MURHA.INFO

^ Keskusteluissa vammoista sinä konsta olet oppipoika viimeisintä kirjoitustasi myöten.

Älä suotta arvostaele muita, kun olet mahdollisesti itse lukematon "koulukiusaaja".

Tässä vielä Gustafsonin vammat hänen itsensä kertomina:

9.4 VAMMAT NILS GUSTAFSSONIN KERTOMINA

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:

Puukoniskujen aiheuttamat vammat

Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois.

Gustafsson kertoo hänen vanhempiensa kertoneen hänelle pään pistovammoista hänen kotiuduttuaan sairaalasta (14.4.2004, s..3 & 7.5.2004, s. 2). Kysyttäessä hänen omista tuntemuksistaan koskien pistovammoja Gustafsson kertoo hänellä olleen kauheat päänsäryt, mutta ettei hän kykene päähänsä kohdistuneita vammoja itse peilistä näkemään, tai ainakin tällöin hänen olisi pitänyt ajaa hiukset pois. Hän sanoo päänsä olevan arpia täynnä. Kysyttäessä miksi hän on pitänyt yllä liioiteltua kuvaa vammoistaan hän vastaa, että hänelle kerrottiin vammoista ja tottakai hän uskoo kertojiin. Kysyttäessä hän ei osaa sanoa miksi hänen vanhempansa ovat kertoneet hänellä olleen edellä mainitut vammat.

Leukaluun ja rystysten vammat

29.3.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafsson kertoo pistovammojen lisäksi ala- ja yläleukaluun menneen poikki kahdesta kohtaa, mikä korjattiin ikenen läpi vedetyllä raudalla. Kysyttäessä leukaluun vammojen syntymistä mahdollisen tappelun seurauksena Gustafsson vastaa, ettei hän muista, että olisi retkellä tapellut kenenkään kanssa. Kysyttäessä hammasklinikalla vuonna 1960 tehdyistä tutkimuksista ja niihin liittyvien asiakirjojen merkinnästä, jonka mukaan leukaluuvammat olisivat Gustafssonin itsensä kertoman mukaan tulleet aamulla hänen herättyään, hän sanoo, ettei muista sellaista. Rystysvammojen osalta Gustafsson arvelee niiden aiheutuneen hänen suojatessaan itseään hyökkäykseltä.

Muut vammat ja toipuminen

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa koko kasvojen vasemman puolen luuston olleen rikki ja korvassa olleen luunpalanen joka pisti, ja tämän takia korva vuosi jatkuvasti verta (29.3.2004, s. 5). Korvavamman johdosta Gustafsson kertoo saaneensa lähetteen korvaklinikalle (s.?) ja olleensa heinäkuussa 1960 kolme viikkoa korvaklinikalla osastohoidossa, jona aikana korva leikattiin. 7.5.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafssonin kertoessa vanhempiensa kertoneen hänelle vammoistaan hän kertoo myös hänen äitinsä pistäneen sellaisen huhun liikkeelle, että kun korva leikattiin, sieltä otettiin jotain luupaloja pois. Kysyttäessä miksi näin oli tapahtunut Gustafsson vastaa, ettei hän tiedä mutta sanoo, että koska korva vuoti verta eikä se ollut vuotanut verta sitä ennen yhtään.

Gustafsson kertoo, ettei hän kyennyt kävelemään ennen kuin puolitoista viikkoa tapahtuman jälkeen. Viitattaessa sairaalan asiakirjojen merkintöihin joiden mukaan potilas kävelee muutaman päivän kuluttua, Gustafsson sanoo, ettei kävellyt yksin vaan tuettuna. Kysyttäessä mitkä vammat estivät häntä liikkumasta tapahtumapaikalla hän vastaa, että olihan hänellä toinen puoli päätä tohjona. Edelleen hän kertoo tasapainoaistinsa vaurioituneen tapahtuman seurauksena siten, että hän joutui kävelemään kyyryssä eteenpäin katsoen, koska jos hän katsoi sivulle niin ”silloin mentiin”. 26.4.2004 suoritetussa kuulustelussa on viitattu ylilääkäri Eero Hirvensalon asiantuntijalausuntoon ja kysytty miksi Gustafsson ei ole hakenut apua vaikka on kyennyt tapahtumapaikalla ollessaan liikkumaan. Hän vastaa, ettei hän ole päässyt mihinkään ja sanoo, ettei hän muista mitään ja toteaa, että hänen on varmaan täytynyt unissaan kävellä siellä. Kysyttäessä toistuvasti liikuntakyvystä Gustafsson vastaa kysymällä, että miksi hän ei ole sitten sairaalassa kyennyt liikkumaan.

