MURHA.INFO

taavetti kirjoitti:Tämä on ihan oma maallikon mielipiteeni; minusta Auer ei ole eikä ole ollutkaan niin sekaisin, että mielentilatutkimus tulisi tuomioon olennaisesti vaikuttamaan. Korkeintaan hänellä on joku jämäkkä persoonallisuushäiriö.
Auer pitää myös itse itseään älykkäänä, järkevänä ja loogisena ja tässä jutussa nyt kävikin niin, ettei hän loppupelissä ollutkaan yhtään niin älykäs, järkevä ja looginen. Syyllinen tilanteeseen ei ole Auerin mielestä Auer vaan Porin poliisi (varsinkin se yksi poliisi) ja näistä vääryyksistä ja salaliitoista hän luultavasti kirjansakin vääntää.
Alkututkinnan aikaan Auer sai vahvistusta ä,j &l:leen ja veti suvereenisti lesken roolia, nyt tilanne on oleellisesti muuttunut. Mielentilatutkimuksen tulos kyllä kiinnostaa vaikken siis oleta sen ihmeitä lopulliseen tuomioon vaikuttavan.

Lesken rooli, uhrin rooli, väärinymmärretyn rooli, viattoman äidin rooli, roolia roolin perään, joiltakin se näyttää käyvän ihan itsestään..

Laskemoivat kaunamieliset, itsensä korkealle arvostavat ihmiset eivät osaa välttämättä käyttää järkeään, joten ei siitä järjestä mitään hyötyä tai oikeata iloa ole kenellekään, tässä tapauksessa tähän asti vain vahinkoa - ennen muuta Jukka Lahdelle ja perheen lapsille mittaamaton menetys jota mikään ei voi koskaan korvata eikä korjata. Mutta täytyy myöntää, että Auerin mielentilan tutkimus on tosi kiinnostava seikka.


Jo muinaiset kreikkalaiset: Platon kertoo Valtiossaan jossain jotain sen tapaista, että ## kun ihmisen järki ja sielu erkanevat toisistaan, hänessä uinuva peto herää, ja se vaatii ihmisverta. Kun peto on veritekonsa tehnyt, se haluaisi saada tunnustuksen teostaan, johon se on tyytyväinen, josta on oikeasti ylpeä. Mutta tuskallista hänelle on, että hän ei voi tunnustusta milloinkaan saada, koska hän tietää, että yhteisöltä ei kiitosta tule. Niinpä hän voi vain jättää merkkejä itsestään ja elätellä suuruuskuvitelmiaan vain yksinäisyydessä mielensä perukoilla... Katua se ei voi ## (en ole lukenut tätä juttua suoraan Platonin Valtiosta, joten edellinen on vain periaatteessa sen suuntainen mitä Platon on esittänyt siitä mitä ihmiselle tapahtuu, kun hänen järkensä ei toimi synkroniassa (hyvän) 'sielun' kanssa. Kreikkalaista esi-kyökkipsykologiaa?? )

- Tuo nyt ei ole ihan kyökkipsykologiaakaan vaan kyökkifilosofiaa..?? Jossain TV-dekkarissa vuosia sitten tuotiin esiin Platonin mietteet siinä yhteydessä, kun salapoliisi väitti, että oikeasti murhaajalla on alitajuinen pakottava tulla esiin ja tunnustaa tekonsa. - Se kehutuksi tulemisen toive on sen verran pakottava. Itseään tuollaiset pedot arvostavat aina enemmän kuin tavalliset nössöt tattiaiset voivat koskaan käsittää. Voimansa tunnossa niillä on toisinaan tarve uusia tekonsa - paremman puutteessa - ..

Murha ei koskaan vanhene.

Täällä iltalehden paperiversiossa kerrotaan (Tiia Rantalaisen juttu), että Auerin järkytys päätöksestä ei keskiviikkona näkynyt kasvoilta. Hän oli luottanut siihen että pääsee kotiin ja oli pakannut tavaransakin. Hänen mielestään häntä vastaan ei ole todellista näyttöä, ja häntä harmittaa mielentilatutkimus koska se viivästyttää valittamista mutta "kokemuksena se on varmaan mielenkiintoinen." Ensimmäinen tunne oli kiukku, hän ei saanut suuria tunteenpurkauksia tai itkenyt mutta uni ei tullut seuraavana yönä. Hän jutteli psykologin kanssa ja tämä oli kuulemma sanonut, että reaktio oli normaali. Vankitoveritkin olivat yllättyneitä kun kaikki olivat varmoja että AA pääsee kotiin. Hän oli sopinut veljensä kanssa kodin siivouksesta ja lasten yökyläilystäkin valmiiksi ja oli ajatellut että käydään kaupassa ja ollaan vain kotona. Hän ei ole varma olisivatko lapset päässeet heti muuttamaan takaisin äidin luo.

