MURHA.INFO

teppo kirjoitti:

Julperi kirjoitti: Niin.tajuatko että monella on siellä pohjoisessa perhe,suku ym.ym. (ja eikös se perhe ja suku ole tärkeä näille tulleille"ratinpyörittelijöille"joille tosin annetaan kämppä sieltä mistä haluavat ja saavat siskot,serkut,ukit ja mummit mukaansa)eli ei se niin helppoa ole lähteä etelään työnperässä.vaikka haluja olisi.ja ihan turha mouhkata ettei suomalaisille kelpaa pienipalkkaiset duunit.kun sillä vaan ei tule toimeen.asuminen ja eläminen on sen verran kallista.

Kyllä. Tajuan että siellä jossain on juttuja, joiden vuoksi töihin lähtö etelään ei natsaa. Ja yhteiskunnan tulonsiirrot mahdollistavat, että töitä ei elääkseen koskaan tarvitsekaan tehdä. Asumisen ja elämisen hinta etelässä joustaa sen mukaan, mikä on asukkaiden maksukyky. Jos sosiaaliturvan taso on korkea, asumisen hintakin nousee.

Näistä tekijöistä seuraa, että elinkeinoelämän piirissä syntyy hinkua tuottaa maahan porukkaa muualta. Jos automies haluaa pyöriä kerhotalolla Kemissä, Ahmed saa autonavaimet käteensä Vantaalla. Jos Janipetterin aika kuluu kivasti makoillessa kotona Lieksassa, rakennustelineet Manskulla kasaa joku muu. Jos ajatus työelämästä ei hotsita pälkäneläistä Aadajasminea, niin mummoja Espoossa kääntelee sijainen Thaimaasta.

Tätä et tiennyt Suomen somaleista – tietokirja avaa Suomen uusimman vähemmistön elämää
Kulttuuri 25.5.2015 14:21 Päivitetty: 25.5.2015 21:40

Kristiina Markkanen

Helsingin Sanomat
Vasta ilmestynyt tietokirja Suomen somalit kertoo paitsi maamme 16 000 somalitaustaisen asukkaan arjesta ja kulttuurista, myös niistä hankaluuksista, joita he ovat täällä yli kahdenkymmenen vuoden aikana kokeneet. Yksi kirjan tekijöistä, Yusuf M. Mubarak kertoo oman tarinansa ja esittää toiveen siitä, mitä hän haluaisi Suomessa muuttaa.

Tiesitkö, että 75 prosenttia Suomen somaleista syö säännöllisesti ruisleipää?

Tiesitkö, että titaanig on somalian kielen uudissana, joka tarkoittaa henkilöä, joka on saapunut Suomeen tehtyään onnistuneesti erittäin vaarallisen merimatkan Välimeren yli Suomeen?

– Juuri sen matkan, jolla tuhannet somalialaiset ovat viime vuosina hukkuneet.

Tiesitkö, että Suomessa asuu noin 16 000 somaliankielistä, joista noin puolet on Somalian kansalaisia ja toinen puoli Suomen kansalaisia?

Suomessa syntyneitä somalitaustaisia ihmisiä on reilut 5 000, eli noin joka kolmas somalinkielinen on syntynyt Suomessa.

He käyvät täällä koulunsa ja suomalaistuvat, oppivat suomen kielen ja jos matkustavat Somaliaan tai muualle ulkomaille, tuntevat itsensä ensisijaisesti suomalaisiksi ja vasta sitten somaleiksi.

"Jos sydämeltäni olisi silloin kysytty, niin koin olevan enemmän suomalainen, mutta yhteiskunta koki minut somalialaiseksi. Minut pakotettiin somalialaisuuteen", sanoo tänään maanantaina julkaistavassa Suomen somalit –nimisessä tietokirjassa haastateltu Fadumo.

"Jos yritän olla suomalainen, niin pitää hirveästi selitellä ja todistella, että olen suomalainen. Se on kovin turhauttavaa ja väsyttävää minulle."

Suomen neljänneksi suurin kielivähemmistö on asunut täällä yli 25 vuotta ja nyt vasta saamme lukea heidän elämäänsä kattavasti esittelevän tietoteoksen.

Suomen somalit on Into-kustantamon julkaisema tietoteos, joka valottaa Suomen somalien elämää ja kokemuksia koko 25:n Suomessa asutun vuoden ajalta. Kirjan kirjoittajat, Eva Nilsson, Yusuf M. Mubarak ja Niklas Saxén. Nilsson ja Saxén ovat Afrikka-asiantuntijoita ja Mubarak Nokialla työskentelevä insinööri ja yksi ensimmäisten joukossa Suomeen tulleita somaleja.

Teokseen on yhdistetty tietoa ja tunnetta: se koostuu lähes sadan henkilön haastatteluista, sekä tutkimustiedosta ja lehtiartikkeleista.

