Lähetetty: To Helmi 21, 2008 11:32 pm
^ Keskusteluissa vammoista sinä konsta olet oppipoika viimeisintä kirjoitustasi myöten.
Älä suotta arvostaele muita, kun olet mahdollisesti itse lukematon "koulukiusaaja".
Tässä vielä Gustafsonin vammat hänen itsensä kertomina:
9.4 VAMMAT NILS GUSTAFSSONIN KERTOMINA
Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:
Puukoniskujen aiheuttamat vammat
Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois.
Gustafsson kertoo hänen vanhempiensa kertoneen hänelle pään pistovammoista hänen kotiuduttuaan sairaalasta (14.4.2004, s..3 & 7.5.2004, s. 2). Kysyttäessä hänen omista tuntemuksistaan koskien pistovammoja Gustafsson kertoo hänellä olleen kauheat päänsäryt, mutta ettei hän kykene päähänsä kohdistuneita vammoja itse peilistä näkemään, tai ainakin tällöin hänen olisi pitänyt ajaa hiukset pois. Hän sanoo päänsä olevan arpia täynnä. Kysyttäessä miksi hän on pitänyt yllä liioiteltua kuvaa vammoistaan hän vastaa, että hänelle kerrottiin vammoista ja tottakai hän uskoo kertojiin. Kysyttäessä hän ei osaa sanoa miksi hänen vanhempansa ovat kertoneet hänellä olleen edellä mainitut vammat.
Leukaluun ja rystysten vammat
29.3.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafsson kertoo pistovammojen lisäksi ala- ja yläleukaluun menneen poikki kahdesta kohtaa, mikä korjattiin ikenen läpi vedetyllä raudalla. Kysyttäessä leukaluun vammojen syntymistä mahdollisen tappelun seurauksena Gustafsson vastaa, ettei hän muista, että olisi retkellä tapellut kenenkään kanssa. Kysyttäessä hammasklinikalla vuonna 1960 tehdyistä tutkimuksista ja niihin liittyvien asiakirjojen merkinnästä, jonka mukaan leukaluuvammat olisivat Gustafssonin itsensä kertoman mukaan tulleet aamulla hänen herättyään, hän sanoo, ettei muista sellaista. Rystysvammojen osalta Gustafsson arvelee niiden aiheutuneen hänen suojatessaan itseään hyökkäykseltä.
Muut vammat ja toipuminen
Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa koko kasvojen vasemman puolen luuston olleen rikki ja korvassa olleen luunpalanen joka pisti, ja tämän takia korva vuosi jatkuvasti verta (29.3.2004, s. 5). Korvavamman johdosta Gustafsson kertoo saaneensa lähetteen korvaklinikalle (s.?) ja olleensa heinäkuussa 1960 kolme viikkoa korvaklinikalla osastohoidossa, jona aikana korva leikattiin. 7.5.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafssonin kertoessa vanhempiensa kertoneen hänelle vammoistaan hän kertoo myös hänen äitinsä pistäneen sellaisen huhun liikkeelle, että kun korva leikattiin, sieltä otettiin jotain luupaloja pois. Kysyttäessä miksi näin oli tapahtunut Gustafsson vastaa, ettei hän tiedä mutta sanoo, että koska korva vuoti verta eikä se ollut vuotanut verta sitä ennen yhtään.
