MURHA.INFO

MotiivitOn kirjoitti:

Marsalkka kirjoitti:

Mielestäni se tekee Suomesta hienon maan, että sopiva yksityinen henkilö on oikeutettu täällä omistamaan myös sen panssarivaunun, kuten myös bullmastiffin.

Marsalkka kirjoitti:Mitä vaaditaan, että saa omistaa bullshitmastiffin?

Tällä hetkellä sama mitä panssarivaunuun, eli rahaa, tosin paljon vähemmän.

Eli Suomesta tekee hienon maan se, että henkilö, jolla on rahaa, on oikeutettu omistamaan bullshitmastiffin. Jepulis!

Siinä mielessä väite pitää paikkansa, että jos kaikki muut muuttujat suljetaan pois (mikä ei ole mahdollista), eli olisi kyseessä vain koiran luonne, niin toiset koirat purevat helpommin kuin toiset ja tässä on nähtävissä rotukohtaisiakin eroja.

No kappas!

MotiivitOn kirjoitti:Mielestäni se tekee Suomesta hienon maan, että sopiva yksityinen henkilö on oikeutettu täällä omistamaan myös sen panssarivaunun, kuten myös bullmastiffin.

Marsalkka kirjoitti:Mitä vaaditaan, että saa omistaa bullshitmastiffin?

MotiivitOn kirjoitti:Tällä hetkellä sama mitä panssarivaunuun, eli rahaa, tosin paljon vähemmän.

Marsalkka kirjoitti:Eli Suomesta tekee hienon maan se, että henkilö, jolla on rahaa, on oikeutettu omistamaan bullshitmastiffin. Jepulis!

Nimenomaan. Oikeudesta omistaa, seuraa kyllä jokaiselle kunnon ihmiselle vastuu huolehtia ja kouluttaa. Suomesta tekee huonon maan huonot ihmiset, ketkä eivät tätä ymmärrä ja toteuta.

MotiivitOn kirjoitti:Siinä mielessä väite pitää paikkansa, että jos kaikki muut muuttujat suljetaan pois (mikä ei ole mahdollista), eli olisi kyseessä vain koiran luonne, niin toiset koirat purevat helpommin kuin toiset ja tässä on nähtävissä rotukohtaisiakin eroja.

Marsalkka kirjoitti:No kappas!

Nimenomaan!

Olenko kieltänyt tämän jossain vaiheessa?

Kommentoisitko myös muita viestissäni olleita kohtia?

MotiivitOn kirjoitti:

Marsalkka kirjoitti:No kappas!

Nimenomaan!

Olenko kieltänyt tämän jossain vaiheessa?

Et toki. Enkä missään nimessä ole näin väittänytkään.

Tähän yksi hymiö. Sellainen tavallinen perushymynaama.

Oikeudesta omistaa, seuraa kyllä jokaiselle kunnon ihmiselle vastuu huolehtia ja kouluttaa.

Tähän kolme hymiötä. Sellaisia perushymynaamoja.

Kommentoisitko myös muita viestissäni olleita kohtia?

Eipä minulla oikeastaan ole sen kummempaa kommentoitavaa. Olen saanut riittävästi itseäni kiinnostavaa informaatiota asiasta.

Tähän kaksi hymiötä. Sellaisia silmää iskeviä.

Marsalkka kirjoitti:

MotiivitOn kirjoitti:

Marsalkka kirjoitti:No kappas!

Nimenomaan!

Olenko kieltänyt tämän jossain vaiheessa?

Et toki. Enkä missään nimessä ole näin väittänytkään.

Tähän yksi hymiö. Sellainen tavallinen perushymynaama.

Kommentoisitko myös muita viestissäni olleita kohtia?

Eipä minulla oikeastaan ole sen kummempaa kommentoitavaa. Olen saanut riittävästi itseäni kiinnostavaa informaatiota asiasta.

Tähän kaksi hymiötä. Sellaisia silmää iskeviä.

Hienoa jos pystyin auttamaan ja luomaan positiivista kuvaa vastuullisesta koiraharrastuksesta! Palaamme asiaan tarpeen vaatiessa!

Hieman myöhään, mutta parempi nyt kuin ei koskaan..

