Susanne Lindholm, surmattiin v. 1976 Helsingissä

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
Pilari
Alibin satunnaislukija
Viestit: 57
Liittynyt: Pe Heinä 23, 2010 11:53 am

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Pilari »

Isäteoriaahan täällä on jo aiemmin sivuttu, mutta ei kovin syvällisesti. Joitain erikoisia asioita tämä isä joissain haastatteluissa oli sanonut, kuten se, ettei surmaaja ollut humalassa ja jotain avaimista, että surmaaja on laittanut ne Susannen taskuun. Mistä isä voi tietää, ellei itse ollut paikalla?
Muistaakseni puhui myös uhria syyllistävään sävyyn.
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3546
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Kylli »

"-Joka tapauksessa miehen on täytynyt olla väkivahva, että on pystynyt avaamaan avaimella kaksi ovea samaan aikaan, kun on pitänyt yhdellä kädellä rimpuilevaa tyttöä kiinni. -Vaikka Susanne oli hentoinen, vain 160 senttimetriä pitkä, hän oli hyvin jäntevä ja treenattu. Tyttö kävi säännöllisesti lenkillä ja uimassa, hän oli hyvässä kunnossa. Kovan kamppailun murhaaja on käynyt ennen kuin on voittanut ottelun. -En usko, että mikään humalainen olisi pystynyt tarjoamaan tytölle tällaista vastusta, kyllä Susanne olisi päässyt irti ja karkuun."

"Kyllä murhaaja on ollut selvinpäin. Teon jälkikin oli niin siistitty. Murhaaja oli asettanut Ilmeisesti Susannen harteilla olleen Finnairin vihreän jakun takin siististi ruumiin päälle ja asettanut vielä avaimen taskuun."

Seura 46/1976


Ennen kuin viette "isäteoriaa" eteenpäin, kannattaa etsiä lähteet joihin viittaatte tai mainita todella selkeästi että kyse on omasta mielikuvasta (ei, tämä ei ollut syytös vaan kokemuksen tuoma viisaus jonka tahdoin jakaa). Seuraavalla sivulla ne mielikuvat ovat nimittäin helposti jo "faktaa" jollei asiaa tee hyvin selkeäksi. Nuo em. kursiivit ovat Susannen isän haastattelusta. Hän ei siis väitä tietävänsä tekijän tilasta varmuudella mitään, ja avainten laittaminen perustuu isän oletukseen siitä, että tekijä oli Susannelle ennalta tuntematon (äiti oli toista mieltä) ja asetteli avaimet taskuun vasta teon jälkeen: muutenhan olisi kai ihan luontevaa että Susanne laittoi itse ne avaimet omaan taskuunsa mennessään ulkoiluvälinevarastoon yhteistuumin jonkun kanssa. Tai sitten kellarikäytävään mentiin tekijän avaimella ja Susannen avaimet olivat kaiken aikaa hänen taskussaan. Vaan jos sinne mentiin epäymmärryksessä ja tekijä riisti avaimet Susannelta ulko-ovella (nyt seuraa tapahtumaketju jota en, anteeksi, nyt tässä viitsi toistaa), missä ne olivat teon ajan? Kädessäkö kuristettaessa? Tekijän taskussa? Miksi ne piti sitten sieltä kaivaa ja asettaa Susannen taskuun?

Noh joo, artikkeliin palatakseni: Susannen syyllistäminen on tietysti tulkinnanvarainen juttu. Itse koen isän sanomiset ennemminkin harmitteluina: "-Hänessä oli se paha vika, että hän oli niin kiihkeä. Hän reagoi tuollaisessa tilanteessa niin voimakkaasti tunteella: tiuskaisi tai ei vastannut mitään jos yritti esimerkiksi päästä puheisiin kadulla. -Tästä oli seurauksena se, ettei hän todellisessakaan vaaratilanteessa pystynyt taktisesti oikeaan toimintaan. Jos hän olisi tuolla porraskäytävässä alaovella huutanut kerran kunnolla, huuto olisi kuulunut hyvin neljänteen kerrokseen saakka, vaikka olimmekin jo nukkumassa. -Ovisummerin soittoonkin olisi herännyt, jos hän olisi ehtinyt, pystynyt tai älynnyt painaa summerin nappia alaovella. Tyttäriltä jäi aika usein avain kotiin ja kyllä me heräsimme aina heti ovisummerin ääneen. Isä-Lindholm ajattelee, että Susanne saattoi jättää summerin painamisen tai jopa kovan huutamisenkin, jos ei osannut pitää tilannetta tosi vaarallisena. - Hän oli niin ylpeä tyttö. Hän oli hyvin itsenäinen ja halusi selvitä kaikista tilanteista itsenäisesti. - Tyttö saattoi jopa ajatella, että jos hän huutaa, niin sitten myöhemmin talon mummot puhuvat, jotta siellä se Lindholmin tyttö huusi humalassa viime yönä porraskäytävässä. Mitään kamppailun ääniä tai huutoja ei kukaan porraskäytävästä kuullut."
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
19736
Frank Drebin
Viestit: 388
Liittynyt: La Joulu 08, 2007 1:19 pm