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa heränneensä tapahtuman jälkeen Töölön sairaalasta torstaina 9.6.1960. Hän sanoo, ettei muista mitään 4.6.1960 lauantaina tapahtuneen nukkumaan menon ja 9.6.1960 torstain välisistä tapahtumista. Kysyttäessä mahdollista syytä muistikatkokseen Gustafsson arvelee sen johtuvan häneen kohdistuneesta kovasta iskusta. Alkoholilla Gustafsson ei usko olevan osuutta asiaan. Viitattaessa Hirvensalon todistukseen ja siihen ettei Gustafssonin mahdolliselle tajuttomuudelle löydy tukea hän sanoo ”No miten mä olen voinut olla sitten, sitä mä ihmettelen”ja sanoo, että Töölön sairaalassa hänelle oli kerrottu hänen olleen tajuton. Todettaessa ettei muistamattomuudelle näytä löytyvän selitystä Gustafsson vastaa, ettei hän voi sille mitään, mutta hän ei kumminkaan valehtele

Tässä tarinassa ei vielä ollut se puukonpisto silmänurkasta millimetrin tarkasti sisään upotettuna - vai korvastako se puukko upposi kohtalokkaasti tasapainoelintä vaurioittaen syvälle aivoihin ?

- hymm -

Gustafssonin omat kuvaukset vammoistaan ja niiden merkitys

Gustafssonin omat kuvaukset omista vammoistaan eivät ole itse pääasian kannalta merkittäviä, koska potilastiedot ovat olleet oikeuden käytettävissä. Oikeus on kyllä todennut, että NG:n omat kuvaukset ja puheet vammoistaan eivät ole pitäneet paikkaansa, mutta se asia voidaan vain todeta, koska sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä itse rikoksen ratkaisun kannalta. Se voidaan vain todeta, siitä ei voida rangaista, se on inhimillistä.

Espoon Käräjäoikeus toteaa päätöksessään:
.............

Johtopäätökset

Aikaisemmin todetuin tavoin Gustafssonin muistinmenetys on lääketieteellinen selvitys huomioon ottaen täysin mahdollinen.

Arvioitaessa Gustafssonin kertomusten sisältöä on otettava huomioon, että Gustafsson on tapahtumien sattuessa ollut
18-vuotias nuori, joka on joutunut valtavan julkisen huomion kohteeksi. Oma vammautuminen ja ystävien kuolema ovat vahvasti tunteisiin veteavia tapahtumia ja näin ulkopuolisten tahojen kuten tiedotusvälineiden ja läheisten ihmisten käsitykset tapahtumista ovat suurella todennäköisyydellä vaikuttaneet vailla omia muistikuvia väkivallan käytöstä olevan Gustafssonin käsityksiin. Yksityiskohtien unohtaminen ja muistikuvien värittyminen yli 40 vuoden aikana on myös erittäin todennäköistä.

^Hymm -

Hieman ihmettelen.

Entäs se puukkosilmään tai .. ?

Siis noin puhuu Espoon käräjäoikeus, mutta missään ei todeta sitä, että näin on varmasti ollut, eikä pahamaineisella Espoon käräjäoikeudella olisi ollut muut mahdollisuutta muuta sanoakaan.

Mutta tuo, että sinä Sariola menet tuollaiseen vipuun, vaikuttaa omituiselta.

Aivan kuin sinulla olisi omia intressejä uskoa Gussen kaikki sepitelmät illasta ja yön tapahtumista ja vääntää niistä selityksiä kaiken kansan luettavaksi.

Aikamies ei tietäisi mihin on puukotettu, jollei lehdistä lue, tai äiti kerro, voi luoja, en muuta sano.

Kumman pitkä aukko muistisa on illan klo 21.00 ja yön klo. 02.00väliseltä ajalta.

Hessu52 kirjoitti:Siis noin puhuu Espoon käräjäoikeus, mutta missään ei todeta sitä, että näin on varmasti ollut, eikä pahamaineisella Espoon käräjäoikeudella olisi ollut muut mahdollisuutta muuta sanoakaan.