Somalit Suomessa on hakuteos ja tietokirja, josta selviää, mitä somalit ajattelevat elämästään Suomessa.

Yksi teoksen havainnoista on, että somalitaustaiset lapset eivät kohtaa rasismia tai syrjintää niin kauan kuin he ovat koulussa, mutta muuri heidän ja suomalaisen yhteiskunnan välille nousee siinä vaiheessa, kun he lähtevät hakemaan jatkokoulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja.

"Moni nuori ymmärtää vasta silloin, ettei olekaan suomalainen, vaan somali", nimettömänä esiintyvä viiden lapsen isä sanoo.

Lukiossa tai yliopistoissa opiskelee vain pieni prosentti somalinuorista.

Somalien kohtaama rasismi on ollut ongelma alusta asti ja se jatkuu. Monet kohtaamastaan rasismista kirjassa puhuvat toteavat, että se mikä näkyi 1990-luvulla kadulla huuteluna ja tappeluina, on muuttunut enemmän rakenteelliseksi ja piilorasismiksi.

Tärkeä havainto on myös kotoutumisen epäonnistuminen monien vanhimpien, jo 1990-luvulla Suomeen tulleiden osalta. Pahin pullonkaula ovat aina olleet ja ovat yhä edelleen kielikurssit, joille täytyy jonottaa kuukausia, ja joita käydään pahimmillaan vain yksi.

Moni pitkään Suomessa asunut somali ei saa Suomen kansalaisuutta, koska heillä ei ole suomen kielen todistusta. Heidän kotoutumisensa ja kieliopinnot ovat jääneet kesken.

Siitä kertoo myös tutkimustulos, jonka mukaan Suomen somalit puhuvat somalia enemmän kuin muissa maissa asuvat somalit.

Kirjassa puututaan myös muihin yhteiselämän kipukohtiin. Somalinuorten ja suomalaisten tiet eroavat koulun jälkeen myös siksi, että somalit eivät käytä alkoholia.

"Suomalaisten kanssa ei puhuta henkilökohtaisista asioista, perheestä tai tunteista, vaan kaljasta, mimmeistä ja viikonlopusta", Arale -niminen nuori mies kertoo kirjassa.

Mutta osaavat somalitkin käyttää päihteitä. Pieni vähemmistö käyttää huumeeksi luokiteltua khatia. Käyttö on lisääntynyt Somalian konfliktin myötä, vaikka sen tuominen maahan on kielletty.

Mielenkiintoista on lukea myös diasporan, eri puolille maailmaa hajonneen somaliyhteisön roolista myös Suomen somalien keskuudessa.

Diaspora ja hyvin kansainvälinen elämäntyyli on somaleille luontaista, on ollut aina, jo ennen sisällissotaa.

Mielenkiintoista on myös, että Suomessa somalit eivät ole yrittäjiä, vaikka muualla diasporassa heidät tunnetaan monesti varakkaana bisnesväkenä.

"Suomessa on niin vaikeaa olla yrittäjä", yksi haastateltavista sanoo.

Tulijoiden joukossa on nykyään paljon kouluttamattomia ja lukutaidottomia. Se myös johtuu sodasta.

1990-luvun alussa tulleet taas ovat usein olleet korkeasti koulutettuja ja heidän työllistymisensäkin on Suomessa ollut parempaa kuin 2000-luvulla perheenyhdistämisen kautta tulleiden.

Somalien työllisyysaste on edelleen luvattoman heikko. Lama on vielä vaikeuttanut somalien työnsaantia entuudestaan ja vain noin puolet työvoimaan kuuluvista somaleista käy töissä.

Somalit itsekin syyttävät tästä Suomen hyvää sosiaalisturvan tasoa.

Tuhannet koulutetuimmat somalit ovat kansalaisuuden saatuaan myös lähteneet joko väliaikaisesti tai pysyvästi Suomesta, koska liikkuminen on heille kansalaisuuden ja passin saamisen jälkeen vihdoin mahdollista.

"Somalit ovat nomadeja", kuten Suomen ensimmäinen somalinkielinen kirjailija Nura Farah sanoi viikonloppuna Helsinki Lit -kirjafestivaaleilla.

Teoksessa esitellään myös Suomen somalien tapoja ja sanontoja. Sanonnoista useimmin esiintyvä oli "kaikki sormet ovat eripituisia". Somalit arvostavat tai ainakin hyväksyvät sen, että ihmiset ovat erilaisia.

Suomalaiset ruuatkin maistuvat. Toiset pitävät kalakeitosta ja toiset ruisleivästä. Perunamuusi tuntuu olevan monenkin suomensomalin lempiruokaa.

Somalit katsovat Suomessa ainakin yhdeksää somaliankielistä televisiokanavaa, joista neljällä on oma edustaja Suomessa.

