MURHA.INFO

teemu kirjoitti:

Merivuokko kirjoitti: ...
Heikki ja Kalevi näkivät miehen menomatkalla, he tulivat toista kautta
takaisin kotiin.

Tämä tarkoittanee, etteivät he tulleet Ryssänniityltä palatessaan Oittaan puoleiselle niemelle asti, vaan kääntyivät Korsbackan suuntaan jo aikaisemmin.

Merivuokko kirjoitti:Heikin puheissa läntinen niemi näkyy suoraan Olavi Kivilahden onkipaikalta ja kysymyksessä on sen kartanon puoleinen sivu.
Maastossa oli myös muita ihmisiä.
...

Rackaruddenin mies on siten nähty Oittaan puoleisen niemen kallion päältä katsoen, ja samalla nähty OK alhaalla vesirajassa. Tuo voisi selittää sen, miksi OK ei nähnyt Lintupoikia. Ehkä hänkin katseli Rackaruddeniin ohikävelyn ajan. Kuitenkin, Rackaruddenin mies puuttuu kaikkien kolmen kuulustelukertomuksesta.
Tiedätkö mitään Rackaruddenista otetuista valokuvista siltä aamulta. Näyttivätkö poliisit niitä kenellekään tuntemallesi?

Myöhemmin oli lehdissä tietoa Suomalais-Amerikkalaisen yhdistyksen retkiseurueesta Bodominjärven rannalla. Onko tiedossa, olivatko maastossa olleet muut ihmiset tätä seuruetta, tai joitain muuta jutun yhteydessä mainittua ryhmää, kuten partiolaisia?

Lintupojat olisivat voineet nähdä Wagnerin isoisän ongella järvellä, tai hänen veneensä rannassa hieman ennen murhaniemeä, ehkä n. klo 6:10. Onko näistä ollut puhetta?

Sekä Kalevi että Heikki kertoivat heti Dahlbyn rannan ihmisistä, miehestä rannassa ja että maastossa oli ihmisiä.

Merivuokko kirjoitti: Sekä Kalevi että Heikki kertoivat heti Dahlbyn rannan ihmisistä, ...

MS:n KRP:lle osoittama leiripaikka ei näy OK:n kohdalta lahden yli. Sen sijaan toinen mahdollinen leiripaikka lähempänä kanaalin suuta näkyy. Kuulustelussa annettu kuvaus jossain määrin sopisi tähän jälkimmäiseen paikkaan. Jos rannassa nähtiin teiristä heränneitä ihmisiä liikkeellä, niin he olisivat voineet tulla rantaan jälkimmäisestä.

PS: viestiä kirjoittaessani huomasin, että GE:ssä (Google Earth) on muutama, itselleni uusi panoramakuva Oittaan lahdelta.

Dahlbyn kieltotauluin "kielletyllä" alueella on tuskin yöpynyt telttailijoita, telttoineen ja moottoripyörineen.
Mutta aivan hyvin on voinut liikkua rantaonkijoita.
Juridinen jokamiehen-oikeuskin mahdollistaa liikkumisen yksityisalueella, tietyn etäisyyden ulkopuolella asumuksesta.

MEG kirjoitti:Dahlbyn kieltotauluin "kielletyllä" alueella on tuskin yöpynyt telttailijoita, telttoineen ja moottoripyörineen.
Mutta aivan hyvin on voinut liikkua rantaonkijoita.
Juridinen jokamiehen-oikeuskin mahdollistaa liikkumisen yksityisalueella, tietyn etäisyyden ulkopuolella asumuksesta.

Sehän se juuri kiinnitti Heikin ja Kalevin huomion Dahlbyn rantaan, koska
siellä oli poikkavasti joku.
Kieltotaulut, nekö on kaiken ratkaisu?

Mutta ketä siellä oli, rannassa joku ja liikettä maastossa, on sitten eri juttu
Mutta, että sitä ei oltu selvitetty, se oli yllätys.

MEG kirjoitti: ...
Juridinen jokamiehen-oikeuskin mahdollistaa liikkumisen yksityisalueella, tietyn etäisyyden ulkopuolella asumuksesta.