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja 19736 »

Tuo isän haastattelu Seurassa tuo aika selvästi tytön luonteenpiirteen esille.
Jos asia todella oli näin kun isä väittää ja uskon että asia on niin mitä tulee Susannen luonteeseen, mikä on aika tavallista nuorille. Eli halutaan olla ja pärjätä itsenäisesti vaikka joskus olisi apu lähellä.
Murhaajalla oli siis etu tässäkin asiassa puolella.
Scythe

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Scythe »

Otsikko olisi muokkauksen tarpeessa vuosiluvun osalta, eikö vain?
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3546
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Kylli »

On toki, en ole pyytänyt kun se on konkretisoinut omaa matkaani susannistina :wink:
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Tampereen Tyttö
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5191
Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Tampereen Tyttö »

Susannen on voinut "vaientaa" kuristusote tai vaikka päähän pujotettu kangas tai pussi. Vaikeampi on ehkä kuristaa nopeasti oikealla tavalla, ei mahdotonta jos todella osaa. Päähän tuskin on kopautettu siten että taju on mennyt kerrasta. Poliisi ei kai kuitenkaan ole tällaisista mahdollisuuksita mitään maininnut?
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
Avatar
devil_doll
Javier Pena
Viestit: 1885
Liittynyt: Su Huhti 04, 2010 5:22 am
Paikkakunta: From Hell

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja devil_doll »

^ Muistaakseni Susannen päätä oli hakattu lattiaan (ruhje takaraivossa?), mutta muista päävammoista ei ole ollut mainintaa.

Mielestäni on mielenkiintoista, että Susannen äiti uskoi tekijän olleen tytölle tuttu, kun taas isä uskoi ulkopuoliseen hyökkääjään. Ehkä äidillä oli tyttärensä miessuhteista tietoa, jota isällä ei ollut?
Sika naiseksi

There's nothing in my dreams, just some ugly memories. Kiss me like the ocean breeze.
MollyMalone
Neuvoja-Jack
Viestit: 593
Liittynyt: To Tammi 20, 2011 8:43 pm

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja MollyMalone »

Tuon ikäisillä saattaa olla vanhempia miehiä naapurustosta ns. "jutustelututtuja" eli jäädään keskustelemaan kotiin tultua tai kun ollaan sieltä lähdössä. Ja joskus ne jutut saattavat mennä pidemmällekin, joskus jää yritykseksi, joskus tyttö on kokeilunhaluinen mutta olisiko tässä tullut sitten suora kieltäytyminen ja toinen ei ole voinut sitä hyväksyä. :roll:
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1846
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

devil_doll kirjoitti: Mielestäni on mielenkiintoista, että Susannen äiti uskoi tekijän olleen tytölle tuttu, kun taas isä uskoi ulkopuoliseen hyökkääjään. Ehkä äidillä oli tyttärensä miessuhteista tietoa, jota isällä ei ollut?
Onhan tuo hieman erikoista koska varmaan vanhemmat ovat asiasta keskenäänkin keskustelleet. En kuitenkaan usko että olisi mitään kovin ihmeellistä tietoa tyttärensä miessuhteista koska olisihan se tieto myös jutun tutkijoilla. Olisiko äidillä parempi vaisto lapsensa suhteen ? Isän näkökulma taas pragmaattinen jossa paha ulkoistetetaan omien valintojen ulkopuolelle. Isällä realistiset kommentit jotka varmaan herättäisivät närkästystä nykypäivänä muussa yhteyksissä lausuttuna koska niiden voisi käsittää syyllistävän uhria. Isä oli muistaakseni toiminut myöskin Hbl:n rikostoimittajana - vaikkakin pääasiassa oli urheilutoimittajana uransa aikana - joten oli oppinut analysoimaan myös rikostapauksia ja rikollisten luonnetta.

