Re: Mallinnusketju
Lähetetty: Su Touko 17, 2009 6:44 pm
Tarkennuksia aikaisempiin näkemyksiin
Esitin aikaisemmin, että Nilsin koivun vieressä olevien kuusien avulla voitaisiin hakea optimaalista uhri- ja lavastuskuvan kuvauspaikkaa. Johtopäätöksenä oli, että yksi vaihtoehto voisi olla kuvan mukaisen kuusen numero 5 asemoiminen kuvattaessa siten, että se jää koivun taakse:
asemointiehdotus
Tarkennan tässä hiukan kuvan mukaista linjaa. Laskin linjan etäisyyden männystä hiukan männyn alareunan kohdalla ja sain tulokseksi 113,40 cm reunasta (= 141,8 cm keskeltä). Linja on tietysti hyvin pitkälti riippuvainen siitä, että kaikki kolme pistettä ovat samassa tasossa. Tuota linjaa voi siis tarkemmin arvioida vain paikan päällä. Pidän linjaa joka tapauksessa lännen suunnassa maksimaalisena haettaessa optimaalista kuvauspaikkaa - mielestäni tuosta ei kerta kaikkiaan ole mahdollista siirtyä enää senttiäkään enempää länteen, koska tällöin Jermo-kuvan ja uhrikuvan yhtenäistämisestä tulee mahdotonta. (Sariola tuossa ylhäällä alkaa jo siirtää KRP:n merkkikeppejäkin, mikä mielestäni kielii vain siitä, että esitetty ratkaisu on väärä.)
asemointiehdotus mitattuna
Jatkan asemointiehdotuksen pohjalta pohdintaa siitä, mitä lavastuskuva etelään -kuvassa näkyy koivun vasemmalla ja oikealla puolella horisonttia lähestyttäessä. Vasemmalla näkyisi täsmälleen samat asiat kuin uhrikuvassa, mutta koska kuva katkeaa kesken, ei näy juuri muuta kuin tuuheaa oksistoa. Tämä tumma oksisto syntyy nyt mielestäni kahdesta koivun takana olevasta kuusesta eikä pelkästään yhdestä. Koivun takana oleva kuusi saattaa olla siten, että kuusen runko on aivan koivun vasemmassa laidassa tai jopa siten, että aivan pikkuruinen osa kuusen runkoa olisi periaatteessa näkyvillä mutta koska edessä olisi penkkaa/kasvustoa, ei runkoa näkyisi. Järvi on kaukana vasemmassa laidassa. Tässä kuvassa lavastuskuvaa on jatkettu uhrikuvalla, jotta näkymä selkiytyisi:
lavastuskuvan vasen puoli
Oikea puoli on haastavampi. Keskipolku on aikoinaan ollut selvästi kapeampi kuin nykyinen keskipolku, ja se on saattanut mennä lähempänä törmän reunaa kuin nykyinen polku. Täten lopulta kallistun sille kannalle, että polku menee uhrikuvassa juuri niin, kuin se siinä näyttää menevän. Lavastuskuvassa polku kallistuu aavistuksen enemmän pystyyn, mutta ero on niin pieni, että kuvat voidaan yhdistää ja hahmotella polun kulku uhrikuvan kautta lavastuskuvaan. Ratkaisu perustuu pitkälti kuvan graafiseen tulkintaan.
Poliisi on taas kerran onnistunut menemään kuvan ratkaisevan kohdan tielle. Tällä kertaa se on lavastus- ja uhrikuvan yhtymäkohta, josta nähtäisiin, meneekö polku kuusen vasemmalta vai oikealta puolelta:
pollari edessä
Kallistun tässä kuitenkin klassiseen ratkaisuun ja lähden siitä, että oikea ratkaisu saadaan mahdollisimman vähillä muutoksilla. Tällöin on kysyttävä, mikä kuusi lavastuskuvassa näkyy. Mielestäni kuusen täytyy olla nykyisen polun vasemmalla puolen olevan kuusirivistön ensimmäinen kuusi. Nykyinen polku menee ko. kuusen oikealta puolelta, jolloin se mahdollisimman vähillä muutoksilla olisi mennyt siitä myös aikoinaan. Uhrikuvassa saattaa olla yksi tätä tukeva vihje. Aivan kuvan yläreunassa näkyy muoto, joka voisi olla puun runko. Tämä runko voisi olla lavastuskuvassa näkyvän kuusen tyvi:
kuusen tyvi?