Niemi on portin ja aidan takana. Puistometsä käytävineen ulottuu niemen itä- ja kaakkoisrantaan, ja muukin niemi on hyvin hoidettua. On kyseenalaista, onko jokamiehenoikeutta aidattuun ja hoidettuun arboretumiin. Omistajien järjestämän vartioinnin perusteella oikeutta ei olisi heidän mielestään ollut.

Merivuokko kirjoitti: ...
Mutta ketä siellä oli, rannassa joku ja liikettä maastossa, on sitten eri juttu
Mutta, että sitä ei oltu selvitetty, se oli yllätys.

Wagnerkin kyselee kuka otti kuvat?

Miksi lintupojat lähtivät länteen päin vaikka olivat suunnitelleet menevänsä itään, Matalajärvelle? On arvuuteltu, että syynä olisi ollut Hästbergetin teltta ja moottoripyörät. On myös kysytty, olisiko syy voinut olla Rackaruddenissa? Se näkyy Laulutien laiturille samalla lailla kuin Murhaniemi.

teemu kirjoitti:

Merivuokko kirjoitti: ...
Mutta ketä siellä oli, rannassa joku ja liikettä maastossa, on sitten eri juttu
Mutta, että sitä ei oltu selvitetty, se oli yllätys.

Wagnerkin kyselee kuka otti kuvat?

Miksi lintupojat lähtivät länteen päin vaikka olivat suunnitelleet menevänsä itään, Matalajärvelle? On arvuuteltu, että syynä olisi ollut Hästbergetin teltta ja moottoripyörät. On myös kysytty, olisiko syy voinut olla Rackaruddenissa? Se näkyy Laulutien laiturille samalla lailla kuin Murhaniemi.

Pojat kävivät Matalajärvellä ja Ryssänniityllä ja Rantametsässä ym. lintujensa perässä jatkuvasti, luultavasti bongarin, jolla oli rengastuslupa,
puuttuminen joukosta, muutti tilanteen. Kalevi saattoi ehdottaa Heikille
toista suuntaa, koska moottoripyörät olivat kiiltäneet illalla nuotion valossa
Siihen aikaan e pyörät olleet niin yleisiä kuin nykyään.
Mutta Kalevi ei ole enää kertomassa suunnan muutoksesta.

teemu kirjoitti:

MEG kirjoitti: ...
Juridinen jokamiehen-oikeuskin mahdollistaa liikkumisen yksityisalueella, tietyn etäisyyden ulkopuolella asumuksesta.

Niemi on portin ja aidan takana. Puistometsä käytävineen ulottuu niemen itä- ja kaakkoisrantaan, ja muukin niemi on hyvin hoidettua. On kyseenalaista, onko jokamiehenoikeutta aidattuun ja hoidettuun arboretumiin. Omistajien järjestämän vartioinnin perusteella oikeutta ei olisi heidän mielestään ollut.

Siellä nyt vain oli ihmisiä, ketä sitten lieneekin, mutta se laittaa tämän
Marjatan kertomuksen aivan uuteen valoon, en usko, että joku lähtee oikeuteen asti satuja kertoilemaan ja ehkä Marjatan kertomukselle voi saada muutakin vahvistusta.
Täällä kirjoittelevat vaan haastattelemaan paikkakunnan ihmisiä ja todella tutkimaan asiaa, eikä vaan kirjoittamaan samaa höpöhöpöä.

[quote="Merivuokko
Pojat kävivät Matalajärvellä ja Ryssänniityllä ja Rantametsässä ym. lintujensa perässä jatkuvasti, luultavasti bongarin, jolla oli rengastuslupa,
puuttuminen joukosta, muutti tilanteen. Kalevi saattoi ehdottaa Heikille
toista suuntaa, koska moottoripyörät olivat kiiltäneet illalla nuotion valossa
Siihen aikaan e pyörät olleet niin yleisiä kuin nykyään.
Mutta Kalevi ei ole enää kertomassa suunnan muutoksesta.[/quote]


Mikä nuotio? Sun juttusi ovat muutenkin ihan pelkkää paskaa ja huuhaata todistajankertomuksen vääristelyineen, joten hellitä hieman.
Alkuperäisen (1960) Salosen ja Haapalaisen kertomuksen mukaan ketään ei ole näkynyt vastarannalla, ei sitten yhtään ketään. Kaikki muut tarinat ja sepustukset ovat epämääräistä lässytystä ja huomionkipeyttä.

