MURHA.INFO

Katsottiin eilen lasten kehoituksesta Paranormal Activity. Juttu alkoi siitä, että vietimme mieheni kanssa edelliset yöt paikassa, jossa legendan mukaan oikeasti kummittelee.

Yllä olevien perusteella sanoisin kyllä äkkäältään EN, mutta tois'aalta, jos asiasta tietäisi etukäteen, voisi asuntoa tietenkin ''haistella aisteilla'' ja punnita halukkuuden. Veikkaan, että minun tuntosarvet kyllä kertoisi, jos pahoja fiboja olisi ilmassa

Ulvilan surmataloonkin suostuisin ehkä muuttamaan, koska en usko demonin olleen uhrissa

Pikkasen OT mut sivuaa aihetta.

Tässä lähellä kämppä missä asustelen, kamu asui paljon ennen minua ja kuoli tapaturmaisesti muualla kuin asunnossaan 90-luvulla.
2000-luvulla on samassa asunnossa on ollut tulipalo ja asukas menehtynyt.
2000-luvulla on myös keski-ikäinen mies kuollut asuntoon kai sairaskohtauden takia.

Joten mulla ei ole kauhaa tarvetta muuttaa kyseiseen kämppään.

Varmaan jokaisessa kyllin vanhassa talossa on joku kuollut. En koe asiaa ongelmaksi vaan pikeminkin normaaliin elämänkiertoon kuuluvaksi. Meillä on vieläpä ahkerassa käytössä ollut lemmikkien hautausmaa tontillamme eikä sekään ole tuonut tänne ylimääräistä paranormaalia aktiivisuutta. Ehkä henkirikos jättäisi pahemmat vibat mutta en tiedä, vaikuttaisiko se ostopäätökseen. Tuskimpa. Luultavasti jos joku rakastaa taloa nyt ja pitää siitä huolta nyt on vahvempaa kuin se, mitä tapahtui joskus.

Lapsuudenkodin saunaan oli edellinen asukas kuollut sydänkohtaukseen...Vaikka kuolema oli luonnollinen, niin kyllä sitä aina yksin ollessa siellä mietti, enkä ikinä uskaltanut olla silmät kiinni,heh!
Mä siis en voisi asua asunnossa,jossa on tapahtunut henkirikos...ei,ei..liian vilkas mielikuvitus!

Vaikeaa se olisi. Miettisin varmasti jatkuvasti, että missähän kohtaa se tapahtunut ja muita asioita. Kuulen jo nytkin outoja peloissani, niin varmasti mielikuvitus lentäisi vielä vilkkaammin sen jälkeen. Mielummin siis en tietäisi jos joku olisi henkirikoksen uhriksi asunnossani joutunut. Luonnollisella kuolemalla ei niin väliä.

Luonnollisella kuolemalla ja henkirikoksella mielestäni suuri ero.
Vaikka näitä asioita pengonkin, pyrin käymään mielenkiintoisilla henkirikospaikoilla, en soisi itseni istuvani takan lämmössä kohdalla, jossa on joku päättänyt päivänsä väkivallan vuoksi.

Sen verran koti-inspektooria itsestäni löytyy, että jokaisen läikän kohdalla miettisin, notta onko tuo verta tai missähän kohtaa se ruumis makasi.

Kuten tein aloituksessa mainitsemassani tapauksessakin.

Joku outo värinä siitä tulee.

Hieman OT:na, edellisessä asuinpaikassa tuli kerran autolla metsäteitä kolutessa joku ihmeellinen "paniikki", lähinnä sellainen tunne, että täällä ei ole hyvä olla. Ja myöhemmin paikallista rikoksia käsittelevää kirjaa „Ajaroimad” lukiessani, tuli selväksi, että juuri siellä paikassa oli henkirikoksen uhri maannut haudassaan.
En siis usko, että voisin edes elää asunnossa, jossa on henkirikos tehty, näiden tuntemusten vuoksi.

^ Mielenkiintoista. Sanoihan jo Agatha Christie, että on "hyviä, onnellisia" taloja ja "pahoja" taloja. Hän oli koko elämänsä kiinnostunut taloista ja asui itse monessa eri asumuksessa. Myös kuvaa taloja ja varsinkin huonoja taloja kirjoissaan.
Tuli mieleen ihmiset, jotka asuvat nyt Tähtisentiellä... ei tulisi meikäläisellä asuttua henkirikostalossa. En ole mikään pelkuri, mutta tulisi ajateltua liikaa ja siinä sitä oltaisi.

mipa74 kirjoitti:

Elephant kirjoitti: Tajutonta että jälkisiivousta ei huolita tehdä kunnolla!