Tuohon koiran viemiseen koirapuistoon.. Totta kai koirakin täytyy sosialisoiduttaa muiden koirien kanssa! Me ollaan meidän nyt puolivuotiaan koiran kanssa käyty ihan pienestä asti puistossa ja on siitä ollut hyötyä. Koulutuksissa ei koira selvästikään stressannut tai tuntenut sosiaalista painostusta kun oli niin paljon muitakin koiria läsnä, joten näin ollen jaksoi keskittyäkin. Sitä paitsi, parasta liikuntaahan koiralle on touhuta muiden koirien kanssa: kaikille lihaksille liikuntaa, haasteellista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kun koira on tottunut muihin koiriin niin normaali lenkillä vastaantulevat koirat ei ole niin mielenkiintoisia eikä aleta räyhäämään kaikille, koska saman lajin edustaja ei ole tuntematon.

Tottahan se on, että taudit jylläävät paikoissa, joissa käy paljon muitakin koiria. Mutta riehuuhan normaali flunssakin kouluissa ja työpaikoilla ihmisten kesken. Nyt syksyisin kennelyskää on liikenteessä ja meidän ipana sairastui, sitä ei tosin diagnosoitu selväksi kennelyskäksi koska tiettyjä oireita puuttui. Se kuitenkin hoidettiin kennelyskänä pois. Samanlaista tarkkaavaisuutta ja vaikkapa pientä taukoa puistoista yms. epidemioiden aikaan.

Niin ja rotanmyrkkymakkarapaloihin.. Jyväskylän taulumäen koirapuiston viereisestä metsästä niitä on löytynyt nyt ties kuinka paljon, joten jyväskyläläisiä koiranomistajia varoitan siitä.

serialist kirjoitti:Hieman myöhään, mutta parempi nyt kuin ei koskaan..

Tuohon koiran viemiseen koirapuistoon.. Totta kai koirakin täytyy sosialisoiduttaa muiden koirien kanssa! Me ollaan meidän nyt puolivuotiaan koiran kanssa käyty ihan pienestä asti puistossa ja on siitä ollut hyötyä. Koulutuksissa ei koira selvästikään stressannut tai tuntenut sosiaalista painostusta kun oli niin paljon muitakin koiria läsnä, joten näin ollen jaksoi keskittyäkin. Sitä paitsi, parasta liikuntaahan koiralle on touhuta muiden koirien kanssa: kaikille lihaksille liikuntaa, haasteellista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kun koira on tottunut muihin koiriin niin normaali lenkillä vastaantulevat koirat ei ole niin mielenkiintoisia eikä aleta räyhäämään kaikille, koska saman lajin edustaja ei ole tuntematon.

Tottahan se on, että taudit jylläävät paikoissa, joissa käy paljon muitakin koiria. Mutta riehuuhan normaali flunssakin kouluissa ja työpaikoilla ihmisten kesken. Nyt syksyisin kennelyskää on liikenteessä ja meidän ipana sairastui, sitä ei tosin diagnosoitu selväksi kennelyskäksi koska tiettyjä oireita puuttui. Se kuitenkin hoidettiin kennelyskänä pois. Samanlaista tarkkaavaisuutta ja vaikkapa pientä taukoa puistoista yms. epidemioiden aikaan.

Niin ja rotanmyrkkymakkarapaloihin.. Jyväskylän taulumäen koirapuiston viereisestä metsästä niitä on löytynyt nyt ties kuinka paljon, joten jyväskyläläisiä koiranomistajia varoitan siitä.

Kyllähän koirapuistoilu on ihan mukavaa puuhaa niin omistajalle kuin koirallekin, jos on. Kaikista koirista nimittäin ei vain yksinkertaisesti ole ''koirapuistokoiraksi''.
Itelllä kävi justiin niin, että viimesen päälle sosialisoitiin sakemanninarttu pienestä asti, mutta jostain kumman syystä kun koira pääsi aikuisen ikään, se vain ei sietänyt enää muita koiria. Ei edes joutunut mihinkään tilanteeseen mikä ois voinu laukaista ongelman. Yhtäkkiä koirasta joka tuli ihan kaikkien kanssa toimeen, tuli ensin kammottavan vihainen muille nartuille, ja myöhemmin uroksillekin. On olemassa tasan yksi koira jonka kanssa se nykyään tulee toimeen, muiden päälle se käy suoraan ja kyselemättä.
Jos/ku joskus otan toisen, siis seuraavan, koiran samaa/vastaavanlaista rotua, en kyllä vilkaisekaan koirapuistoon päin. Eipähän tule sitten tuommoista hihnariehujaa kuin tuo nykyinen epeli. Jos otan jonku puudelin niin lähen sen kans sitte koirapuistoreissulle

^Sisäsiittoinen koira? Ei mitään traumoja? Aivoissa jotain ongelmaa? Johtajuus-ongelma? Ei kai oikeesti mikään noin vaan laukaise tuollaista, ilman mitään syytä..