Merivuokko kirjoitti:...
Siellä nyt vain oli ihmisiä, ketä sitten lieneekin, mutta se laittaa tämän
Marjatan kertomuksen aivan uuteen valoon, en usko, että joku lähtee oikeuteen asti satuja kertoilemaan ja ehkä Marjatan kertomukselle voi saada muutakin vahvistusta.
...

MS oli haastettu oikeuteen todistajaksi, mikä ei ollut hänen omasta päätöksestään kiinni enää.
Tilan alueen vartioinnista vastanneen tilanhoitajaperheen poika oli myös haastettu todistajaksi, eikä hänen tietojensa mukaan niemessä ollut vieraita sinä aamuna.
MS:n kertomus tarvitsee vahvistusta, jotta sen voisi uskoa. Sitäkin tässä kyselin, avoimin mielin. Kiitos vastauksista.

Palaan täysin ulkopuolisena sivuille 4-5. Siellä keskusteltiin "kello kuuden miehestä" ja siitä onko häntä olemassa ja onko hän itse tekijä.

Jos kello kuuden mie olisi viaton hän olisi ilmoittautunut poliisille.

Voiko tätä todella pitää itsestäänselvyytenä? Haluaisin kysyä kumpi on todennäköisempää.

a. Henkilö kävelee murhapaikalle, poistuu ja päättää olla kertomatta poliisille, koska pelkää että häntä epäillään syylliseksi. Onnistuu 40 vuotta pitämään näkymänsä sisällään.

b. Henkilö surmaa kolme tuntematonta ihmistä, ei jätä itsestään mitään jälkiä, ei jää kiinni eikä tiettävästi koskaan toista tekoaan. Onnistuu 40 vuotta pitämään tekonsa sisällään.

Kaikki kunnia teille jotka olette syventyneet tähän materiaaliin. Olen näitä viime viikkoina lueskellut. Joskus kuitenkin näyttää että on unohtunut kaikkien mysteerien perusavain, mitenkä se suomeksi kuuluukaan - jos kuulet kavioiden kopsetta, älä etsi seeproja tai jotain sellaista.

Havainnot ihmisten liikkumisesta Dahlbyn rannalla, murha aamuna eivät mielestäni mitenkään tee Marjatan tarinaa uskottavammaksi.
Alueella on hyvinkin voinut olla rantaonkijoita mutta tuskin yöretkeilijöitä, telttoineen ja moottoripyörineen.
Eiväthän tavalliset ihmiset näistä jokamiehen-juridiikoista olleet selvilläkään, vaan jotkut uskoivat perusteettomiinkin kieltotauluihin-auktoriteettiuskossaan- ja jotkut eivät.

Lintupojat kertoivat jo 6.6 ja 13.6 ihmisistä Dahlbyn niemellä, joka oli eikoista, koska siellä ei yleensä näkynyt ketään, siksi kiinitti asia poikien huomion.
Se oli kuulustelijoiden tiedossa, mutta asiaa ei ilmeisesti koskaan ole eikä
oltu tutkittu.
No tilanhoitaja, oliko kotona ja oliko hoitanut vahdin tehtäväänsä.
Ilmeisesti ei ollut talossa vahtikoiraa.
Oliko siellä tämä Marjatta seurueineen vai muita, siihen en ota kantaa, mutta ei tämä Marjatta tule oikeuteen satuja kertomaan, en usko, muisti
voi kyllä pätkiä pitkän ajan kuluttua, esim. oliko silloin jo leirintäalue vai ei. Tuskin edes tiesi kunnolla missä oli, ainakaan etukäteen.
Siinähän on palstan "salapoliiseille" tutkittavaa, muutakin kuin vanhan jatkuvaa edestakaisin penkomista, mistä ei tule hullua hurskaammaksi.

