vuotiaalla on lapsia, niin mikäköhän tilanne on sitten?
Pidin jo pienet turpakäräjät porukalla, johon kuului mm. lastensuojelun ja -psykiatrian asiantuntijoita.
He päätyivät varsin yksimielisesti seuraavanlaiseen skenaarioon:
Jos tämän Sannan lapset tuotaisiin Suomeen, heidät huostaanotettaisiin heti Suomeen saavuttuaan ja sijoitettaisiin lastensuojeluyksikköön yhdessä tai lapsikatras hajoittaen (esim. vanhin lapsista eri paikkaan kuin nuoremmat). Huostaanoton ja sijoittamisen jälkeen aloitettaisiin lasten tutkimus- ja kuntoutusjaksot sisältäen kaiken maailman somaattiset, psyykkiset ja sosiaaliset kartoitukset sekä tutkimukset. Myös lasten sukulaisia yritettäisiin todennäköisesti kuulla, mutta sukulaisilla ei todennäköisesti olisi mitään "etuajo-oikeutta" eikä toisaalta pakkoakaan esimerkiksi lasten sijaisvanhemmiksi ryhtymisessä. Nuoremmat lapset yritettäisiin todennäköisesti sijoittaa sijaisperheeseen ellei sille olisi mitään suurempia esteitä. Vanhin lapsi sijoitettaisiin todennäköisesti nuorisopsykiatriselle osastolle tai nuorisopsykiatriaan erikoistuneeseen lastensuojeluyksikköön.
Kouluikäisillä alkaisi heti Suomeen tultua myös oppivelvollisuus, mutta varsinainen opiskelu ei välttämättä voisi alkaa heti, koska edessä olisi niin paljon muita tutkimuksia ja sopeutumista. Kouluikäisten lasten vointi ei myöskään välttämättä heti mahdollista koulunkäyntiä, mutta aika varhaisessa vaiheessa sitäkin yritettäisiin lasten arkeen hivuttaa, koska mahdollisimman nopeasti yritetään aina luona lapsille normaalia arkea normaaleine asioineen. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että varsinkin vanhemmilla lapsilla esiintyy usein psyykkisiä esteitä (esim. masennus, ahdistus) opiskelun vaikeuttajina ja tämän tyyppisissä tilanteissa voi olla myös kouluhaluttomuutta mm. islamilaisen kasvatuksen vuoksi. Teini-ikäinen tyttö saattaisi esimerkiksi kieltäytyä monista oppisisällöistä ja oppiaineista vedoten siihen, että ne ovat islaminvastaisia. Nuoremmat lapset vaikuttavat sen ikäisiltä, että he saattaisivat melko nopeasti pystyä siirtymään tavallisiin päiväkoteihin ja kouluihin esimerkiksi aluksi henkilökohtaisen avustajan tukemina. Heilläkin toki saattaa olla monia vaikeuksia, mihin he tarvitsevat sekä lääketieteellistä, psykiatrista ja esimerkiksi sosiaalista tukea. Nuorempina heidän voi kuitenkin olettaa sopeutuvan uuteen elämäntapaan nopeahkosti ja joustavasti.
Vanhimman tytön kohdalla arvio kuului, että hän saattaa joutua asumaan nuorisopsykiatrisessa yksikössä täysi-ikäisyyteen asti ja ehkä sen jälkeenkin esim. tuetusti omassa asunnossa tai asumisyksikössä. Hänen täysi-ikäistymiseen on nimittäin enää alle viisi vuotta aikaa ja se on lyhyt aika, kun ottaa huomioon mitä kaikkea hän on ehtinyt kokea ja mitä kaikkea häneltä on jäänyt kokematta. Olen useista lähteistä lukenut, että ISIS:in valtaamilla alueilla ei ole ollut sellaisia kouluja, joita me länsimaalaiset kouluina pidämme, vaikka Sanna-äiti kertoikin kalifaatissa aluksi olleen kouluja. Siksi tämän 13-vuotiaan tytön voi arvioida olevan noin tokaluokkalaisen tasolla suomalaisen peruskoulun mittapuulla mitattuna. Oppivelvollisuus päättyy Suomessa 16-vuotiaana, johon hänellä on enää alle kolme vuotta aikaa. Kukaan näistä tuntemistani asiantuntijoista ei usko, että hänellä olisi mitään mahdollisuuksia saada suomalaisen peruskoulun päättötodistusta 16-vuotiaana tai ennen sitä. Huostaanotettuna hän joutunee kuitenkin opiskelemaan peruskoulun oppisisältöjä täysi-ikäiseksi asti ja jos hän on riittävän fiksu, hän myös niin tekee. Osa arvioi, että kun huomioi hänen traumansa ja muun, niin hän voisi saada peruskoulun suoritettua noin 20-vuotiaana, jos hän pystyy ja haluaa opiskella suhteellisen normaalilla tahdilla muun kuntoutuksensa rinnalla eikä kärsi esimerkiksi merkittävistä oppimisvaikeuksista. Odotettavissa nimittäin on, että hän romahtaa kuntoutusjakson aikana masennusjaksoihin yms.
