MURHA.INFO

Vigario kirjoitti:Kuka kirjailija ja mikä teos?
"Kalifornia kuului kerran Meksikolle, ja maat kuuluivat meksikolaisille; ja sinne virtasi laumoittain ryysyisiä kuumeisia amerikkalaisia. Ja niin suuri oli näiden maannälkä, että he ottivat maan - varastivat Sutterin maat, Guerreron maat, ottivat näille luovutetut maat ja paloittelivat ne, he rähisivät ja riitelivät niistä, ..."

Kyseessä taitaa olla John Steinbeckin Vihan hedelmät. Ilmestyi 1939. Tekstinpätkä näyttää olevan luvun 19 alusta.

http://www5.harlingen.isd.tenet.edu/med ... CHAP19.TXT

Tervetuloa takaisin Vigario!

Mikä oikeusjuttu? Mikä vaikutti lopputulokseen ratkaisevasti? - Turbolaatua; nyt 99p; aamulla 10p - päivällä 1p-vihjeet.

99 pistettä: Tätä "seiska-raateli"-juttua alettiin käydä aluksi Raahessa. Poikkeuksellisesti syytetty haluttiin teloittaa.

10p:

Haastetta ei saatu perille, joten tuomio kumottiin. Siihen kuuluivat mm. naulaaminen paaluun, mestaaminen ja teilaaminen. Asiaa jatkettiin Torniossa.

Tapaus joutui unohduksiin.

rosamarine kirjoitti:Kyseessä taitaa olla John Steinbeckin Vihan hedelmät. Ilmestyi 1939.

Aivan oikein, ote oli juuri tästä teoksesta!

Belker kirjoitti:Mikä oikeusjuttu?

En ole löytänyt vastausta, mutta epäilen syyllisen liikkuvan neljällä jalalla

Professori Matti Klingeltä lainattuna:

"Ensimmäisen votumin antoi Kuopion lääninsihteeri Jonas Brunér, joka päätyi vaatimaan, että XXXXXXX riistettäisiin aatelisarvo oikeuksineen ja aatelinen nimi, kaikki kansalaiskunnia sekä irtain ja kiinteä omaisuus ja että hänen nimensä naulattaisiin häpeäpaaluun -- (kahdessa kaupungissa) -- XXXXXXX julistettaisiin lainsuojattomaksi ja otettavaksi kiinni, jolloin hän menettäisi oikean kätensä ja hänet mestattaisiin ja teilattaisiin. Tähän muut oikeuden jäsenet yhtyivät. - - Kun asia tuli uuteen käsittelyyn xx.xxkuuta, o0li tällä välin tapahtunut vallankaappaus ja XXX XXX XXX syösty vallasta. Oliko sillä vaikutusta asiaan vai ei, jää epäselväksi. Joka tapauksessa hovioikeudenneuvos Carl Ziervogel katsoi, että koska syytetyillä ei ollut tilaisuutta saada haastetta, oli sotaoikeuden päätös kumottava ja asia otettava uuteen käsittelyyn sotahovioikeudessa.

--

-- XXXX solmittiin XXX rauha, jonka yhdestoista´, venäläisten vaatima artikla julisti --- Niin mitä julistikaan? Ja kenelle teilaukseen asti vihatulle se antoi erityisesti suojansa?

Yksi piste on luvassa uljaan Suomen historian kohtalonhetkiin vaikuttaneen jäteläjän tietämisestä ja siitä, mikä tai kuka asian lopullisesti ratkaisi? - Viha Ruotsissa oli valtaisa, niin suuri oli teko. Jopa Napoleonin Venäjän-retkeen tuo teko vaikutti olosuhteita suuresti muuttamalla.

Siis yksi vaivainen piste on enää 99:stä tarjolla. Niin paljon - niin vähän enää

Viimeinen, ½ pisteen täky. Tiristetään siis visvaisesta oikeustapauksesta viimeisetkin mätäpaiseet esille:

(Edelleen Klingeä) "Venäjän amnestian ja unohtamisen vaatimus Haminassa ja sen jälkeen tarkoitti erityisesti XXXXXX vapauttamista syytteestä. Amiraali XXXXX ei siis vastoin yleistä luuloa tuomittu ruotsalaisessa tuomioistuimessa."

Belker kirjoitti:Viimeinen, ½ pisteen täky. Tiristetään siis visvaisesta oikeustapauksesta viimeisetkin mätäpaiseet esille:

(Edelleen Klingeä) "Venäjän amnestian ja unohtamisen vaatimus Haminassa ja sen jälkeen tarkoitti erityisesti XXXXXX vapauttamista syytteestä. Amiraali XXXXX ei siis vastoin yleistä luuloa tuomittu ruotsalaisessa tuomioistuimessa."

Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Armfelt, mutta Armfelt oli kenraali, joten kyseessä taitaa olla joku toinen henkilö.

Miten olisi Carl Olof Cronstedt? Maanpetturi ja oletettu Viaporin linnoituksen venäläisille myyjä?

Lis. Haminan rauhansopimuksen
11. art.

Tästä päivästä lukien vallitsee pysyvä unohdus menneeseen ja yleinen armahdus kummankin puolen sellaisille alamaisille, jotka mielipiteittensä tai toimiensa vuoksi jommankumman Korkean Sopimuspuolen eduksi ovat voineet kuluvan sodan aikana tulla epäilyksenalaisiksi tai joutua syytteeseen. Mihinkään oikeudenkäyntiin heitä vastaan ei tästedes sellaisista syistä voi ryhtyä; jos sellaisiin on ryhdytty, tulee ne mitätöidä ja kumota, ja mitään uutta tuomiota ei niistä tule langettaa. Tämän seurauksena tulee heti kumota haltuunotot kaikkeen takavarikkoon otettuun omaisuuteen ja tuottoihin, jotka tulee palauttaa omistajilleen. Ymmärrettävää on, että niillä, jotka jotka ovat lakanneet olemasta toisen hallitsijan alamaisia, ei ole oikeutta vaatia edeltävän artiklan ehtojen mukaan, elinkoron tai eläkkeen jatkamista, jota he armonosoituksina ovat jo tehdyistä palveluksista saaneet, olivatpa nämä erityisiä myönnytyksiä tai palkkoja.