Gustafsson kertoo, ettei hän kyennyt kävelemään ennen kuin puolitoista viikkoa tapahtuman jälkeen. Viitattaessa sairaalan asiakirjojen merkintöihin joiden mukaan potilas kävelee muutaman päivän kuluttua, Gustafsson sanoo, ettei kävellyt yksin vaan tuettuna. Kysyttäessä mitkä vammat estivät häntä liikkumasta tapahtumapaikalla hän vastaa, että olihan hänellä toinen puoli päätä tohjona. Edelleen hän kertoo tasapainoaistinsa vaurioituneen tapahtuman seurauksena siten, että hän joutui kävelemään kyyryssä eteenpäin katsoen, koska jos hän katsoi sivulle niin ”silloin mentiin”. 26.4.2004 suoritetussa kuulustelussa on viitattu ylilääkäri Eero Hirvensalon asiantuntijalausuntoon ja kysytty miksi Gustafsson ei ole hakenut apua vaikka on kyennyt tapahtumapaikalla ollessaan liikkumaan. Hän vastaa, ettei hän ole päässyt mihinkään ja sanoo, ettei hän muista mitään ja toteaa, että hänen on varmaan täytynyt unissaan kävellä siellä. Kysyttäessä toistuvasti liikuntakyvystä Gustafsson vastaa kysymällä, että miksi hän ei ole sitten sairaalassa kyennyt liikkumaan.
Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa heränneensä tapahtuman jälkeen Töölön sairaalasta torstaina 9.6.1960. Hän sanoo, ettei muista mitään 4.6.1960 lauantaina tapahtuneen nukkumaan menon ja 9.6.1960 torstain välisistä tapahtumista. Kysyttäessä mahdollista syytä muistikatkokseen Gustafsson arvelee sen johtuvan häneen kohdistuneesta kovasta iskusta. Alkoholilla Gustafsson ei usko olevan osuutta asiaan. Viitattaessa Hirvensalon todistukseen ja siihen ettei Gustafssonin mahdolliselle tajuttomuudelle löydy tukea hän sanoo ”No miten mä olen voinut olla sitten, sitä mä ihmettelen”ja sanoo, että Töölön sairaalassa hänelle oli kerrottu hänen olleen tajuton. Todettaessa ettei muistamattomuudelle näytä löytyvän selitystä Gustafsson vastaa, ettei hän voi sille mitään, mutta hän ei kumminkaan valehtele
Tässä tarinassa ei vielä ollut se puukonpisto silmänurkasta millimetrin tarkasti sisään upotettuna - vai korvastako se puukko upposi kohtalokkaasti tasapainoelintä vaurioittaen syvälle aivoihin ?
- hymm -
Älä suotta arvostaele muita, kun olet mahdollisesti itse lukematon "koulukiusaaja".
Tässä vielä Gustafsonin vammat hänen itsensä kertomina:
9.4 VAMMAT NILS GUSTAFSSONIN KERTOMINA
Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:
Puukoniskujen aiheuttamat vammat
Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois.
Gustafsson kertoo hänen vanhempiensa kertoneen hänelle pään pistovammoista hänen kotiuduttuaan sairaalasta (14.4.2004, s..3 & 7.5.2004, s. 2). Kysyttäessä hänen omista tuntemuksistaan koskien pistovammoja Gustafsson kertoo hänellä olleen kauheat päänsäryt, mutta ettei hän kykene päähänsä kohdistuneita vammoja itse peilistä näkemään, tai ainakin tällöin hänen olisi pitänyt ajaa hiukset pois. Hän sanoo päänsä olevan arpia täynnä. Kysyttäessä miksi hän on pitänyt yllä liioiteltua kuvaa vammoistaan hän vastaa, että hänelle kerrottiin vammoista ja tottakai hän uskoo kertojiin. Kysyttäessä hän ei osaa sanoa miksi hänen vanhempansa ovat kertoneet hänellä olleen edellä mainitut vammat.
Leukaluun ja rystysten vammat
29.3.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafsson kertoo pistovammojen lisäksi ala- ja yläleukaluun menneen poikki kahdesta kohtaa, mikä korjattiin ikenen läpi vedetyllä raudalla. Kysyttäessä leukaluun vammojen syntymistä mahdollisen tappelun seurauksena Gustafsson vastaa, ettei hän muista, että olisi retkellä tapellut kenenkään kanssa. Kysyttäessä hammasklinikalla vuonna 1960 tehdyistä tutkimuksista ja niihin liittyvien asiakirjojen merkinnästä, jonka mukaan leukaluuvammat olisivat Gustafssonin itsensä kertoman mukaan tulleet aamulla hänen herättyään, hän sanoo, ettei muista sellaista. Rystysvammojen osalta Gustafsson arvelee niiden aiheutuneen hänen suojatessaan itseään hyökkäykseltä.