Merivuokko kirjoitti:Lintupojat kertoivat jo 6.6 ja 13.6 ihmisistä Dahlbyn niemellä, joka oli eikoista, koska siellä ei yleensä näkynyt ketään, siksi kiinitti asia poikien huomion.
Se oli kuulustelijoiden tiedossa, mutta asiaa ei ilmeisesti koskaan ole eikä
oltu tutkittu.
No tilanhoitaja, oliko kotona ja oliko hoitanut vahdin tehtäväänsä.
Ilmeisesti ei ollut talossa vahtikoiraa.
Oliko siellä tämä Marjatta seurueineen vai muita, siihen en ota kantaa, mutta ei tämä Marjatta tule oikeuteen satuja kertomaan, en usko, muisti
voi kyllä pätkiä pitkän ajan kuluttua, esim. oliko silloin jo leirintäalue vai ei. Tuskin edes tiesi kunnolla missä oli, ainakaan etukäteen.
Siinähän on palstan "salapoliiseille" tutkittavaa, muutakin kuin vanhan jatkuvaa edestakaisin penkomista, mistä ei tule hullua hurskaammaksi.

Hei Merivuokko!
Seuraavassa loppumatkan kuvaus kummankin pojan kertomana /13.6.1960. Kilu ei kerro kenestäkään ihmisistä yleensä missään paluumatkalla ja muutoinkin kuvaus on erilainen kuin Heikillä.

Heikki kertoo mm. "Lisäksi kertoja oli nähnyt ainakin yhden miehen läntisen niemekkeen länsirannalla, voimatta kuvata tätä miestä tarkemmin." Voiko tuo millään tarkoittaa Dahbyn niemeä? Miten lahden pohjukasta näkyisi "läntisen niemekkeen LÄNSIranta", jos puhutaan Dahdbyn niemestä?
Puhuiko hän selvemmin kuulemisessa 6.6.1960, minulla ei ole valitettavasti siitä kopiota?

Jos tuo puhe nuotiosta on faktaa, niin naapurikartanosta käytiin varmasti sanomassa, ettei tulenteko ole sallittua. Miksi kukaan ei "muista" sitä?

Lainaukset:
”
Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1960 keskusrikospoliisissa komisario Niilo Jaakolan kuulustelemana ja ylikonstaapeli (?) kuulustelutodistajana läsnä ollessa.

Todistaja, myymäläharjoittelija Martti Kalevi Haapalainen, osoite Helsinki, Porvoonkatu 55.A. 10. puh. kotiin 770138, ilmoitti syntyneensä 4 päivänä lokakuuta 1945 Helsingissä ja olevansa kirkonkirjoissa Alppilan seurakunnassa.

…
Tämä havaintojen teko oli kestänyt ehkä noin 5 minuuttia, minkä jälkeen he olivat lähteneet kävelemään k.o. paikalta länteenpäin lähtevää polkua pitkin. käymättä kuitenkaan sanotun niemekkeen välittömässä läheisyydessä olevalla läntisellä niemekkeellä, vaan jatkaneet matkaansa polkua pitkin ja nähneet sitten viimemainitun niemekkeen länsipuolella olevalla kallioluodolla istuvan noin 10-vuotiaan pojan, jonka lähemmistä tuntomerkeistä kertoja ei osannut lähemmin sanoa mitään. Kertoja oli toverinsa kanssa jatkanut matkaa pitkin mainittua polkua ja ylittänyt maantien sekä sen jälkeen kierrellyt Oittaan kartanon länsipuolella olevassa metsikössä ja palannut kesämökilleen Korsbackan kautta läpi metsikön ja saapunut sinne kello 10.00 aikoihin. Paluumatkalla he eivät olleet havainneet mitään erikoista.
Luettu ja omistettu
Kalevi Haapalainen
***
”
Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1960 keskusrikospoliisissa komisario Niilo Jaakolan kuulustelemana ja komisario Arvo Leirimaan kuulustelutodistajana läsnä ollessa.

