MURHA.INFO

Paon jäljet:


Kuolinpaikka:

Arlene kirjoitti:

joey kirjoitti: Oman salapoliisityöni (=galleriavakoilu) kautta hankittu tieto kertoo, että tyttö oli pyytänyt kaveriaan mukaansa. Kaveri ei ollut lähtenyt, joten tyttö oli sitten mennyt yksin. Voi vain kuvitella, minkälaiseen mittakaavaan venyvissä itsesyytöksissä tuo kaveri nyt kieriskelee, nuori tyttö vieläpä kyseessä...

Minkä takia kaverin pitäisi kieriskellä itsesyytöksissä?

Ei tietenkään pitäisi kieriskellä itsesyytöksissä.

Ihmismieli on vaan sellainen että jos tarpeeksi radikaalia tapahtuu niin monien mieleen jää kysymyksiä, joita sinne ei pitäisi jäädä.

Radikaalina esimerkkinä olkoon nyt vaikka tämä sodasta hengissä palanneiden trauma siitä että miksi itse on hengissä kun moni, niin moni muu heitti veivinsä. Ja näin siitä huolimatta että ei olisi mitään syytä miettiä että "en uskaltanut lähteä kiven takaa vaikka oli komento ja kaveri delasi".

Vaari kävi molemmat sodat, mutta ei enää lapin sotaa. Kenellekään hän ei juurikaan sodasta jälkeenpäin puhunut mutta se mistä oli puhunut, oli nimen omaan se, kuinka turhia mutta tavallaan ymmärrettäviä nuo traumat olivat. Itse asiassa tuntemistani ihmisistä jotka ovat olleet myös ihan etulijassa, tai oikeastaan kaikista veteraaneista, vaari tuntui olevan se joka oli päässyt sodasta parhaiten yli. Siitä huolimatta että vaari ei ole juuri näistä puhunut niin äidin kummisedältä (ei sukua vaan sotakaveri) olen kuullut että vaari kuitenkin joutui tilanteisiin jossa oli joutunut ihmisiä tappamaan.

Mutta siis pääpointti on se että ihminen etsii monasti syitä itsestään vaikka se olisi kuinka turhaa ja ennen kaikkea väärin pääteltyä.

Tässäkään ei tietenkään sitä kaiffaria pidä syyllistää. Toivottavasti tajuaa asian itsekin.

Iltalehti:

Kuulustelut ovat tänään jatkuneet intensiivisesti, nytkin ne ovat esimerkiksi jatkuneet jo useamman tunnin ajan, kertoi tapauksen tutkinnanjohtaja Anssi Murto Keski-Uudenmaan poliisista Iltalehdelle puoli viiden aikaan tänään.

Poliisi ei ole kyennyt saamaan vielä aukotonta motiivia teolle.

- Yritämme saada julkaisukelpoisen selityksen teolle tämän viikon aikana. On kyse henkilöstä itsestään vedettävästä syystä, josta voidaan puhua vasta, kun asialle on saatu täysi varmuus, Murto kertoo.

Poliisin täytyy esittää henkilön vangitsemisesta pyyntö Tuusulan käräjäoikeuteen huomiseen puoleen päivään mennessä.

- Sataprosenttisen varmasti pyyntö esitetään. Tutkimme tapausta murhana.


http://www.iltalehti.fi/uutiset/2008072 ... 0_uu.shtml

Arlene kirjoitti: Minkä takia kaverin pitäisi kieriskellä itsesyytöksissä?

En minä sano, että pitäisi, enkä missään nimessä tietysti pidäkään tapahtunutta kaverin syynä. Mutta kun kuvittelen itseni kaverin paikalle, olen täysin varma että syyttäisin itseäni tapahtuneesta lopun elämäni.

supernova kirjoitti:Vaari kävi molemmat sodat, mutta ei enää lapin sotaa. Kenellekään hän ei juurikaan sodasta jälkeenpäin puhunut mutta se mistä oli puhunut, oli nimen omaan se, kuinka turhia mutta tavallaan ymmärrettäviä nuo traumat olivat. Itse asiassa tuntemistani ihmisistä jotka ovat olleet myös ihan etulijassa, tai oikeastaan kaikista veteraaneista, vaari tuntui olevan se joka oli päässyt sodasta parhaiten yli. Siitä huolimatta että vaari ei ole juuri näistä puhunut niin äidin kummisedältä (ei sukua vaan sotakaveri) olen kuullut että vaari kuitenkin joutui tilanteisiin jossa oli joutunut ihmisiä tappamaan.