Itse kallistun myös sen vaihtoehdon puoleen että uhri ja tekijä tunsivat toisensa jollain tasolla - olivat esimerkiksi naapureita.
pikasso
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1414
Liittynyt: Ti Kesä 08, 2010 12:16 am

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja pikasso »

Kesäloman suomin ajallisen mahdollisuuden niin antaessa olen ottanut selvää tästä Susanne Lindholmin tapauksesta. Jaksoin kahlata läpi monta monta sivua niskojen ollessa aika kovilla ei siinä mitään. Hyppäsin kuitenkin joitain selkeästi mutusivuja ja väittämiä samasta aiheesta tai no miten sen sanoisi niitä leppäkerttujakin.

Todellinen hyppäys sitten sivulta ulos oli sana Saissee ja huutomerkit. Ne muuten ottivat silmään heti.
Oliko siinä välissä jotain merkittävää tietoa tähän viimeiseen sivuun verraten, niin voi joku ystävällinen kertoa.

Olen asunut silloin 70-luvulla aika lähellä tapahtumia. Olin kuitenkin Susannea 10 vuotta nuorempi ko. aikaan. Helsinki ja nämä tienoot ovat kuitenkin niin tuttuja, että voin kuin kameralla katsoa määrättyjä reittejä mitä tähän Susannen kotimatkaan tulee. Kritisoin hiukan reittiä Helsinginkatu, Sturenkatu siitä Mäkelänkadun-linjaa. Jos on halunnut olla piilossa niin ei mitään mahdollisuutta. Erittäin vilkkaita ja kohtuu suuria väyliä ennen ja nyt ja mikään puusto ei suojannut tarpeeksi jalankulkijaa. Ehkä pimeys ehkei, koska näillä reiteillä oli katuvalaistus.

Tuohon varsinaiseen tapahtumaan siellä Sofialehdonkadulla, Susannen kotitalossa.

Kiitos Kyllin ja kumppanit kuvista eritoten, koska ne hahmottaa sitä talon sisäpihaa ja kellarin pohjapiirroksen olin osannut jo hahmotella hyvistä vinkeistä päätellen.

Mihin ajatukseen olen päätynyt Sofialehdonkadun tapahtumista niin mielestäni tekijä asuu samassa talossa. Isännöitsijä on lomalla asuu sen pyöräkellarin yläpuolella. Monta muutakin perhettä on poissa juuri sattumalta samaisen viikonlopun aikana. Isännöitsijästä tiedä oliko perheellinen *hoks, mutta kuka olisi ollut se vastaava talon asioissa? Tietenkin talonmies joku voisi arvella, mutta heillähän oli oma vastuu jo olemassa, mutta kuka olisi voinut olla ns. isännöitsijä (kalifi kalifin paikalle) hlö?

Kellariin on asettunut kyttäämään henkilö. Henkilöllä voi olla tirkistelyyn viittaavaa himoa ja aggressioita
sekä että tällainen isännöintiasema. Tuohon aikaan nuoriso käytti ilman mitään rajoituksia kellareita aivan normitiloina seurusteluun jne. Kalifi siis :D

Susanne on tullut aamuyöstä kotiin. A-rapun valitsemiseen uskoisin pelkoa B-kotirapun sitä pimeää nurkkaa ja vielä pimennossa olevaa alas rappuset pyörävaraston ei käytössä olevaa ovea. Olisihan siellä voinut lymytä ketä vaan. Ehkä rapun edessä notkuikin joku juuri siihen aikaan sitä ei voi tietää.


Kyllin tapaan mielestäni Susanne on mennyt A-rapun kautta ja mielestään ohittanut vaaroja
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1846
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

pikasso kirjoitti:Kesäloman suomin ajallisen mahdollisuuden niin antaessa olen ottanut selvää tästä Susanne Lindholmin tapauksesta. Jaksoin kahlata läpi monta monta sivua niskojen ollessa aika kovilla ei siinä mitään. Hyppäsin kuitenkin joitain selkeästi mutusivuja ja väittämiä samasta aiheesta tai no miten sen sanoisi niitä leppäkerttujakin.
Itsekin tunnen hyvin nuo alueet jo tuolta ajalta. Tai ehkä jopa on väärin sanoa että tunnen vaan että ne ovat osa minua. Siksipä tämä rikos askarruttaa edelleen.