^ Kaikki koirat eivät vaan koskaan opi pitämään toisista koirista, kuten kaikki ihmisetkään eivät pidä kaikista ihmisistä. Koira myös vaistoaa, jos omistaja on varautunut tai ujo toisia ihmisiä kohtaan, ja tulkitsee sen omalla tavallaan. Ja sille ei silloin oikein voi mitään, koska omistajan on hankalampi lähteä omaa luonnettaan muuttamaan, eikä teeskentely huijaa koiraa.

Bombay kirjoitti:^Sisäsiittoinen koira? Ei mitään traumoja? Aivoissa jotain ongelmaa? Johtajuus-ongelma? Ei kai oikeesti mikään noin vaan laukaise tuollaista, ilman mitään syytä..

Nii juu, kyllähä siihen joku syy _täytyy_ olla. Ei mikään yllämainituista, mutta luulen että silloinen elämä exän kanssa oli koiralle stressaavaa, kaikkine riitoineen ja riehumisineen, ja sitten se jäi vain minun koiraksi, mikä saattoi stressata sitä sen verran, että alko mun suhteen sitten ylisuojelemaan tms. En vain ymmärrä miksi se kohdistaa sen nimenomaan muihin koiriin, eikä esim miehiin. Niin no lapsia se ei voi sietää myöskään, mutta se rajoittuu vaan niihin lapsiin mitkä reagoi täysiä kiljumalla jos tulee vastaan, ja säikäyttää koiran. Kyllä tässä joku arkuus-ongelma on..
Näistä tapahtumista exään liittyen on kulunut jo vuosia, kaikkea olen koittanut koiran käyttäytymisen muuttamiseksi tehdä, vaan mikään ei tunnu auttavan.

ABC kirjoitti:^ Kaikki koirat eivät vaan koskaan opi pitämään toisista koirista, kuten kaikki ihmisetkään eivät pidä kaikista ihmisistä. Koira myös vaistoaa, jos omistaja on varautunut tai ujo toisia ihmisiä kohtaan, ja tulkitsee sen omalla tavallaan. Ja sille ei silloin oikein voi mitään, koska omistajan on hankalampi lähteä omaa luonnettaan muuttamaan, eikä teeskentely huijaa koiraa.

Tuossa on kyllä se pointti että itse olen tosi varautunu muita ihmisiä kohtaan. Mutta en muita koiria, hei

ABC kirjoitti:^ Kaikki koirat eivät vaan koskaan opi pitämään toisista koirista, kuten kaikki ihmisetkään eivät pidä kaikista ihmisistä. Koira myös vaistoaa, jos omistaja on varautunut tai ujo toisia ihmisiä kohtaan, ja tulkitsee sen omalla tavallaan.

Jep. Tuosta meinasinkin juuri sanoa äsken mutta en jaksanut selittää noin pitkää lausetta darrassa

Marianne, mietin tuota elämää exän kanssa syyksi niin luulisi että sitten koira olisi myöskin ihmisiä (miehiä?) kohtaan aggre, ei pelkästään koiria.

Marianne kirjoitti:

serialist kirjoitti:Hieman myöhään, mutta parempi nyt kuin ei koskaan..

Tuohon koiran viemiseen koirapuistoon.. Totta kai koirakin täytyy sosialisoiduttaa muiden koirien kanssa! Me ollaan meidän nyt puolivuotiaan koiran kanssa käyty ihan pienestä asti puistossa ja on siitä ollut hyötyä. Koulutuksissa ei koira selvästikään stressannut tai tuntenut sosiaalista painostusta kun oli niin paljon muitakin koiria läsnä, joten näin ollen jaksoi keskittyäkin. Sitä paitsi, parasta liikuntaahan koiralle on touhuta muiden koirien kanssa: kaikille lihaksille liikuntaa, haasteellista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kun koira on tottunut muihin koiriin niin normaali lenkillä vastaantulevat koirat ei ole niin mielenkiintoisia eikä aleta räyhäämään kaikille, koska saman lajin edustaja ei ole tuntematon.

