MissHolmes kirjoitti:Minulle tuo kertoo ainoastaan siitä, että lähes kolmekymppinen Mikko on yksinäinen ja hänellä on erittäin vähän ystäviä.
Salapoliisi MissHolmesilla meni eräs johtopäätös päin männikköä!
Minulla on vielä 2 tervettä jalkaa ja fillari, jolla pääsee hyvin kavereita tapaamaan ilman että höpöttelisin kavereiden kanssa puhelimessa milloin tavataan? Käytän myöskin Skypeä (paljon), sähköpostia, meseä jne. Kännykkää tulee harvemmin käytettyä ihan vaan niistä syistä, että sen käyttö maksaa!
________________________________________________
MissHolmes kirjoitti:Mikon mielestä vanhempiihn, ei tarvitse olla yhteydessä kuin vasta silloin, kun he sairastuvat. Onko niin, että Mikon vanhemmat pilkkaavat Mikkoa, jos Mikko soittelee yhtenään ''ei täällä mitään hätää ole, mitä sinä yhtenään soittelet?''
Taas väärä johtopäätös. Esimerkiksi avovaimoni ja siskoni ovat hyviä kavereita toisilleen ja soittelevat usein toisilleen kännyköiden välityksellä. Samalla jos sattuu olemaan äiti siinä lähistöllä vaihdan muutaman sanan tai isä. Vähän tällainen "lankapuhelin systeemi", että pyydetään toista puhelimeen kun toinen pyytää. Jos linja on auki, niin mitä minä enää sinne äidille soittelemaan kun voin puhua muutenkin?
MissHolmes kirjoitti:Minä olen 44 vuotias. Olen hankkinut ensimmäisen oman kännykkäni vasta vuonna 1998 eli 32 vuotiaana. Samana vuonna kuin tyttäreni. Turvallisuussyistä.
Minä täytän kohta 28v, enkä vaan voi hyväksyä että kaikilla on kännykkä iästä riippuen. Turvallisuussyistä tarkoittaa sitä että sinä ja tyttäresi on liikkuvaista sorttia?
MissHolmes kirjoitti:Minun 70 -vuotiaat vanhempani käyttävät kännykkää. Ja he haluavat olla yhteydessä minuun ja perheeseni viikottain. Jopa silloin kun ovat pitkiä aikoja ulkomailla.
Minun vanhempani ovat 50-65v ja isä käyttää yhtä usein kännykkää kuin minä.
MissHolmes kirjoitti:Minulla on aina kännykkä taskussa koira-sienilenkeilläni. Turvallisuussyistä. Itseasiassa kännykkäni on aina minun lähellä.
Otat sen kännykkäsi ilmeisesti vessaankin mukaan ja vastaat asioidessasi siellä puhelimeen.
Tuli kerran otettua puhelimen mukaan vessaan farkkutaskussa kun oli, niin kaveri soitti siihen kesken kusemisen. Piti sekin keskeyttää. Ei kusellakaan saa olla rauhassa!

Siitä lähtien en ole pitänyt kännykkää aina mukanani farkkujen taskussa.
Ei pidä n. 70-vuotias avovaimoni äitikään (anoppiko sen on?) puhelinta mukana kaupassa käydessään. Hän on siitä hyvin tarkka, että ei ole häiritseviä tekijöitä kun hän lukee kaupassa sitä ostoslistaansa.
Tiedän kuitenkin, että lapsilleni olen hädän tullen se ensimmäinen, joten puhelin on siksi aina mukanani.
Vaikka he ovat jo aikuisia.
Jollei ole puolisoa, kenelle soittaa?? Mut mun on ehkä vaikea alkaa soittamaan hädän tullen n. 200km:n päähän, jossa vanhemmat ovat.
Kännykkä myös vapauttaa minut olemaan yhteydessä ystäviini silloin, kun se luetevimmin käy. Puhun esim. erittäin usein puhelimessa lenkittäessäni koiraa, siivotessani tai tehdessäni muita kodin ''pikkuaskareita''.
Itse laitan puhelimen äänettömälle, mikäli teen kotona "pikkuaskareita", kuten teen ruokaa tai siivotessani. Harvoin otan kissojen lenkittämisen ajaksi puhelinta ulos. Meidän kissat kulkevat suhteellisen reippaasti ja melko säännöllisesti ulkona flexin nokassa. Ei tee koskaan tarpeitaan muualle kuin hiekkalaatikkoonsa eli "ei jätä kuin koira paskaansa".
Minusta kännykkä on niin normaali osa nykyihmisen perusvarustusta, että Mikko82 kaltainen keuhkoaminen on suorastaan naurettavaa.