"Voin ihan hyvin vankilassa, koska olen sopeutuvainen tyyppi. Olen viihtynyt ihan hyvin, on vain vähän tylsää", hän kommentoi. Sellin ovet aukeavat seitsemältä jonka jälkeen Auer lähtee ompelimoon kutomaan sukkia ja palaa selliin klo 16. "Illat kökötetään joten ne tuntuvat pitkiltä. Luen kirjoja ja katson televisiota. Vankilassa on aika hyvä kirjasto." Hän on saanut muutamia kymmeniä kirjeitä, kannustusviestejä tuntemattomilta, ihailijapostia miesvangeilta ja yhden uhkauskirjeen. Hän oli varautunut siihen, että hänet tunnistetaan vapautumisen jälkeen. "Tietenkin se tuntuu vähän inhottavalta, mutta kaikkien näiden muiden kokemusten rinnalla se on aikan pientä."

Hän on kirjoittanut Murhalesken muistelmat nimistä kirjaa kesästä 2007, nyt on valmiina n. 100 sivua. Se alkaa murhayöstä ja kertoo myös ajasta ennen surmaa. Osa henkilöistä esiintyy omilla nimillä osa ei. Vankila-ajasta Auer ei ole kirjoittanut ja julkaisukin on vielä auki.

Käräjäoikeuden perusteellisia päätösperusteluja ulkopuolisen surmaajan mahdollisuudesta,
ja päätös:

-Voi olla
-Voi olla
-Voi olla
-Voi olla
-Voi olla
-Voi olla

-Mut kyl sää sittenki olet syyllinen Anneli...



(turumurren lyhennelmä käräjäoikeuden ratkaisusta koskien ns. Ulvilan surmaa)

Murhalesken muistelmat

ja kirjoitettu jo 2007 lähtien... hui!
Mulla meni ihan kylmät väreet, vaikka ymmärrän ihan hyvin, että AA toki tarkoittaa kirjan nimellä sitä, että on murhan seurauksena jäänyt leskeksi, eikä sitä, että on murhaavaleski.

murhalesken muistelmat? voi luojan tähden, ei ole pahemmin mielikuvituksella brassailtu tuotakin nimeä kehiteltäessä!

Mä haluaisin vaan tietää onko tämä kertomus tosipohjainen dokumentti vai fiktiivinen tarina...

Tuossa jutussa kiinnitti huomiota se että erikseen mainittiin että järkytys ei näy naamasta eikä esiintynyt kiukkua lukuunottamatta muita tunteenpurkauksia. Liekö tyypillistä?

Siis, että on Cool aina? Tilanteessa kuin tilanteessa?

uskoisin, että näin on aina. Sopii minun diagnoosiin ainakin.

Kohta alan epäilemään, että ensin tehdään murha ja sitten koneisto pyörimään missä tietenkin liikkuu raha ja valta.

MissHolmes kirjoitti:Siis, että on Cool aina? Tilanteessa kuin tilanteessa?

uskoisin, että näin on aina. Sopii minun diagnoosiin ainakin.

Todistettavasti ollut "no cool" kun soitti Häke-puhelua. Kaikkien oikeuden tuomareiden ja anisoituneen poliisipsykologi Lassi Nurmen , joka oli syyttäjän haastama todistaja, mielestä AA kuulosti aidosti hyvin hätääntyneelta ja järkyttyneeltä kun pyysi apua paikalle ja kiirehti vielä avun saamista.

Haluaisin kuulla uskottavan,yleiseen elämänkokemukseen tukeutuvan selityksen sille seikalle, miksi miehensä kohtalosta hyvin hätääntynyt ja järkyttynyt henkilö kuitenkin yks'kaks päättäisikin surmata tämän saman ihmisen ?

Haluaisin kuulla uskottavan,yleiseen elämänkokemukseen tukeutuvan selityksen sille seikalle, miksi miehensä kohtalosta hyvin hätääntynyt ja järkyttynyt henkilö kuitenkin yks'kaks päättäisikin surmata tämän saman ihmisen ?

Miten erotat miehensa kohtalosta hataantyneen ja omasta ja lastensa kohtalosta hataantyneen henkilon toisistaan?

Mielestani esim. siita kuinka valmis on uskomaan/hyvaksymaan rakkaan laheisen kuoleman. Kuinka pian pyytaa ambulanssia ennenkuin kuvailee "tappajaa". Kuinka kiltisti suostuu odottamaan puhelimessa hiljaa kun Hakessa touhutaan jotain.