Nyt mennään hieman OT, mutta eikös se ollut niin, että sotatilanteessa vihollinen ei ole ihminen? Lainaus Tuntemattomasta sotilaasta:

" - Minkälaista se on ihmistä ammuta?
- Mie en tiiä. Mie en oo ampunt ko vihollissii.
- Eivätkös ne sitten ole ihmisiä? kysyi Hauhia hymyillen. Rokan huolettoman leikillinen vastaus tuntui hänestä hauskalta.
- Eihä ne. Tai enhä mie tiijä. Viisaat hyö sillee haastaa jot viholline ei oo ihmine. Mitä siihen asjaa muute tulloo, ni älä ala riitelemmää omatuntois kera. Tai tie sellaset hommat ainakii sit jälestpäi. Hää voip järjestää sen synnin vällei omil niskoillee. Mie en sellasii tuumaa. Herrat nuo tietänööt asjat jotka komentelloo. Hyö vastatkoo. Roka Antti ampuu ja viilailoo sormuksii. Sillee tie siekii!"

Jansku kirjoitti: Nyt mennään hieman OT, mutta eikös se ollut niin, että sotatilanteessa vihollinen ei ole ihminen?

Ruokin OT:tä: niin puolustusvoimissa opetetaan edelleen ajattelemaan.

Eikä toisaalta tuo mene lainkaan ohi aiheen. Mikäli teon takana on todella ollut aidosti yhteiskunnallisiin syihin pohjautuva motiivi, eikös uhri ole ollut silloin tekijän vihollinen?

Jälleen on samat kaksi vaihtoehtoa kuin Auvisenkin tapauksessa:
1) Tekijä on jostain syystä tullut vain siihen tulokseen, että tappaminen on ainoa tapa päästä tavoitteeseen X, eikä tappamisen takana ole (mahdollisesti tekijän omienkin sanojensa mukaan) varsinaista tarvetta tappaa.
2) Tekijän tarve tappaa on saanut tekijän keksimään tappamiselle tarpeeksi painavan, "oikeuttavan" syyn.
Auvisen luokittelisin olevan kakkostyyppiä, mutta jostain syystä tämä tekijä kuulostaa ykkösen kaltaiselta, siis hyvin häiriintyneeltä.

joey kirjoitti:Ruokin OT:tä: niin puolustusvoimissa opetetaan edelleen ajattelemaan.

Voin puhua voin omasta puolestani, mutta ei minulle intissä väitetty, etteivät viholliset ole ihmisiä. Järjetöntähän muutenkin tuollainen faktojen vääristäminen olisi.

OK, no ainakaan intissä ei korostettu sitä, että viholliset ovat ihmisiä, mutta senhän tajuaa jokainen, jolla vähänkään on järkeä päässä. Eihän sitä sotaa mitään eläimiä vastaan käydä (paitsi ihmiset tietenkin ovat eläimiä, mutta sanotaan sitten, ettei sotaa käydä mitään toista eläinlajia vastaan, tai voihan sitä toisaalta toistakin eläinlajia vastaan sotia, mutta nyt ei tainnut kuitenkaan olla siitä kyse, luulisin).

supernova kirjoitti:

Arlene kirjoitti:

joey kirjoitti: Oman salapoliisityöni (=galleriavakoilu) kautta hankittu tieto kertoo, että tyttö oli pyytänyt kaveriaan mukaansa. Kaveri ei ollut lähtenyt, joten tyttö oli sitten mennyt yksin. Voi vain kuvitella, minkälaiseen mittakaavaan venyvissä itsesyytöksissä tuo kaveri nyt kieriskelee, nuori tyttö vieläpä kyseessä...

Minkä takia kaverin pitäisi kieriskellä itsesyytöksissä?