Suunnilleen noilla kohdilla olisi polun mutka oikealle, minkä jälkeen polku häviäisi etualalla olevan pensaikon taakse. Siksi sitä ei lavastuskuvassa näkyisi. Entä missä ovat kuusirivistön muut kuuset? Ensimmäisen kuusen ja pensaikon takana tietysti. Kuuset ovat aikanaan olleet nuorempia kuusia, joilla on ollut alas ulottuvia tuuheita oksia. Ensimmäisen kuusen oksat ovat siten peittäneet jälkimmäiset kuuset. Lopputyön tekee kuusirivistön ja kuvaajan välissä oleva pensaikko/koivikko, joka peittää loput näkymästä. Muita kuusia tuosta kuvasta ei objektiivisesti tietysti pysty löytämään, joten avuksi on silloin otettava vilkas mielikuvitus.
Polku näyttäisi näin menevän erittäin läheltä kuusta, mutta niinhän se menee nykyäänkin. Kuusen oksat ovat saattaneet suuntautua sillä tavalla hyvin, että ne eivät ole olleet polulla kulkijan tiellä. Kuusirivistön jälkeen polku kaartuu taas vasemmalle, kuten se nykyäänkin tekee.
Hahmoteltu tilanne on tällä hetkellä tämä (käytän lavastuskuvan kuusesta tästä editse numeroa 2):
oikea puoli I
Tilanne vastaa hyvin pitkälti esimerkiksi alla olevan kuvan mukaista yhdistelmää, jossa lavastuskuvan kuusi on kopioitu uuteen kuvaan sen jälkeen, kun koivujen koot on ensin suhteutettu toisiinsa. Vanha koivu on myös asetettu oikeaan kohtaan uuden koivun sisään tuohikuvioiden perusteella:
yhdistelmä
Sariola on väittänyt kuvaa "hämäräksi", mitä se onkin valaistuksen osalta muttei muuten. Juuri tuollainen polun kulku syntyy, kun otetaan kuva aavistus männyltä länteen. Tässä kuvassa näkyy myös hyvin polun kulku mutkan jälkeen. Polku kääntyy karkeasti ottaen takaisin siihen kulkusuuntaan, joka sillä on koivun kohdalla. Tässä kuvassa esimerkiksi vasen-oikea-vasen, mutta jos kuva olisi otettu enemmän lännestä, tilanne voisi olla suora-oikea-suora, jne.
Olen selventänyt tilannetta vaalennettuun versioon:
polun mutkat
Ei jätetä lavastuskuvan analyysiä kuitenkaan tähän. Olen aikaisemmin esittänyt kaksi tulkintaa kuusen takana näkyvälle valoisalle kohdalle: rantapolku tai mutkitteleva keskipolku. Kummankaan ratkaisun kautta kuvaan ei kuitenkaan saada järkeä. On kuitenkin jäljellä vielä yksi polku. Peruskartan v. 1968 mukaan rannasta on noussut polku keskipolulle siten, että se asemoituna nykyiseen suunnistuskarttaan ja Hessun mittaamiin kuusiin menisi juuri tuon ensimmäisen kuusen takaa.
puustokartta
Lavastuskuvan valoisa kohta asettunee juuri niille paikkeille, mistä tuon yhdyspolun pitäisi kulkea, joskaan valoisa kohta ei luultavasti ole seurausta polusta, vaan jossakin ylempänä keskipolulla on kohta, josta kuusten välistä aurinko on päässyt hyvin paistamaan. Nyt lavastuskuvan mittasuhteissa alkaa olla järkeä. Polku rantaan erkanee keskipolulta ja katoaa sitten törmän taakse:
polku rantaan
Bodomin legenda -TV-elokuvasta kaapatussa ruudussa näkyy käsittääkseni juuri tuo sama kohta, jossa näkyy ensimmäinen kuusi ja pieni osa sitä seuraavaa kuusta. Polku olisi siten noussut aivan ensimmäisen kuusen takaa, mikä mielestäni näyttää hyvinkin polun mentävältä kohdalta. Tämä on vahva kanditaatti myös bongaripoikien nousukohdaksi - Hessunkin mielestä mahdollinen:
polku rantaan rekonstruktiona
Seuraavaksi lavastuskuvassa törmätään mielenkiintoiseen kohtaan. Tulkitsin tämän kohdan aikoinaan järveksi, mikä on sinänsä hauska ajatus, mutta valitettavasti täysin mahdoton. Tällaisista rakkaista ajatuksista luopuminen on ehdottoman tärkeää tutkimiselle. Järveä voisi näkyä lavastuskuvassa koivun oikealla puolella vain, mikäli suunta kuvauspaikasta koivulle on vähintään 45 astetta etelästä kaakkoon, mielellään hiukan enemmänkin. Tällöin koko näkymä uhri- ja lavastuskuvassa olisi taas tyystin erilainen. Mikään toive tai usko ei tätä tosiasiaa muuksi muuta.