Yllä esitetyn arvion mukaan tuo nyt 13-vuotias saattaisi siis noin parikymppisenä olla siinä kondiksessa, että kykenisi hakeutumaan jatko-opintoihin ammattikouluun tai lukioon sekä ehkä myös asumaan itsenäisesti. Tämä edellyttäisi sitä, että kuntoutus onnistuisi keskimääräisen suotuisasti eikä suurempia takapakkeja tai ulkoisia vaikeuksia tulisi eteen. Teini-ikä ei kuitenkaan ole mikään maailman helpoin ikä, joten ulkoisia tekijöitä voi hyvinkin tulla kuvioihin mm. hullujen poikaystävien, päihteiden, karkaamisten tai vastaavien muodossa. Varsinkaan vanhimman tytön asemaa ei myöskään yhtään auta nämä Suomen mediassa esitetyt jutut hänen äidistään, perheestään ja hänen omasta tilanteestaan. Ja lisäksi on hyvä muistaa, että todennäköisesti myös Supo pitäisi silmällä tämän tytön elämää koko kuntoutuksen ajan ja sen jälkeenkin. Täysi-ikäisenä hän on lisäksi itse oikeutettu päättämään asioistaan ellei siinä vaiheessa ole lakisääteisiä syitä riistää hänen vapauttaan ehdottomalla vankeusrangaistuksella tai psykiatrisella pakkohoidolla. Hän voi siis vaikka muuttaa ulkomaille karistaen ikuisesti Suomen tomut jaloistaan heti 18 vuotta täytettyään riippumatta siitä, onko hänen kuntoutusprosessi silloin ns. valmis vai ei.
Lasten ja varsinkin vanhimman lapsen tilannetta hankaloittaa, että he tuskin ovat mitenkään pikaisesti siirtymässä syyrialaiselta pakolaisleiriltä Suomeen. Suomalaisilla viranomaisilla ei ole mitään valtuuksiakaan käydä lapsia leiriltä hakemassa. Lasten Suomeen siirtämiselle täytyisi olla heidän huoltajansa eli Sannan lupa ja halu tehdä yhteistyötä siinä asiassa. Epäilen ettei Sanna tällä hetkellä halua mitään sellaista tehdä, vaan haluaa pitää lapset luonaan pakolaisleirillä, jonne he siis tällä hetkellä vasta ilmeisesti ovat menossa. Taitaa mennä aika pitkään, ennen kuin edes Sanna itse hahmottaa, missä paikassa ja missä tilanteessa hän lapsineen on. Vasta sen jälkeen hän kykenee alkaa miettimään, mikä heille olisi parasta. Venäläisiä ISIS-akkojen lapsia on jo evakuoitu Venäjälle, mutta tietääkseni mikään muu maa ei ole niin toiminut. Uskoakseni Sanna seuraa, miten muut ISIS-akat toimivat ja heidän toimintansahan riippuu kotimaidensa toiminnasta. Lasten siirtymistä Suomeen voisi nopeuttaa Sannan tai Sannan omaisten aktiivinen toiminta, mutta epäilen ettei Sanna edes halua luopua lapsistaan. Jos Sanna jossain vaiheessa joutuu vankilaan, niin siinä vaiheessa hän tietenkin voi joutua pakosti luopumaan lapsistaan. Lasten osalta tämä tarkoittaa, että todennäköisesti kuukaudet ja pahimmillaan jopa vuodet vierivät syyrialaisella pakolaisleirillä. Se tarkoittaa, että jos Sannan lapset Suomeen tulevat, niin he ovat astetta vanhempia ja traumatisoituneempia. Vanhimman tytön tapauksessa se tarkoittaa sitä, että mm. oppimisen suhteen on vielä enemmän kirittävää ja ikää vaan karttuu. Toki hän leirilläkin oppii varmaan jotain kuten esim. englantia ja jos leirillä käynnistyy koulu, niin hän saattaa oppia muitakin asioita kuten esimerkiksi matematiikkaa, mutta aika surkealta kokonaistilanne tällä hetkellä vaikuttaa.
Niin, ja itse kysymykseen. Jos 13-vuotiaalla on jo omia lapsia tai niitä tulee ennen Suomeen siirtymistä, niin ne lapset voidaan myös ottaa huostaan. Niillä lapsilla olisi käsittääkseni myös oikeus Suomen kansalaisuuteen ja siksi suomalaisiin lastensuojelupalveluihin sijoituksineen. Tämä potentiaalinen teiniäiti saattaisi saada pysyä lapsensa/lastensa kanssa esimerkiksi samassa lastensuojelulaitoksessa, mutta pitäisin todennäköisempänä, että heidät erotettaisiin toisistaan. Uskoakseni teini joutuu nuorisopsykiatriseen yksikköön ja hänen mahdollinen jälkikasvu sijoitettaisiin todennäköisesti sijaisperheeseen.
Niin, ja tuttavieni mukaan 13-vuotias Sumaya ei voisi käydä kotikoulua, vaikka niin sanoi haluavansa. Hänelle todennäköisesti aluksi annettaisiin yksityisopetusta (esim. tehtäisiin tasotestejä) sairaalakoulun opettajien toimesta ja myöhemmin hänen paikkansa olisi sairaalakoulu, jossa hän saattaisi joutua olemaan oppivelvollisuutensa loppuun asti. Häntä ei voi kuitenkaan päästää muiden lasten ja nuorten joukkoon ennen kuin on varmistettu, että hän ei aiheuta turvallisuusuhkaa. Mustaa kaapua hänen annettaisiin ehkä käyttää, hän saisi pitää rukoushetkensä ja varmasti halal-ruokaakin tarjottaisiin. Kaikkiin äärimmäisiin ähläm-vaatimuksiin ei kuitenkaan mikään lastensuojelulaitos tai koulu pysty venymään eikä ole tarkoituksenmukaistakaan venyä.