Ei tietenkään pitäisi kieriskellä itsesyytöksissä.

Ihmismieli on vaan sellainen että jos tarpeeksi radikaalia tapahtuu niin monien mieleen jää kysymyksiä, joita sinne ei pitäisi jäädä.

Radikaalina esimerkkinä olkoon nyt vaikka tämä sodasta hengissä palanneiden trauma siitä että miksi itse on hengissä kun moni, niin moni muu heitti veivinsä. Ja näin siitä huolimatta että ei olisi mitään syytä miettiä että "en uskaltanut lähteä kiven takaa vaikka oli komento ja kaveri delasi".

Vaari kävi molemmat sodat, mutta ei enää lapin sotaa. Kenellekään hän ei juurikaan sodasta jälkeenpäin puhunut mutta se mistä oli puhunut, oli nimen omaan se, kuinka turhia mutta tavallaan ymmärrettäviä nuo traumat olivat. Itse asiassa tuntemistani ihmisistä jotka ovat olleet myös ihan etulijassa, tai oikeastaan kaikista veteraaneista, vaari tuntui olevan se joka oli päässyt sodasta parhaiten yli. Siitä huolimatta että vaari ei ole juuri näistä puhunut niin äidin kummisedältä (ei sukua vaan sotakaveri) olen kuullut että vaari kuitenkin joutui tilanteisiin jossa oli joutunut ihmisiä tappamaan.

Mutta siis pääpointti on se että ihminen etsii monasti syitä itsestään vaikka se olisi kuinka turhaa ja ennen kaikkea väärin pääteltyä.

Tässäkään ei tietenkään sitä kaiffaria pidä syyllistää. Toivottavasti tajuaa asian itsekin.

Galleria-vakoilun seurauksena voi päätellä, että kaverilla on aika kovat itsesyytökset....enkä yhtään ihmettele, itsekin tuntisin niin vaikkei olekaan millään tavalla hänen syytään

Eiköhän taas ole joku "paremman väen" vesa pistänyt tuulemaan. Vanhemmilla aika mennyt siihen että saisi kerättyä mahdollisimman paljon mammonaa ( ainakin tuplasti sen mitä mitä on naapurilla) , niin ei ole ollut aikaa lapselle ja hänen ongelmilleen.

z kirjoitti:Minulle tulee tästä tapauksesta elävästi mieleen joskus 90-luvun alkupuolella (-94?) kesällä tapahtunut nuoren tytön puukotus Siltamäessä/Suutarilassa Helsingissä. Tyttö oli suunnilleen samanikäinen muistaakseni ja ennalta tuntematon surmaaja iski aivan yllättäen. Jäi mieleen tämä tapaus siksikin, että tyttö sattui olemaan luokkatoverini pikkusisko... Mitähän mahtoi tuossakin tapauksessa surmaajalle tapahtua? Enää ei oikein netistä löytynyt tietoa.

Itsekin muistan hämärästi tämän tapauksen, koska olin noin saman ikäinen silloin...tyttö taisi olla rullaluistelemassa...?

Fiona kirjoitti:

z kirjoitti:Minulle tulee tästä tapauksesta elävästi mieleen joskus 90-luvun alkupuolella (-94?) kesällä tapahtunut nuoren tytön puukotus Siltamäessä/Suutarilassa Helsingissä. Tyttö oli suunnilleen samanikäinen muistaakseni ja ennalta tuntematon surmaaja iski aivan yllättäen. Jäi mieleen tämä tapaus siksikin, että tyttö sattui olemaan luokkatoverini pikkusisko... Mitähän mahtoi tuossakin tapauksessa surmaajalle tapahtua? Enää ei oikein netistä löytynyt tietoa.

Itsekin muistan hämärästi tämän tapauksen, koska olin noin saman ikäinen silloin...tyttö taisi olla rullaluistelemassa...?

Muistaakseni oli niin, että joukko nuoria istuskeli paikallisen kioskin portailla, kun huumeista sekaisin ollut/mielenterveysongelmainen nuori mies tuli paikalle puukon kanssa. Muut pääsivät karkuun, mutta uhri ei päässyt tarpeeksi nopeasti alta pois juuri rullaluistimien takia.