Muut vammat ja toipuminen
Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa koko kasvojen vasemman puolen luuston olleen rikki ja korvassa olleen luunpalanen joka pisti, ja tämän takia korva vuosi jatkuvasti verta (29.3.2004, s. 5). Korvavamman johdosta Gustafsson kertoo saaneensa lähetteen korvaklinikalle (s.?) ja olleensa heinäkuussa 1960 kolme viikkoa korvaklinikalla osastohoidossa, jona aikana korva leikattiin. 7.5.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafssonin kertoessa vanhempiensa kertoneen hänelle vammoistaan hän kertoo myös hänen äitinsä pistäneen sellaisen huhun liikkeelle, että kun korva leikattiin, sieltä otettiin jotain luupaloja pois. Kysyttäessä miksi näin oli tapahtunut Gustafsson vastaa, ettei hän tiedä mutta sanoo, että koska korva vuoti verta eikä se ollut vuotanut verta sitä ennen yhtään.
Gustafsson kertoo, ettei hän kyennyt kävelemään ennen kuin puolitoista viikkoa tapahtuman jälkeen. Viitattaessa sairaalan asiakirjojen merkintöihin joiden mukaan potilas kävelee muutaman päivän kuluttua, Gustafsson sanoo, ettei kävellyt yksin vaan tuettuna. Kysyttäessä mitkä vammat estivät häntä liikkumasta tapahtumapaikalla hän vastaa, että olihan hänellä toinen puoli päätä tohjona. Edelleen hän kertoo tasapainoaistinsa vaurioituneen tapahtuman seurauksena siten, että hän joutui kävelemään kyyryssä eteenpäin katsoen, koska jos hän katsoi sivulle niin ”silloin mentiin”. 26.4.2004 suoritetussa kuulustelussa on viitattu ylilääkäri Eero Hirvensalon asiantuntijalausuntoon ja kysytty miksi Gustafsson ei ole hakenut apua vaikka on kyennyt tapahtumapaikalla ollessaan liikkumaan. Hän vastaa, ettei hän ole päässyt mihinkään ja sanoo, ettei hän muista mitään ja toteaa, että hänen on varmaan täytynyt unissaan kävellä siellä. Kysyttäessä toistuvasti liikuntakyvystä Gustafsson vastaa kysymällä, että miksi hän ei ole sitten sairaalassa kyennyt liikkumaan.
Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa heränneensä tapahtuman jälkeen Töölön sairaalasta torstaina 9.6.1960. Hän sanoo, ettei muista mitään 4.6.1960 lauantaina tapahtuneen nukkumaan menon ja 9.6.1960 torstain välisistä tapahtumista. Kysyttäessä mahdollista syytä muistikatkokseen Gustafsson arvelee sen johtuvan häneen kohdistuneesta kovasta iskusta. Alkoholilla Gustafsson ei usko olevan osuutta asiaan. Viitattaessa Hirvensalon todistukseen ja siihen ettei Gustafssonin mahdolliselle tajuttomuudelle löydy tukea hän sanoo ”No miten mä olen voinut olla sitten, sitä mä ihmettelen”ja sanoo, että Töölön sairaalassa hänelle oli kerrottu hänen olleen tajuton. Todettaessa ettei muistamattomuudelle näytä löytyvän selitystä Gustafsson vastaa, ettei hän voi sille mitään, mutta hän ei kumminkaan valehtele
Tässä tarinassa ei vielä ollut se puukonpisto silmänurkasta millimetrin tarkasti sisään upotettuna - vai korvastako se puukko upposi kohtalokkaasti tasapainoelintä vaurioittaen syvälle aivoihin ?
- hymm -