Todistaja, koululainen Heikki Kalevi Salonen, osoite Helsinki, Steniuksentie 24.B.14, puh. 479201, ilmoitti syntyneensä 9 päivänä toukokuuta 1944 Hankasalmella, mutta olevansa kirjoilla Huopalahden seurakunnassa.
…
Näiden havaintojen teko oli kestänyt ehkä parisen minuuttia, minkä jälkeen he olivat lähteneet jatkamaan matkaa Oittaalle päin. Tultuaan sanotun niemekkeen ja sen länsipuolella olevan toisen niemekkeen välisen lahden pohjukkaan olivat he siihen pysähtyneet tarkastamaan eräässä koivussa olevaa peipon pesää ja oli kertoja kiivennyt puuhun ja todennut pesässä olleen yhden munan mutta muuten pesän hyljätyksi. Ennen puuhun kiipeämistä kertoja oli käynyt siitä ehkä noin 30 metrin päässä Veston työmaalle päin tarkastamassa eräässä kuusessa olevaa laulurastaan pesää, jonka kertoja oli todennut hävitetyksi. Tätä puuhailua oli kertojan oletuksen mukaan kestänyt 5-10 minuuttia, mutta kertoja ei ollut tuona aikana kuullut mitään erikoista ääntä eikä liioin ollut nähnyt mitään liikettä. Tämän jälkeen he olivat jatkaneet matkaa jo sanotussa suunnassa ja olivat he ylitettyään Veston työmaalle menevän vesijohtoviemärin sen läheisyydessä olevalla luodolla nähneet istumassa nuoren ehkä noin 10-12 vuotiaan pojan, josta kertoja ei osannut sanoa lähempiä tuntomerkkejä. Poikaan ei ollut kiinnitetty sen enempää huomiota, vaan oli jatkettu matkaa jo mainitussa suunnassa ja ylitetty Oittaalle menevä maantie sekä jatkettu matkaa Oittaan kartanon länsipuolella olevaan maastoon, jossa jonkun aikaa kierreltyään he olivat lähteneet paluumatkalle. Ollessaan paluumatkalla Oittaan kartanon itäpuolella olevan lahdenpoukaman kohdalla ehkä noin 9-9.15 aikoihin hän oli nähnyt lahdessa veneen, jossa oli kaksi pikkupoikaa ja edellämainitun kallioluodon länsipuolella kaksi miestä, joilla näytti olevan vaaleanruskea buldogin mallinen koira mukanaan. Lisäksi kertoja oli nähnyt ainakin yhden miehen läntisen niemekkeen länsirannalla, voimatta kuvata tätä miestä tarkemmin. Näiden havaintojen jälkeen kertoja oli toverinsa kanssa lähtenyt kävelemään suoraan eteläänpäin ja kiertänyt sitten Korsbackan kautta metsäpolkuja pitkin kotiinsa kesähuvilalle, jonne he olivat saapuneet kello 10.00 aikoihin.

Luettu ja omistettu
Heikki Salonen
”

Ensimmäiset kuulustelut tehtiin 6.6. Leppävaarassa alaken kello 10.00
Tähän kuulusteluun pojat menivät polupyörillä.
Heikkiä kulusteli Suomen siihenaikaan tunnetuin poliisikuulustelija Pekuri.
Nämä alkuperäiset paperit eivät ole koskaan tulleet julkisuuteen.
13.6 tehty poikien kuulustelu, kun G ei muistanutkaan mitään, tehtiin
pohjautuen näihin kuulustelupöytäkirjoihin, ne Pekurin öpaperit olivat silloin poliisilla ilmeisesti edessään ensimmäistä kertaa sitten 6.6. sillä silloin vasta kiinnittivät huomiota onkipoikaankin.
Tuomisella oli Heikin kuulustelussa edessään paperit, joissa puhuttiin
Läntisen niemen ihmisistä. Katso Video. Heikki puhui jostain lyhennelmästä.