Mitä lavastuskuvassa sitten näkyy? Järveksi tulkitsemani alue on samaa rantaan suuntautuvaa mäkeä/pengertä, jota näkyy myös uhrikuvassa vaaleana alueena. Lukemattomia selityksiä voisi keksiä, miksi tuo rantapenger sitten ikään kuin näyttää järveltä heijastuksineen, mutta tähän ei ole tarpeellista mennä. Näkymälle voisi antaa nimen "Bodomin kangastus". Yksi merkittävä tekijä on kuitenkin tuotava esiin: on ilmeistä, ettei tuolla rantamäellä ole aikoinaan kasvanut juurikaan puita, sillä ne kyllä näkyisivät. Uhrikuvan tulkinta tukee samaa asiaa, sillä myöskään uhrikuvassa ei näy puita aivan ensimmäisten oksien ja potentaalisten tyvien jälkeen.
Mitä sitten näkyy lavastuskuvassa kaikkein ylimpänä? Kun palikat on aseteltu tällä tavoin, kuin tässä on tehty, tuo kuvan ylin näkymäkin sulautuu osaksi kokonaisuutta. Mielestäni kyseisessä kohdassa näkyy kaksi ihmistä ja koira mäen päällä. Mäen päältä on avautunut näkymä telttapaikalle, ja muutama ihminen on jäänyt katselemaan, mitä telttapaikalla tapahtuu. Tähän karttaan olen luonnostellut kuusen ja koivun väliin jäävää kaistaletta. Tästä kartasta nähdään samalla, kuinka mahdotonta on, että lavastuskuvassa näkyisi järveä koivun oikealla puolella:
kaistale kartalla
Kun kaikki summataan, syntyy uhri/lavastuskuvaan tämän näköinen kokonaisuuden tulkinta:
oikea puoli
Esitin aikaisemmin, että Nilsin koivun vieressä olevien kuusien avulla voitaisiin hakea optimaalista uhri- ja lavastuskuvan kuvauspaikkaa. Johtopäätöksenä oli, että yksi vaihtoehto voisi olla kuvan mukaisen kuusen numero 5 asemoiminen kuvattaessa siten, että se jää koivun taakse:
asemointiehdotus
Tarkennan tässä hiukan kuvan mukaista linjaa. Laskin linjan etäisyyden männystä hiukan männyn alareunan kohdalla ja sain tulokseksi 113,40 cm reunasta (= 141,8 cm keskeltä). Linja on tietysti hyvin pitkälti riippuvainen siitä, että kaikki kolme pistettä ovat samassa tasossa. Tuota linjaa voi siis tarkemmin arvioida vain paikan päällä. Pidän linjaa joka tapauksessa lännen suunnassa maksimaalisena haettaessa optimaalista kuvauspaikkaa - mielestäni tuosta ei kerta kaikkiaan ole mahdollista siirtyä enää senttiäkään enempää länteen, koska tällöin Jermo-kuvan ja uhrikuvan yhtenäistämisestä tulee mahdotonta. (Sariola tuossa ylhäällä alkaa jo siirtää KRP:n merkkikeppejäkin, mikä mielestäni kielii vain siitä, että esitetty ratkaisu on väärä.)