Luontevin kävelytiehän tuo ankean Studenkadun läpi kulkeminen on ollut. Muut reitit ,Itä-Pasilan tai Vallilan teollisuusalueen (nyk. Sonera ym.) ovat olleet ehkä liian autioita ja kolkkoja yölliselle kotiin tulijattarelle.

Kuten totesit niin eihän noilla kaduilla juuri näkösuojaa saa. Toisaalta yö oli jo tuolloin hiljainen ja liikenne vähäisempää kuin nykyisin 24/7 - Stadissa.

En usko että Susanne on kuitenkaan hirveästi pelännyt kulkea öisin. Jos olisi, niin eihän olisi mistään hinnasta jättäytynyt apostolin kyydin varaan. Isä oli joskus maininnut että tyttö oli kuljeskellut raitiotiekiskoja pitkin joskus palatessaan yöjalasta. Ilmeisesti hän on silloin tullut keskustasta Hämeentien kautta jolloin koko Mäkelänkadun pääsee menemään tuolla lehmusten pienessä siimeksessä. Sinänsä näppärä tapahan on hipsiä kun spårat eivät enää kulje, tällöin vältyy ainakin jalkakäytävillä notkuvien yöllisten humalikkojen keskustelunavauksilta ym. small talk-yrityksiltä ja eikös Susannea justiinsa riipinyt tämä suomalaisten miesten laskuhumalassa tapahtuva keskustelukulttuurin rahvaanomaisuus..

Unionin silloisen yöhuoltoaseman tontilla oli muuten tilapäinen, ylimääräinen linja-autojen varikko jos haluaa kehitellä teorioita tästä lähtökohdasta .. Itse en tosin pidä todennäköisenä tuntematonta Jalo S - tyyppistä surmaajaa. Mikään ei kai oikeasti viittaa sellaiseen.

Tutun tekijän teoriaan viittaa sitä vastoin esim. tapahtumien äänettömyys ja vaikkapa se että avaimet olivat siististi siellä missä niiden kuuluukin olla. Eli paljon mahdollista että Susannen ei olisi tarvinnut edes avaimiaan käyttääkään tai ainakin on käyttänyt niitä hallitusti eli rutiininomaisesti kellarin oven avattuaan laittanut ne takaisin taskuunsa. Niinhän ihminen normaalitilanteessa avaimiaan käsittelee.
Ailar
Jessica Fletcher
Viestit: 3284
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2007 3:25 pm

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Ailar »

Susannella oli siis mahdollisuus tuoda kotiinsa miesvieraita. Kuitenkin se, että on mahdollisuus, ei tarkoita, että hän olisi näin tehnyt.
Oliko hänellä tapana näin tehdä?
Jos Susanne halusi vain yhden yön seuraa, olisiko hänestä tuntunut kiusalliselta aamulla heräillä jonkun tilapäistuttavan viereltä vanhempiensa silmien alla? Jospa hän halusikin hoidella homman miehen kanssa kellaritiloissa.

Talossahan oli bileet. Olivatko ne A-rapussa? Olisiko pihamaalle tullut jonkun bileissä olleen naisen miesystävä mustasukkaisuudesta kihisten? Mies olisi pyrkinyt rappuun, jotta pääsisi rimputtelemaan ovikelloa. Susannen tullessa paikalle, hän olisi pyytänyt tätä päästämään hänet kellarin kautta rappuun. Susanne ei ole osannut varoa, koska on ymmärtänyt miehen tuskan, vaan avannut oven kellaritiloihin. Mies on omalle naisystävälleen niin raivoissaan, että on Susannen kautta kostanut naissukukunnalle näiden tekoset. Mies on sen jälkeen häippässyt paikalta ja koisannut kotosalla naisystävänsä saapuessa.
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3546
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Vaan oliko talossa bileet vai onko juttu huhua? Seuran artikkelissa ei mainita bileistä mitään. Sen sijaan naapuri kertoo kuulleensa kahden ihmisen ilmeisesti hillittyjä ääniä kellarikäytävästä. Muistelisin (huom! Totaalisen mielikuvatasoa), että juhlien ajateltiin olleen talon toisessa päädyssä (C-jne-raput), josta ei ollut kulkua A- ja B-rappuihin kellarin kautta.