Oli kuinka looginen ja jarkeva hyvansa, tappajasta alun alkaen puhuminen (Tulkaa pian, taal on joku tappaja/se aikoo tappaa mun miehen/kuuleksa kun mun mies huutaa ) ja repliikit tyyliin "se oli asken viel hengis" ja "nyt hiljeni" eivat ole mielestani ihan tavallisia. Saati etta kay kokeilemassa pulssia ja kiireesti pesee (vaistomaisesti) kadet.

Nimimerkki
Kokemusta on
(yleista elamankokemusta ynna kokemusta aviomiehen vakivaltaisesta kuolemasta)

Muoks: P.S. Mielestani Annelin arpa oli heitetty silloin kuin han paatti ryhtya lavastamaan, paljon ennen Hake-puhelua.

Kuten jo kuukausi sitten lahelta liippaavasta asiasta kirjoitin:

Kirjoittaja ulkosuomalainen päivämäärä Su Touko 23, 2010 7:48 pm

Perakylan Maigret kirjoitti:
Varmasti epäilty X loogisena,asiallisena, kommunikoimaan koulutettuna ihmisenä on tarkkaan tiennyt kuinka hätäkeskukseen on soitettava,ilmoitetaan nimi,osoite ja mitä tapahtunut.

Tuo että Häke joutuu pumppaamaan osoitetta soittajalta kuvastaa minun mielestä soittajan hätääntyneisyyttä ja ennen kaikkea sitä että soittoa ei oltu etukäteen suunniteltu eikä lavastettu.


Perakylan Maigretilta taas puuttuu mielikuvitus taysin. Itse keksin miljoona skenaarioita miksi Anneli voisi kuulostaaa hengastyneelta ja hataantyneelta VAIKKA olisi kuinka syyllinen. Sita harvempi on pyhiin paikkoihin juuri itseaan veitsella tuikannut. Tai tullut lapsen ja kuolleista nousseen aviomiehen yllattamaksi kun on palaamassa ruskean veluurivaatteen ja maihareiden havitysreissulta. Vahemmastakin siina menee tottumattomalla pasmat sekaisin.

ulkosuomalainen kirjoitti:

Mielestani esim. siita kuinka valmis on uskomaan/hyvaksymaan rakkaan laheisen kuoleman. Kuinka pian pyytaa ambulanssia ennenkuin kuvailee "tappajaa". Kuinka kiltisti suostuu odottamaan puhelimessa hiljaa kun Hakessa touhutaan jotain.
Muoks: P.S. Mielestani Annelin arpa oli heitetty silloin kuin han paatti ryhtya lavastamaan, paljon ennen Hake-puhelua.

Myönnän että tuo "tappaja"-sana töksähtää korvaan minullekin. Emmehän kuitenkaan elä keskiajan noitavainojen aikaan (..vaikka joskus kyllä tämäkin tulee mieleen..) jolloin oudot puheet ja muut omituisuudet riittivät roviolle.

Kaikesta huolimatta pidän tuota tunnetilojen muutosta hätääntyneestä äärimmäiseen raivoon ja takaisin perin outona.

Noitavainot eivat kuulu elamankokemukseeni. Ainakaan tassa elamassa.

jos on olemassa PIENIKIN mahdollisuus,että syytön, silloin pitää jättää tuomitsematta, tässä oli 1/3 mahdollisuus, että syytön. Kunnioitan tämän yhden tuomarin näkemystä koska hän on TÄSSÄ asiassa tehnyt OIKEUDEN mukaisen päätöksen.

Vai, että kolmasosan mahdollisuus, että on syytön? Oletko ihan vakavissasi? Kolmas tuomari ei väittänyt, että Anneli on syytön, vaan totesi, että näyttökynnys ei ylity. Hänen henkilökohtainen näyttäkynnyksensä voi olla esimerkiksi se, että jos hän ajattelee, että on olemassa yksi mahdollisuus kymmenestä tuhannesta, että syytetty on syytön, niin ei voi tuomita.

jmit kirjoitti:Vai, että kolmasosan mahdollisuus, että on syytön? Oletko ihan vakavissasi? Kolmas tuomari ei väittänyt, että Anneli on syytön, vaan totesi, että näyttökynnys ei ylity. Hänen henkilökohtainen näyttäkynnyksensä voi olla esimerkiksi se, että jos hän ajattelee, että on olemassa yksi mahdollisuus kymmenestä tuhannesta, että syytetty on syytön, niin ei voi tuomita.

Äänin 2 - 1 ,ainakin minun laskuopin mukaan tuosta tulee 1/3 , muu on saivartelua jolla ei ole merkitystä,yhtä hyvin voi kyseenalaistaa noiden kahden tuomarin arvioima syyllisyysaste..