C. O. Cronstedt on vastaus.

Klinge (Napoleonin varjo, s. 305 - 306):

"-- voidaan luoda katsaus Viaporin entisen komendantin amiraali C. O. Cronstedtin vaiheisiin.

Jo heti Viaporin luovuttamisen jälkeen Cronstedt erotettiin kruunun palveluksesta ja julistettiin arvottomaksi kantamaan ruotsalaisia kunniamerkkejä. -- paperit lähetettiin Raahen päämajaan, sotamarsalkka Klingsporille, joka nimitti välittömästi asiaa varten perustetun sotatuomioistuimen jäsenet. Ensimmäinen käsittely oli 11. kesäkuuta 1808 - - "

Vallankaappauksessa syrjäytetty kuningas oli Kustaa IV Adolf.

Haminan rauhassa vaikutti Cronstedtin puolesta Venäjän keisari Aleksanteri: "-- Ruotsalaiset yrittivät vielä myöhemmin harata tätä artiklaa vastaan, asiasta oli diplomaattista kirjeenvaihtoa ja keisari Aleksanterin oli puututtava siihen." (Klinge, 307.) Ruotsi antoi asiassa periksi eikä C:tä tuomittu sen koommin. Tosin Aleksanteri ei tohtinut palkitakaan C:tä myöhemmin, jotteivät huhuupuheet lahjonnasta linnoituksen luovuttamisen syynä olisi levinneet:

"Kokonaan ilman palkintoja Cronstedt ei jäänyt. Itse hän ei tosin saanut mitään, mutta hänen -- tyttärensä nimitettiin jo 15-vuotiaana -- keisarinnojen hovineidiksi." (Klinge, 309.)

Näin vähällä selvisi mies, joka antoi Suomen lukon taistelutta viholliselle. C:n molemmista pojista tuli Suomen läänien kuvernöörejä eli maaherroja.

KUKA KENRAALI JA VALTIONPÄÄMIEHENÄKIN TOIMINUT?

- Aloitti sotilasuransa samoihin aikohin kun C.O Cronsted omansa lopetti. Myöskin Napoleonin politiikan provosoimassa sodassa.
- Osallistui moniin sotiin ja sisäisiin valtataisteluihin vaihtaen opportunistisesti osapuolta.
- Kukistaessaan separatistista kapinaa, hävisi taistelun josta tehtiin puolivuosisataa sitten kuuluisa filmi.
- Kaksi vuotta myöhemmin menetti jalkansa taistelussa, vastustaessaan ranskan maahantunkeutumista.
- Amputoidulle jalalle järjestettiin valtiolliset hautajaiset kaikkine seremonioineen.

Mariscal Francisco Solana Lopez Carrillo (1826-1870)

Hitsi kun täällä on nopeaa porukkaa! Tuskin ehtii kysymystä nähdä, niin vastaus/ehdotus on jo valmiina

MEGin kysymykseen ehdotan kuitenkin toista vaihtoehtoa:

Antonio de Padua María Severino López de Santa Anna y Pérez de Lebrón eli Antonio López de Santa Anna eli Santa Anna (1794 – 1876) eli Lännen Napoleon

Meksikon vallankumouksen aikaan Santa Annan johtamat joukot valloittivat teksasilaisten hallitseman Alomon linnakkeen eli kysytty elokuva lienee itsensä John Waynen ohjaama, vuonna 1960 julkaistu elokuva The Alamo.

Santa Annan jalkakin haudattiin kunniallisin menoin

http://en.wikipedia.org/wiki/Antonio_L% ... Santa_Anna
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_the_Alamo

Onpa Alamosta uudempikin elokuvakappale olemassa.

Se kuka kummassa(kin?) näytteli Napoleonia on jäänyt historian hämärään...

Santa Anna, oli kysytty henkilö!
Venäjän vallatessa Suomea 1808-09, yritti Napoleon vallata Espanjan. Amerikan siirtomaat hyödynsivät tilannetta nousemalla kapinaan. Santa Anna taisteli aluksi espanjan joukoissa, mutta siirtyi siten itsenäistyneen meksikon palvelukseen.
Texasin alueelle tulleet englannin kieliset uudis-asukkaat nousivat 1836 kapinaan meksikon ylivaltaa vastaan. Santa Annan joukot voitettiin Alamossa ja Texasin tasavalta perustettiin.

INESIN ehdottama Paragualainen Lopez Carrillo näyttää olleen S.A.-tapainen värikäs hahmo.
Ranskalla oli mielenkiintoa amerikkaa kohtaan , 1838 lyhyt maihinnousu meksikoon jolloin S.A. meneti jalkansa. Sitten Napoleon kolmannen laajempi keisari Maximiliam hanke 1860-luvulla, ja saman tyyppisiä hankkeita myös Paraguaissa.

En oikein pidä sanaleikeistä rikosten yhteydessä, mutta olkoon tämän kerran.
Parilliset voivat toki harrastaa muitakin leikkejä

Mikä draama?
Tämän maan entinen pääkaupunki oli Ja Koh. Ruotsin suurin synti.
Suomen Rooma.