Tottahan se on, että taudit jylläävät paikoissa, joissa käy paljon muitakin koiria. Mutta riehuuhan normaali flunssakin kouluissa ja työpaikoilla ihmisten kesken. Nyt syksyisin kennelyskää on liikenteessä ja meidän ipana sairastui, sitä ei tosin diagnosoitu selväksi kennelyskäksi koska tiettyjä oireita puuttui. Se kuitenkin hoidettiin kennelyskänä pois. Samanlaista tarkkaavaisuutta ja vaikkapa pientä taukoa puistoista yms. epidemioiden aikaan.

Niin ja rotanmyrkkymakkarapaloihin.. Jyväskylän taulumäen koirapuiston viereisestä metsästä niitä on löytynyt nyt ties kuinka paljon, joten jyväskyläläisiä koiranomistajia varoitan siitä.

Kyllähän koirapuistoilu on ihan mukavaa puuhaa niin omistajalle kuin koirallekin, jos on. Kaikista koirista nimittäin ei vain yksinkertaisesti ole ''koirapuistokoiraksi''.
Itelllä kävi justiin niin, että viimesen päälle sosialisoitiin sakemanninarttu pienestä asti, mutta jostain kumman syystä kun koira pääsi aikuisen ikään, se vain ei sietänyt enää muita koiria. Ei edes joutunut mihinkään tilanteeseen mikä ois voinu laukaista ongelman. Yhtäkkiä koirasta joka tuli ihan kaikkien kanssa toimeen, tuli ensin kammottavan vihainen muille nartuille, ja myöhemmin uroksillekin. On olemassa tasan yksi koira jonka kanssa se nykyään tulee toimeen, muiden päälle se käy suoraan ja kyselemättä.
Jos/ku joskus otan toisen, siis seuraavan, koiran samaa/vastaavanlaista rotua, en kyllä vilkaisekaan koirapuistoon päin. Eipähän tule sitten tuommoista hihnariehujaa kuin tuo nykyinen epeli. Jos otan jonku puudelin niin lähen sen kans sitte koirapuistoreissulle

Tuttavani vanha sakemanni tuli myös pentuna muiden kanssa toimeen mainiosti jne. mutta sitten pari vuotiaana se vain päätti, ettei se välitä muista koirista. Aivan kuin yhdessä yössä se olisi kasvanut tylsäksi aikuiseksi. Ei siitä kuitenkaan riehujaa tullut tai vastaavaa, se ei vaan enää jaksanut välittää.

Näistä edellisistä tarinoista huomaamme taas jälleen kerran, että kuten ihmisen, koirankaan suuresta persoonasta on vaikea sanoa mitään ennen kuin se on selviytynyt murrosiästä

joey kirjoitti:Näistä edellisistä tarinoista huomaamme taas jälleen kerran, että kuten ihmisen, koirankaan suuresta persoonasta on vaikea sanoa mitään ennen kuin se on selviytynyt murrosiästä

Jep, tiedä kuinka paskiainen tuosta meidän poopmachinesta tulee kun se on murrosiän ylittäny. Kovaa vauhtia murrosikä lähenee.. Vielä ei oo silti alkanu kokeilee rajojaan sen kummemmin, mutta eiköhän sekin sieltä vielä tule.

Näin juuri.
Meidän koira oli aivan söpö ja totteli vaikka ko. rodun rotumääritelmässä lukee jotain ihan muuta. Kauhulla odottelinkin murkkuikää ja kun se sieltä tuli niin koiralta tippui korvat kokonaan Onneksi alkaa mennä jo pikkuhiljaa ohi ja kuulo alkaa taas löytyä. Pitää vain pitää pintansa ja säännöistä kiinni.
Työkaveri selitti kuinka hän hommasi aikoinaan rotikan jonka hemmotteli sitten lutuisena pentuna "piloille" ja sen kanssa eläminen oli yhtä taistelua kokoajan. Nyt se asuu hänen eksän luona ja koira tottelee heti kun käsky sanotaan.