asemointiehdotus mitattuna
Jatkan asemointiehdotuksen pohjalta pohdintaa siitä, mitä lavastuskuva etelään -kuvassa näkyy koivun vasemmalla ja oikealla puolella horisonttia lähestyttäessä. Vasemmalla näkyisi täsmälleen samat asiat kuin uhrikuvassa, mutta koska kuva katkeaa kesken, ei näy juuri muuta kuin tuuheaa oksistoa. Tämä tumma oksisto syntyy nyt mielestäni kahdesta koivun takana olevasta kuusesta eikä pelkästään yhdestä. Koivun takana oleva kuusi saattaa olla siten, että kuusen runko on aivan koivun vasemmassa laidassa tai jopa siten, että aivan pikkuruinen osa kuusen runkoa olisi periaatteessa näkyvillä mutta koska edessä olisi penkkaa/kasvustoa, ei runkoa näkyisi. Järvi on kaukana vasemmassa laidassa. Tässä kuvassa lavastuskuvaa on jatkettu uhrikuvalla, jotta näkymä selkiytyisi:
lavastuskuvan vasen puoli
Oikea puoli on haastavampi. Keskipolku on aikoinaan ollut selvästi kapeampi kuin nykyinen keskipolku, ja se on saattanut mennä lähempänä törmän reunaa kuin nykyinen polku. Täten lopulta kallistun sille kannalle, että polku menee uhrikuvassa juuri niin, kuin se siinä näyttää menevän. Lavastuskuvassa polku kallistuu aavistuksen enemmän pystyyn, mutta ero on niin pieni, että kuvat voidaan yhdistää ja hahmotella polun kulku uhrikuvan kautta lavastuskuvaan. Ratkaisu perustuu pitkälti kuvan graafiseen tulkintaan.
Poliisi on taas kerran onnistunut menemään kuvan ratkaisevan kohdan tielle. Tällä kertaa se on lavastus- ja uhrikuvan yhtymäkohta, josta nähtäisiin, meneekö polku kuusen vasemmalta vai oikealta puolelta:
pollari edessä
Kallistun tässä kuitenkin klassiseen ratkaisuun ja lähden siitä, että oikea ratkaisu saadaan mahdollisimman vähillä muutoksilla. Tällöin on kysyttävä, mikä kuusi lavastuskuvassa näkyy. Mielestäni kuusen täytyy olla nykyisen polun vasemmalla puolen olevan kuusirivistön ensimmäinen kuusi. Nykyinen polku menee ko. kuusen oikealta puolelta, jolloin se mahdollisimman vähillä muutoksilla olisi mennyt siitä myös aikoinaan. Uhrikuvassa saattaa olla yksi tätä tukeva vihje. Aivan kuvan yläreunassa näkyy muoto, joka voisi olla puun runko. Tämä runko voisi olla lavastuskuvassa näkyvän kuusen tyvi:
kuusen tyvi?
Suunnilleen noilla kohdilla olisi polun mutka oikealle, minkä jälkeen polku häviäisi etualalla olevan pensaikon taakse. Siksi sitä ei lavastuskuvassa näkyisi. Entä missä ovat kuusirivistön muut kuuset? Ensimmäisen kuusen ja pensaikon takana tietysti. Kuuset ovat aikanaan olleet nuorempia kuusia, joilla on ollut alas ulottuvia tuuheita oksia. Ensimmäisen kuusen oksat ovat siten peittäneet jälkimmäiset kuuset. Lopputyön tekee kuusirivistön ja kuvaajan välissä oleva pensaikko/koivikko, joka peittää loput näkymästä. Muita kuusia tuosta kuvasta ei objektiivisesti tietysti pysty löytämään, joten avuksi on silloin otettava vilkas mielikuvitus.
Polku näyttäisi näin menevän erittäin läheltä kuusta, mutta niinhän se menee nykyäänkin. Kuusen oksat ovat saattaneet suuntautua sillä tavalla hyvin, että ne eivät ole olleet polulla kulkijan tiellä. Kuusirivistön jälkeen polku kaartuu taas vasemmalle, kuten se nykyäänkin tekee.
Hahmoteltu tilanne on tällä hetkellä tämä (käytän lavastuskuvan kuusesta tästä editse numeroa 2):
oikea puoli I
Tilanne vastaa hyvin pitkälti esimerkiksi alla olevan kuvan mukaista yhdistelmää, jossa lavastuskuvan kuusi on kopioitu uuteen kuvaan sen jälkeen, kun koivujen koot on ensin suhteutettu toisiinsa. Vanha koivu on myös asetettu oikeaan kohtaan uuden koivun sisään tuohikuvioiden perusteella:
yhdistelmä
Sariola on väittänyt kuvaa "hämäräksi", mitä se onkin valaistuksen osalta muttei muuten. Juuri tuollainen polun kulku syntyy, kun otetaan kuva aavistus männyltä länteen. Tässä kuvassa näkyy myös hyvin polun kulku mutkan jälkeen. Polku kääntyy karkeasti ottaen takaisin siihen kulkusuuntaan, joka sillä on koivun kohdalla. Tässä kuvassa esimerkiksi vasen-oikea-vasen, mutta jos kuva olisi otettu enemmän lännestä, tilanne voisi olla suora-oikea-suora, jne.