Mutta tuo, että sinä Sariola menet tuollaiseen vipuun, vaikuttaa omituiselta.

Aivan kuin sinulla olisi omia intressejä uskoa Gussen kaikki sepitelmät illasta ja yön tapahtumista ja vääntää niistä selityksiä kaiken kansan luettavaksi.

Aikamies ei tietäisi mihin on puukotettu, jollei lehdistä lue, tai äiti kerro, voi luoja, en muuta sano.

Kumman pitkä aukko muistisa on illan klo 21.00 ja yön klo. 02.00väliseltä ajalta.

Sehän tässä on, on monenlaisia versioita illan ja yön tapahtumista NG:llä.
Tällaiseen tapahtumaan mukaan joutuneella sentään luulisi muistin pelaavan.
Itse muistan sen päivän täysin kirkkaasti. Muistan kun Heikkiä ja Kalevia odoteltiin niemeltä kotiin, kun olivat lähteneet sinne katsomaan, kun sireenit soivat ja oli paarin tapaisia nähty kannettavan.

Hessu52 kirjoitti: .....
Aivan kuin sinulla olisi omia intressejä uskoa Gussen kaikki sepitelmät illasta ja yön tapahtumista ja vääntää niistä selityksiä kaiken kansan luettavaksi.
.....
.

Minä en ole koskaan uskonut kaikkea mitä NG on kertonut. Muisti ja mielikuvat voivat hyvinkin heittää. Häntä on mm. kalautettu rajusti vasemman korvan yläpuolelle ohimoon, johon on tullut suuri avoin ruhjehaava. Se pelkästään on voinut aiheuttaa pahoja muistihäiriöitä. Etenkin se, mitä henkilö on kertoillut 44 vuotta tapauksen jälkeen on jo hyvin epäluotettavaa. Iskut päähän ja aika ovat tehneet tehtävänsä.

Siinäkin tapauksessa että tahallaan kertoisi vääriä tietoja vammoistaan ei ole suurempaa merkitystä, sillä hän itse tietää, että asiantuntijalääkärit ovat kyllä tarkoin lukeneet potilasasiakirjat, ja totuus paljastuisi. Se ei olisi hänen kannaltaan edullista.

Kyllä hänellä joka tapauksessa näyttää olleen aidosti vääriä käsityksiä omista vammoistaan. Kuten aikaisemmin olen kertonut, olen tuntenut henkilön, joka oli liikenneonnettomuudessa kaatunut polkupyörällä ja lyönyt päänsä. Ei mitään erityisiä ulkoisia vammoja. Mutta muistiin oli tullut kummallisia aukkoja. Ei esim. muistanut hyvän tuttavansa etunimeä, käytti siitä kiertoilmausta. Haastattelin kyseistä henkilöä, ja annoin siitä oman lausuntoni eteenpäin. Oikein tuntui huvittavalta, mutta tosi se oli. Muistista oli kadonnut mm. nimiä. Keskusteli kyllä muutoin hyvin normaalinoloisesti. Aivot on hyvin omituinen ja erikoinen elin!

Sariola kirjoitti:Minä en ole koskaan uskonut kaikkea mitä NG on kertonut. Muisti ja mielikuvat voivat hyvinkin heittää.

Niinpä - mutta vuosikymmenet noita tarinoita kuunneltiin ja uskottiin miehen puhuvan totta.

".. sehän on tapahtunut mikä on tapahtunut ja sitähän ei saa enää tekemättömäksi .."

Sariola kirjoitti:

Awa ja Hessu52: "Brillen hematooma on aivan sama kuin tavallinen mustasilmä!". Siinä pelkistettynä mielipide.

Mariacka kirjoitti:

Kerrotko olennaisimmat erot?

------------------------------------------------------------------------------------

Siirsin tämän Mariackan hienon kysymyksen tänne vammakeskusteluun ja me kaikki jäämme odottamaan vastausta.

awa kirjoitti:Sariola kirjoitti:

Awa ja Hessu52: "Brillen hematooma on aivan sama kuin tavallinen mustasilmä!". Siinä pelkistettynä mielipide.

Mariacka kirjoitti:

Kerrotko olennaisimmat erot?