Kellarin kautta rappuun ei mielestäni olisi luontevaa -miksi hän tahtoisi kellarin kautta rappuun? Kiukkuinen poikaystävä olisi varmaan tahtonut päästä mahdollisimman nopeasti kohteeseensa. Jos hän olisi odottanut B-rapun edessä, asian voisi ymmärtää siten, että Susanne olisi päästänyt hänet sitä kautta ettei joutuisi itse ravaamaan eestaas, mutta miksi kihisevä mies ( :wink: ) olisi odottanut B-rapun edessä jos oli menossa ihan muualle (ja johon on näköyhteys mahdollisimman monelta suunnalta)?

Isän mukaan Susannella oli tosiaan mahdollisuus tuoda miehiä kotiin, ja hän oli näin tehnyt aiemminkin. Tuota olen kyllä miettinyt, että miksei hän sitten tällä kertaa olisi niin tehnyt. Pitikö miehen henkilöllisyys salata? Vai oliko kaiken takana kuitenkin jotain ihan muuta kuin lempimään meneminen, ainakin Susannen puolelta?
Peräkylän Maigret kirjoitti:Eli paljon mahdollista että Susannen ei olisi tarvinnut edes avaimiaan käyttääkään tai ainakin on käyttänyt niitä hallitusti eli rutiininomaisesti kellarin oven avattuaan laittanut ne takaisin taskuunsa. Niinhän ihminen normaalitilanteessa avaimiaan käsittelee.
Niinpä. Tilanteessa ei välttämättä ole ollut yhtään mitään outoa tai pelottavaa siinä vaiheessa. Turvallisuuden tunne mahdollistaisi myös sen mahdollisimman äänettömän kulun. Voi kun voisin kuunteluttaa teillä sen rapun ja kellarikäytävän ääninäytteitä, äänet kulkeutuvat siellä todella herkästi ja ympäri taloa. En vaan saata uskoa äänettömään toimintaan, jonka lopputuloksena oli se minkä tiedämme. Ei silloin, jos kyseessä olisi ollut tuikituntematon, vasta kotirapulla eteen tullut mies.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Tay77
Theo Kojak
Viestit: 1168
Liittynyt: Su Tammi 24, 2010 12:01 am

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Tay77 »

Muistelen kysyneeni tätä teiltä "tietäjiltä" jo aiemmin. Oliko tosiaan poissuljettu se vaihtoehto, että Susanne tuli ko. iltana kotiin pyörällään? Pyörä olisi siis voinut olla jossain matkan varrella (kaverin pihalla, bussipysäkillä jne). Näin ollen hänellä olisi ollut hyvä syy poiketa pyöräkellariin...
Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, on vain tyhmiä ihmisiä

gou övei, gou övei juu agli hipi, juu smel of narkotiks
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1846
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

Tay77 kirjoitti:Muistelen kysyneeni tätä teiltä "tietäjiltä" jo aiemmin. Oliko tosiaan poissuljettu se vaihtoehto, että Susanne tuli ko. iltana kotiin pyörällään? Pyörä olisi siis voinut olla jossain matkan varrella (kaverin pihalla, bussipysäkillä jne). Näin ollen hänellä olisi ollut hyvä syy poiketa pyöräkellariin...
Kyllä se olisi tullut tutkinnassa esille jos Susannella olisi ollut mahdollisuus käyttää pyörää.

Itse en jaksa oikein uskoa pyöräkellarissa lemmiskelyynkään. Miksi arvonsa tunteva ladylike suostuisi sellaiseen varsinkin kun oli palaamassa juuri viiden tähden hotellista ? Tosin en tunne naisten sielunelämää (vieläkään) tarkoin.

Uskon kuitenkin jonkinmoisten bileitten olemassaoloon talossa ko. yönä. Ei jutun viimeisin tutkija olisi nostanut sitä esiin muuten HS artikkelissa. On eri asia liittyykö ko. happening mitenkään tähän rikokseen. Tutkijaa tuntui lähinnä harmittavan se että talossa mahdollisesti oli bileitten johdosta useita henkilöitä joiden henkilöllisyyttä ei koskaan identifioitu.
Vastaa Viestiin