Somalit arvostavat Suomessa koulujärjestelmää, uskonnonvapautta, naisten tasa-arvoa ja viranomaisten luotettavuutta, mutta heitä kauhistuttaa ja suorastaan kuvottaa se, miten meillä suhtaudutaan vanhuksiin.

"Ne vanhat mummot yrittävät aina soittaa niiden lapsille, niiden lastenlapsille, lastenlastenlapsille. Mutta . . he ovat niin yksinäisiä.!", yksi haastateltavista toteaa.

Vaikka somaliperheet ovat edelleen isoja, on syntyvyys somalien keskuudessa tasaisesti laskenut sitä mukaa kun he ovat asuneet Suomessa.

Suomessa syntyneitä tyttöjä ei enää ympärileikata. Vanhemmat toivovat lapsistaan lääkäreitä, ja ovat valmiita lähettämään heidät Suomen ulkopuolelle hankkimaan lääkärintutkintoja. Useat täällä lukion suorittaneet ovat lähteneet lääkärinopintoihin muun muassa Itä-Euroopan maihin.

Teoksessa ilmenee monia suomensomaleiden kokemukseen liittyviä ilmiöitä, jota ovat tyypillisiä siirtolaisille yleisemminkin.

Klassinen siirtolaisuuden sukupolvidilemma on, että se, minkä poika haluaa unohtaa, pojanpoika haluaa muistaa.

Tämä näkyy jo suomensomaleidenkin keskuudessa: kolmannen polven nuoret sonnustautuvat huiviin ja noudattavat uskonnollisia tapoja usein vanhempiaan uskollisemmin.

Siirtolaisolosuhteissa oman identiteetin ja erottautumisen tarve korostuu.

Siirtolasikokemukseen kuuluu myös kotimaahan jäävien sukulaisten auttaminen. Suomen somalit lähettävätkin joka kuukausi kotimaahan noin puoli miljoonaa euroa. Somaleilla on myös useita Somaliassa kehitysyhteistyötä harjoittavia järjestöjä.

Ja lopuksi vielä yksi tietokilpailukysymys: Somaliassa ei ole hirviä, mutta sillekin on diasporassa keksitty uudissana.

Tiesitkö siis mikä on hirvi somaliksi?

Elkki.

Tutkimus varoittaa maahanmuuton uhkista – ”Nykyisestäkään tilanteesta hädin tuskin selvitään”

Maahanmuuttoon liittyy vakavia turvallisuusuhkia ja rikollisuutta, joihin Suomi on valmistautunut huonosti. Näin arvioi hallituksen tilaama selvitys.

Kotimaa 17.2.2016 2:00 Päivitetty: 17.2.2016 8:07

Helsingin Sanomat

Fakta
Näistä uhkista tutkimus varoittaa

Henki-, matka- ja sijoitusvakuutustuotteita voidaan käyttää terrorismin rahoittamiseen.

Turvapaikanhakijoita pyritään tarkoituksellisesti radikalisoimaan lietsomalla konflikteja suomalaistaustaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä.

Maahanmuuttajien enemmistö työllistyy etupäässä matalapalkkaisiin ammatteihin.

Järjestäytynyt rikollisuus käyttää hyväksi maahanmuuttajia.

Kyky puuttua ulkomaalaistaustaisten perheiden ja sukujen sisäiseen sukupuolittuneeseen väkivaltaan (kunniamurha, pakko- ja lapsiavioliitot, ympärileikkaukset ) on korkeintaan tyydyttävä.

Maahanmuuttoon liittyy vakavia turvallisuusuhkia ja rikollisuutta. Suomi on valmistautunut huonosti uhkiin ja maahanmuuttokeskustelu on vasta aluillaan. Näin arvioi uunituore tutkimus maahanmuutosta ja turvallisuudesta.

HS sai käsiinsä perjantaina julkaistavan tutkimuksen, jonka mukaan pahin skenaario Suomelle olisi ”kymmenien ellei satojen tuhansien laittomien maahanmuuttajien pyrkiminen Suomeen”. Sillä olisi raportin mukaan huomattavia vaikutuksia Suomen turvallisuuteen.

Valtioneuvoston rahoittama ja poliisiammattikorkeakoulun toteuttama tutkimus kertoo huolestuttavasta ja paikoin lohduttomasta tilannekuvasta maahanmuuttopolitiikassa.

”Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos hädin tuskin selviävät paikoin nykyisestäkään tilanteesta”, tutkimus varoittaa.

Suomi ei ole raportin mukaan onnistunut tähänkään asti kotouttamisessa. Viime vuonna vaikeassa taloustilanteessa Suomeen saapui turvapaikanhakijoita kymmenkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

”Kotouttaminen ja maahanmuuton hallinta on jäänyt paikoin kokeilukulttuuriksi ilman kestäviä vaikutuksia yhteiskunnalliseen turvallisuuteen ja maahanmuuttajien kokemaan turvattomuuteen”, tutkimuksen kirjoittajat Henrik Boberg, Pirjo Jukarainen ja Kari Laitinen toteavat.