Mopoterroristi kirjoitti:Eiköhän taas ole joku "paremman väen" vesa pistänyt tuulemaan.

Kuten missä tapauksessa...? Jokelassa? Myyrmannissa? Poliisin taannoisessa surmassa? Kotkan sisarussurmassa?

Jansku kirjoitti: Nyt mennään hieman OT, mutta eikös se ollut niin, että sotatilanteessa vihollinen ei ole ihminen? Lainaus Tuntemattomasta sotilaasta:

" - Minkälaista se on ihmistä ammuta?
- Mie en tiiä. Mie en oo ampunt ko vihollissii.
- Eivätkös ne sitten ole ihmisiä? kysyi Hauhia hymyillen. Rokan huolettoman leikillinen vastaus tuntui hänestä hauskalta.
- Eihä ne. Tai enhä mie tiijä. Viisaat hyö sillee haastaa jot viholline ei oo ihmine. Mitä siihen asjaa muute tulloo, ni älä ala riitelemmää omatuntois kera. Tai tie sellaset hommat ainakii sit jälestpäi. Hää voip järjestää sen synnin vällei omil niskoillee. Mie en sellasii tuumaa. Herrat nuo tietänööt asjat jotka komentelloo. Hyö vastatkoo. Roka Antti ampuu ja viilailoo sormuksii. Sillee tie siekii!"

Jep. Hieman menee OT:n puolelle muttei kuitenkaan kokonaan. Antero rokan suuhun Linna pisti myös tekstin että "ei me olla tääll kuolemas vaan tappamas..."

Osa osaa ottaa tosiasiat tosiasioina, toisille se taas on vaikeaa.

Nyt kuitenkin on ollut kyse tilanteesta missä ei ole ollut käskyä linjaan jossa vallitsee yksinkertainen laki. Tapa tai tule tapetuksi.

Nyt on ollut kyse tilanteesta jota on ollut kaikin puolin mahdoton etukäteen arvata.

Tilanteesta syyllisyyden tunteminen on näin ollen turhaa - äärimmäisen turhaa.

Mutta hyvin inhimillistä.

Näin ollen toivon totisesti että asian tiimoilta ei alkaisi kukaan tuntea syyllisyyttä. On aina tilanteita joissa lopputulos on täysin vastoin kaikkia todennäköisyyksiä. Tämä on ollut malliesimerkki semmoisesta.

Tässä tapauksessa syyllisiä on vain yksi.

Uskon että olisin itsekin pystynyt tilanteen muuttamaan jos olisin ollut paikalla. Mutta en ollut. Kun tämä on tapahtunut, oli kaiffarilla pippalot. Vaan enpä ollut sielläkään. Sielläkin olisi voinut sattua järjetön väkivaltatilanne. En olisi ollut silloin paikalla sitä torjumassa tai siihen vaikuttamassa. Olisinko ollut silloin syyllinen? Ei, koska tulevaisuutta on niin mahdoton ennustaa.

Tasan yhtä epävarmaa eli mahdotonta olisi tässä satunnaisessa tapauksessa kenenkään tietoisesti tehdä toisin.

Kukaan ulkopuolinen ei olisi voinut tässä tapauksessa syyttää itseään.

Jos syyttävät, niin se on äärimmäisen turhaa, vaikkakin inhimillistä.

Vaikka koriskentällä olis ollut joukkueellinen pelaajia, niin kotimatkalla tämä olisi saattanut tapahtua kenelle vaan.

Pistäkääpäs joku tekijän-siis korjaan tietysti EPÄILLYN kuva ja nimi tänne kiitos. Voidaan alkaa teroittamaan kenttälapioiden reunoja näet. Muisti on pitkä.

Itse en tuon kaverin asemassa olisi potenut mitään syyllisyyttä siitä, etten lähtenyt mukaan, vaan todennäköisesti olisin ollut onnellinen siitä, ettei tullut lähdettyä ja näin ainakin oma henkikulta säästyi.

Mutta jossittelu on turhaa, todella turhaa. Myös epätodennäköiset tapahtumat toteutuvat joskus. Nyt kävi näin, Emilialla kävi huono tuuri.