Olen selventänyt tilannetta vaalennettuun versioon:
polun mutkat
Ei jätetä lavastuskuvan analyysiä kuitenkaan tähän. Olen aikaisemmin esittänyt kaksi tulkintaa kuusen takana näkyvälle valoisalle kohdalle: rantapolku tai mutkitteleva keskipolku. Kummankaan ratkaisun kautta kuvaan ei kuitenkaan saada järkeä. On kuitenkin jäljellä vielä yksi polku. Peruskartan v. 1968 mukaan rannasta on noussut polku keskipolulle siten, että se asemoituna nykyiseen suunnistuskarttaan ja Hessun mittaamiin kuusiin menisi juuri tuon ensimmäisen kuusen takaa.
puustokartta
Lavastuskuvan valoisa kohta asettunee juuri niille paikkeille, mistä tuon yhdyspolun pitäisi kulkea, joskaan valoisa kohta ei luultavasti ole seurausta polusta, vaan jossakin ylempänä keskipolulla on kohta, josta kuusten välistä aurinko on päässyt hyvin paistamaan. Nyt lavastuskuvan mittasuhteissa alkaa olla järkeä. Polku rantaan erkanee keskipolulta ja katoaa sitten törmän taakse:
polku rantaan
Bodomin legenda -TV-elokuvasta kaapatussa ruudussa näkyy käsittääkseni juuri tuo sama kohta, jossa näkyy ensimmäinen kuusi ja pieni osa sitä seuraavaa kuusta. Polku olisi siten noussut aivan ensimmäisen kuusen takaa, mikä mielestäni näyttää hyvinkin polun mentävältä kohdalta. Tämä on vahva kanditaatti myös bongaripoikien nousukohdaksi - Hessunkin mielestä mahdollinen:
polku rantaan rekonstruktiona
Seuraavaksi lavastuskuvassa törmätään mielenkiintoiseen kohtaan. Tulkitsin tämän kohdan aikoinaan järveksi, mikä on sinänsä hauska ajatus, mutta valitettavasti täysin mahdoton. Tällaisista rakkaista ajatuksista luopuminen on ehdottoman tärkeää tutkimiselle. Järveä voisi näkyä lavastuskuvassa koivun oikealla puolella vain, mikäli suunta kuvauspaikasta koivulle on vähintään 45 astetta etelästä kaakkoon, mielellään hiukan enemmänkin. Tällöin koko näkymä uhri- ja lavastuskuvassa olisi taas tyystin erilainen. Mikään toive tai usko ei tätä tosiasiaa muuksi muuta.
Mitä lavastuskuvassa sitten näkyy? Järveksi tulkitsemani alue on samaa rantaan suuntautuvaa mäkeä/pengertä, jota näkyy myös uhrikuvassa vaaleana alueena. Lukemattomia selityksiä voisi keksiä, miksi tuo rantapenger sitten ikään kuin näyttää järveltä heijastuksineen, mutta tähän ei ole tarpeellista mennä. Näkymälle voisi antaa nimen "Bodomin kangastus". Yksi merkittävä tekijä on kuitenkin tuotava esiin: on ilmeistä, ettei tuolla rantamäellä ole aikoinaan kasvanut juurikaan puita, sillä ne kyllä näkyisivät. Uhrikuvan tulkinta tukee samaa asiaa, sillä myöskään uhrikuvassa ei näy puita aivan ensimmäisten oksien ja potentaalisten tyvien jälkeen.
Mitä sitten näkyy lavastuskuvassa kaikkein ylimpänä? Kun palikat on aseteltu tällä tavoin, kuin tässä on tehty, tuo kuvan ylin näkymäkin sulautuu osaksi kokonaisuutta. Mielestäni kyseisessä kohdassa näkyy kaksi ihmistä ja koira mäen päällä. Mäen päältä on avautunut näkymä telttapaikalle, ja muutama ihminen on jäänyt katselemaan, mitä telttapaikalla tapahtuu. Tähän karttaan olen luonnostellut kuusen ja koivun väliin jäävää kaistaletta. Tästä kartasta nähdään samalla, kuinka mahdotonta on, että lavastuskuvassa näkyisi järveä koivun oikealla puolella:
kaistale kartalla
Kun kaikki summataan, syntyy uhri/lavastuskuvaan tämän näköinen kokonaisuuden tulkinta:
oikea puoli