Tutkimus arvioi, että yhteiskunnallista turvallisuutta rakentava maahanmuuttopoliittinen keskustelu on vasta alussa. Suomi on toistaiseksi vain reagoinut pakolaiskriisiin.

”Turvapaikanhakijoiden määrän kymmenkertaistuminen alle vuoden kestäneellä aikajaksolla on paljastanut monia yhteiskunnallisia haavoittuvuuksia ja haastanut vakiintuneet tapamme tuottaa ja ylläpitää turvallisuutta.”

Tutkimus muistuttaa, että turvallisuusongelmat heijastuvat eri tavoin yhteiskuntaan. Ne näkyvät esimerkiksi rikollisuutena ja levottomuuksina vastaanottokeskuksissa.

”Turvallisuusulottuvuuden puute näkyy muun muassa kasvaneena asuinalueiden segregaationa (sosiaalisena eriytymisenä), eri lähtömaista tulleiden välisinä eriarvoisuuksina ja toisen maahanmuuttajasukupolven hyvinvointivajeena ja turvattomuuden kokemuksena.”

Tutkijat huomauttavat, että Etelä- ja Keski-Ruotsissa on jo 55 maantieteellistä aluetta, joissa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta.

Yleinen mielipide maahanmuutosta on tutkijoiden mukaan hyvin jakaantunut. Tämä vaikeuttaa yhteisten näkemysten synnyttämistä.

”On varsin mahdollista, että suomalainen yhteiskunta kohtaa useita erilaisia arjen ongelmia pidemmällä aikavälillä”, tutkijat ennakoivat.

”Mikäli riittävän voimakasta poliittista ohjausta ei tehdä ja tyydytään koordinoimattomiin, paikallisesti vaikuttaviin hankkeisiin, satunnaisiin kampanjoihin ja vaalikauden kestäviin strategisiin linjauksiin, tuloksena voi olla yhteiskunnallista ja yksilöiden turvallisuutta vakavasti vaarantavia ilmiöitä sekä kielteisen kehityksen kierteitä”, raportti toteaa.

Kirjoittajien mukaan Suomen pitää tehdä varsin ”innovatiivisia ratkaisuja, jotta kriisi saadaan hallintaan”.

”On selvää, että mikäli hallitsematon maahanmuutto jatkuu yhtä runsaana vuosia, ei yksikään valtio Euroopassa kestä sitä yhteiskuntarauhan vaarantumatta. Ruotsin suurten kaupunkien kehitys -- on tästä esimerkki.”

Suurin huoli on siitä, että toisen sukupolven maahanmuuttajien tilanne on huono Suomessa

Selvitys: Poliisi- ja sotilastaustaisia turvapaikanhakijoita saapunut Suomeen "huomattavan paljon"
Kotimaa Julkaistu 18.02.2016 09:08

Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan Suomeen on saapunut huomattavan paljon poliisi- ja sotilastaustaisia turvapaikanhakijoita. Pääosa heistä on lähtöisin Irakista.

Hakijoiden taustat ovat käyneet ilmi maahanmuuttoviraston ja poliisin tekemissä turvapaikkatutkinnoissa. Selvitys käyttää lähteenään Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Iltalehdelle joulukuussa antamaa haastattelua.

Asia on herättänyt huolta muun muassa Suomen Poliisijärjestöjen Liitossa, joka pelkää poliisien työturvallisuuden vaarantuvan vastaanottokeskusten hälytystehtävien yhteydessä.

Selvityksessä todetaankin, että kyky käyttää väkivaltaa ja vastustaa vartijoita ja ja poliisiviranomaisia on tavallista suurempi henkilöillä, jotka ovat toimineet turvallisuusalalla sekä poliisi- ja sotilastehtävissä.

”Työturvallisuuden kannalta on ongelmallista, mikäli mellakoivana osapuolena on poliisin taktisia menetelmiä tuntevia lähtömaassaan turvallisuustehtävissä toimineita henkilöitä. Heillä on luonnollisesti tavanomaista turvapaikanhakijaa suurempi valmius väkivallan ja aseiden käyttöön”, selvityksessä todetaan.

Poliisi- ja sotilastausta mainitaan tuoreessa selvityksessä yhtenä vastaanottokeskusten levottomuuksien mahdollisista taustatekijöistä.

Myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi tänään Huomenta Suomessa kiinnittäneensä asiaan huomiota.

– Tämän taustan omaavien kyky esimerkiksi vastustaa viranomaisia on tietysti tehokkaampi kuin niin sanotusti normaalin tänne tulleen.