Tässä on tämä yksi yleinen harhaluulo, että yhteiskunnalla olisi jonkinlainen "siivouspalvelu", joka siivoaa ruumiiden jäänteet pois asunnosta.

Kyllä tuo siivous jää asunnon haltijalle - vaikka menehtynyt olisi oma lapsi. Tietty rahalla saa ja hevosella pääsee. Ainakin osa siivousfirmoista tekee näitä keikkoja, ja samoin on erikoistuneita yrityksiä hävittämään hajut ja kaikki pieneliötä, joita lahoava ruumis tuo tullessaan. Hintalappu näistä palveluista on kuitenkin "kohtuullinen".

Muuan kahdeksaakymmentä käyvä pohjanmaalainen äijä kertoi minulle seuraavan jutun pari vuotta takaperin kuntoutuksessa:

Kolmikymppisenä mies oli asunut kaksikerroksisessa omakotitalossa työkaverinsa kanssa. Tämä kaveri, kutsutaan häntä nyt vaikka Erkiksi, oli jäänyt hiljattain leskeksi. Äijän mukaan Erkki oli viimeiset kuukaudet kuin myrskyn merkki, ryyppäsi ja itkeskeli. Erkki oli muutoin mukava ihminen, miehen samalla paikkakunnalla asuva perhekin tunsi hänet ja piti hänestä kovasti. Kerran sitten mies tuli töistä kotiin ja löysi Erkin kotoa kahvinkeittopuuhista. Erkki oli hyvällä päällä, jutteli ja naureskeli. Kovasti kaveri ilahtui tätä mielenmuutosta. Korkkasivat siinä sitten viinapullon ja naukkailivat. Lopulta mies meni yläkertaan nukkumaan, työpäivän ja ryypyn rentouttamana.

Seuraava muistikuva on, että mies makaa sängyllä ja makuuhuoneen katossa välkkyy sininen valo. Pihalla poliisit ja ambulanssi. Portaikossa kävelee vastaan konstaapeli ja alkaa välittömästi kysellä mitä on puuhailtu. Mies ei vieläkään tajua mistä on kyse. Sitten näkee sen itsekin. Erkki istuu olohuoneen keinutuolissa, ase lattialla vieressä ja aivot seinällä. Naapurit olivat kuulleet laukauksen ja soittaneet virkavallan paikalle.

Raato viedään pois ja jälkiä ei todellakaan siivota viranomaisten toimesta (tapahtuma-aika on siis 50-60 lukujen vaihde) joten mies soittaa sisarelleen ja seuraavana päivänä kaksikko alkaa kuuramaan veri- ja muita jälkiä katosta, seinästä ja lattialta. Sisar itkeskelee ja näyttää muutenkin hermostuneelta. Sitten kun kuuraus on tehty, mies lähettää siskonsa saunaa lämmittämään, että tämä pääsee hetkeksi pois olohuoneesta ja siitä kuolinpaikan ääreltä. Vähänajan päästä sisko tulee keittiöön, naama vitivalkoisena. "Ei pysty menemään saunaan. Erkki-setä kattoo piisistä. Se on sielä."

No eihän siellä mitään ollut, siskolla vain oli hermot olleet niin kireällä että oli alkanut näkemään omiaan. Ihmetteli mies itsekin kun ei ollut silloin aiemmin laukausta kuullut alakerrasta, mutta olihan siinä alkoholilla osuutta asiaan. Tajusi jälkeenpäin että Erkki oli ollut helpottunut ja iloinen kun oli päättänyt tehdä lopun. Onhan sekin yhdenlainen taakka pois hartioilta jos on asian päättänyt. Talossa oli asuttu sen jälkeenkin jonkun aikaa, mutta mies oli sen sittemmin myynyt kun se yhdelle ihmiselle oli liian iso.



Mitä omalle kohdalle tulee, voisin kyllä asua henkirikoksen tapahtumapaikalla. Ei se poissulje sitä, etteikö mielikuvitus joskus saattaisi lähteä laukkaamaan, niinkuin tarinan tytöllä, mutta yleisesti ottaen en kummituksia pelkää saati niihin usko.

Voisin asua. Saattaisin jopa pitää kiehtovana ajatusta siitä että asunnossani on tapahtunut murha, varsinkin jos tapaus saisi mysteerimäisiä käänteitä. Illanistujaisissa voisi sitten osoitella jälkiä että "tuossa on tuo kirveen jälki joka aiheutui ohilyönnistä, ja tuossa kohdalla se sitten siihen osui ja tuohon se ryömi kuolemaan". Näin karkeasti sanottuna.
Eikä silläkään olisi väliä olisiko henkensä menettänyt lapsi vai aikuinen, omasta vai toisen toimesta.
Mielikuvitukseni on aina ollut kuitenkin sitä luokkaa, ettei siinä yksi tapettu enää painaisi mitään, kun kuvittelen muutenkin kaikenlaista.
Tässä missä nyt asun, on entinen omistaja kuollut luonnollisesti, eikä sekään vaikuta mihinkään.