Eihän lasten kasvattaminen pidä mennä niin kuin nykyaika ja teollinen kehitys etenee vai pitäisikö? Minusta on suorastaan sairasta ja naurettavaa ajatella että monelle vanhemmalle olisi välttämättömyys hankkia kännykkä lapselleen. Turvallisuus syistäkään hankitut vempaimet eivät mielestäni riitä perusteluksi, että kännykkä kehittäisi lasta mitenkään. Lapsen kehitys tulee olemaan riippuvainen siitä kännykästä eli jollei se ole mukana koulumatkalla niin lähdetään koulumatkalla jo takaisin kotiin ja haetaan se kännykkä? Eli yhtäkään koulupäivää lapsi ei voi olla erossa kännykästään. Sehän on vähän sama kuin alkoholismi, joka ei voi olla yhtäkään päivää erossa alkoholista. Ainoa mitä näe hyväksi kännykässä on herätyskello ja sitähän ei ole monella lapsellakaan vaan nykyisin vanhemmat taitavat herättää nekin lapset joilla on kännykkä?
Ennen riitti lapselle perusvarustukseksi ruoka ja vaatteet. Nyt pitää olla oma telkkari, oma kännykkä, pleikkari ja tietokone jne. Kasvatuksen on siirretty siis YHTEISKUNNAN HARTEILLE. Varusmiespalvelustakin pidetään eräänlaisen pojan kasvatuslaitoksena eli siellä poika oppii ampumaan ja sytyttämään valkeen kaminaan oikeaoppisesti. Näin ei välttämättä ole, koska ei poika välttämättä nykyaikana mene enää armeijaan, vaikka sitä moni pojan vanhempi toivoisi.
Siis nämä lasten kasvatusmetodit on kaupunkilaistunut lasten vanhemmilta "vapaakasvatuksen" suuntaan, eikä liioin "nykyaikaistunut", vaikka niin väitetään. Joku vanha tulee kuitenkin ylläpitää lasten kasvatuksessa, miten halkoja hakataan, miten kalastetaan ja miten oikeaoppisesti sytytetään nuotio/saunan kiuas ja kaikkialla ei ole suihkua vaan vesi lämmitetään padassa sekoittamalla ämpäreihin. Näitä asioita ei osaa välttämättä tehdä kaupunkilainen ollenkaan, jollei ole opetellut, mutta mielestäni ne kuuluvat edelleenkin suomalaisen kansalaistaitoihin.
Toki ihminen saa brassailla mielein määrin neljäkasikutosensa ja lankapuhelimensa voimalla, mutta minussa se herättää lähinnä sääliä ja mielikuva innovaatioita vastustavasta jäykkäpäästä.
Ei ole mielestäni säälittävää ollenkaan. Nuukuusko on sinusta säälittävää?
Olenko sanonut brassailevani 486:sta 2000-luvulla? Tässä koneessa mulla on windows vista, eikä käytössäni ole lankapuhelinta (toki sen verran mulla on lankaliittymä, että saan tuon laajakaistan seinääni). Joillakin on käytössään edelleenkin lankaliittymä ja modeemi. En pidä sitä ollenkaan säälittävänä vaan sellaisena että hän seurailee tekniikkaa, eikä osta heti sitä mikä on markkinoilla ja josta on sanottu että se hajoaa käsiin.
MissHolmes kirjoitti:Asiaa voi miettiä siltä kannalta, että rannekellokin oli aikanaan aivan normaali ihmisen ranteessa. Ja puhelinkioskin käyttö tavallista. Ei kukaan katsonut paheksuvasti puhelinkioskiin soittamaan menevää, eikä nauranut ranta-roleksille ranteessa. Puhumattakaan, että kalenterin mukana pitäminen olisi ollut snobbailua.
Missähän mahtanee olla mun rannekelloni tänä päivänä? Mitä sulla on esim. seinäkellosi tilalla? Minkä takia niitä puhelinkioskeja ylipäätänsä aikoinaan oli. Pitääkö ihmisten välttämättä aina soittaa?
MissHolmes kirjoitti:Rannekelloja näkee vielä joillain ihmisillä, mutta kokipt on kadonnut käynnössä katsoen kokonaan. Edes tien varsien hätäpuhelimia ei enää ole. Ja kalenterit on monilla jo sähköisenä. Niin puhelimessa kuin koneella.
Esimerkiksi Nokian Salon tuotanto tiloihin kännykän päällä tuominen olisi ollut sama kuin potkut perseeseen. Kyllä rannekelloa siellä vaan pidettiin. Kaikki työpaikatkaan eivät salli oman kännykän käyttöä työaikana! Se olisi sinusta suuri painajainen?!?!?
Mihin sulla on hätä?