KYLLÄ en kokisi siinä minkäänlaista ongelmaa! koska yleensä kuolleet pysyy kuolleena! olen viettännyt kaverini kanssa lapsuudessani useita öitäkin sellaisessa talossa tosin kyllä silloin pelotti nukuimme huoneen ovi kiinni sekä ladattu ilmakivääri kainalossa! ja sitten kovasti kehuttiin koulussa kavereille kuinka rohkeita oltiin ;D tosin olemme montakertaa sen jälkeen kyseisessä talossa järjestäneet illan-istujasiakin!

Itse voisin muuttaa asuntoon missä olisi tapahtunut henkirikos, koska en usko että kuolleet kävisi kummittee taikka mielikuvitus laukkaa niin hurjasti että haittaisi eloa. Vaatisin kyllä asunnon siivousta ennen muuttoa. Tosin kyllä herkkäuskoisia kavereita kiusaisin kummitustarinoilla

Tuohon luonnolliseen kuolemaaan voin sen verran sanoa, että ukkini kuoli sydänkohtaukseen mökillämme eikä asia ole koskaa vaivannut. Asiaan voi kyllä vaikuttaa se, että olen ollut viisi ukin kuoltua joten ymmärrys asiasta ollut aika heikkoa.

Eipä haittais pätkääkään vaikka ois kuinpaljon kämpässä tapettu porukkaa. Se ois kyllä tärkeää et kämppä ois siivottu suht puhtaaksi. Eipä ole vainajat tulleet muutenkaan´mulle höpisemään. Kait ne ajattelee et ei toi usko mihinkään joten turha vaiva sitä yrittää säikytellä.

EN MISSÄÄN NIMESSÄ voisi asua asunnossa, missä on tapahtunut raaka henkirikos, ja jonkun ihmisen elämä on katkaistu kesken. Sama koskee pienten lasten kuolemia, ihan sama ovatko luonnollisia vai eivät. Elokuvat ovat vain saaneet istutettua minuun uskon, että pienten lasten henget jäävät tapetteihin helpommin.

Isäni asunnon yläpuolella asui pariskunta koirineen. Aina isäni luona kyläillessä ja sohvalla nukkuessani kuulin koirien kynsien rapinan yläkerran lattiassa.
No kuuluihan se rapina sieltä silloinkin, kun mies puukotti vaimonsa ja koko kämppä oli tyhjänä ja eristetty tutkintaa varten...

Mikäli nyt saisin tietää, että asunnossani olisi joku kuollut (olen asunut tässä 15 vuotta) en todellakaan muuttaisi pois. Ihmeempiä en ole täällä kokenut, ehkä kuitenkin kysyisin asiantuntevammalta, josko hän jotain tuntisi ja pyytäisin sitten jonkinnäköistä rukousta jne.

Olen luonnostani jo niin uskomattoman säikky, että tuntemus ja tieto mahdollisesta kummittelusta saisivat minut pehmustettuun huoneeseen meko nopeasti.

Frendi muutti yhteen luukkuun tietämättään asumaan jossa oli kuollut hämärissä olosuhteissa joku rantojenmies. Kun hän kuuli et siellä oli joku kupsahtanu ni kummasti alkoi kuulemma tuntua oudolta asunnossa öisin ja varsinkin krapulassa..

Voisin asua, mutta luultavammin "koti" menettäisi tietynlaisen turvallisuuden tunteen. Olen useaan otteeseen miettinyt onko asunnossani mahdollisesti tapahtunut henkirikos? Vuokra on erittäin edullinen verrattuna muihin talon/alueen yksiöihin. Eikä minulla ole minkäänlaista "pakollista" vuokra-aikaa vaan asunnon omistaja ilmoitti, että mennään kuukausi kerrallaan.. Joten tämäkin tuotti sellaisen tunteen että jos asukas jostain saisi mahdollisesti tietää että mitä asunnossa on tapahtunut niin pääsisi helposti asunnosta pois. Tai sitten yksinkertaisesti minulla on käynyt asunnon kanssa hyvä tuuri ja mielikuvitus vaan taas laukkaa.

Jos jonkinlainen henkirikos on tapahtunut haluaisin tietää hyvinkin tarkasti mitä on tapahtunut, missä kohtaa, motiivi, uhrit yms. kaikki mahdollinen! Liian salapoliisin verta taitaa olla