------------------------------------------------------------------------------------

Siirsin tämän Mariackan hienon kysymyksen tänne vammakeskusteluun ja me kaikki jäämme odottamaan vastausta.

Mustalla silmällä tarkoitetaan mustelmaa silmän ympärillä. Pieni, ei kuitenkaan itse silmässä, vaan sen ympärillä oleva vamma parantuu itsestään muutamassa päivässä. Silmäkulmaan kohdistunut isku saa herkästi silmäluomen muuttumaan mustaksi. Silmiin kohdistunut isku ei välttämättä johda mustaan silmään, iskun täytyy olla tarpeeksi kova.


Brillen hematoomassa, eli luomihematoomassa molemmat silmät menevät "mustiksi", vaikka ulkoinen vamma olisi vain toisella puolella päätä ja luomet turpoavat huomattavasti enemmän sekä "pandasilmät" kestävät pidempään.

Luomihematoomassa turvotus korostuu etenkin alaluomissa

Kuvistakin näkee, että NG:llä oli brillen hematooma. Hänellä oli ruhjeita vain vasemmalla puolella päätä, mutta molemmat silmät oliva mustana ja turvoksissa ja kotiutuskuvassakin, jossa NG nousee autosta, alaluomet ovat vielä turvoksissa. Tämä erottuu parhaiten konstan laittamassa kuvassa joka taisi olla ruotsin lehdistön julkaisema kuva.

Brillen hematooma viittaa kallonpohjan murtumaan

Ote käräjäoikeuden tuomiosta:

... Käsitystä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa. ...

Tämä seuraava on muunnettu versio, eikä ole totta. Tästä käy ilmi, että nämä kolme herraa ovat kaikki sitä mieltä, että Brillen hematooma viittaa kallonpohjan murtumaan. Katso ketä tuossa mielipiteessä on takana! Allaolevaa kukaan näistä herroista ei hyväksyisi:

... Käsitystä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu tavanomainen ns. musta silmä, joka Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa. ...

Lienee selvä, että kysymyksessä on kaksi eri asiaa. Minun ei tarvitse tarkkaan määritellä tuota eroa, sillä nämä 3 asiantuntijaa ovat asian tutkineet ja todenneet oikean asianlaidan. Asia on harvinaisen selvä. Minä luotan Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon yhtenäiseen kantaan. Annan heidän suorittaa varsinaisen määrityksen.

Ron_Burgundy kirjoitti:
Luomihematoomassa turvotus korostuu etenkin alaluomissa

Kuvistakin näkee, että NG:llä oli brillen hematooma. Hänellä oli ruhjeita vain vasemmalla puolella päätä, mutta molemmat silmät oliva mustana ja turvoksissa ja kotiutuskuvassakin, jossa NG nousee autosta, alaluomet ovat vielä turvoksissa. Tämä erottuu parhaiten konstan laittamassa kuvassa joka taisi olla ruotsin lehdistön julkaisema kuva.

>Ronille kiitos asiallisesta selvityksestä. Tuo alaluomien korostunut turvotus näkyy erityisesti tässä kuvassa, joka oli Nilsin lähteen mukaan otettu kaksi viikkoa tapahtumien jälkeen:

http://i214.photobucket.com/albums/cc10 ... /82929.jpg

Vuosia sitten minua opetti kirurgi, joka on nykyään varsin nimekäs. Hän näytti eräällä luennolla "pandasilmäkuvaa" kertoen kaverilla olevan Brillen hematooman, joka oli tullut nakkikioskin jonossa.

Voi tietysti olla, että hän valehteli. Toisaalta hematooma = mustelma. Brillen hematooma = luomihematooma = ns. mustat silmät. Ammatti-ihmiset käyttävät ammattikieltä, mistä siitäkin on lukuisia kertoja ollut puhetta. Lisään vielä että käsite "musta silmä" ei ole ammattitermi.

Mutta ei sinun Sariola pitäisi moittia toisia semmoisesta asiasta, jonka itsekin vain epäsuoraan - ja toisinaan varsin epäpätevästikin - toisten lausunnosta päättelet.

Veikkaan, että Ron tuossa yllä kiteytti olennaisen: jos uhri on saanut selvästi nyrkkiä molempiin silmiin, niin brilleä ei ehkä edes epäillä. Mutta jos vammat ovat muuaalla pään seudulla, niin silloin se on vahvasti epäiltävissä. Etenkin jos luomet ovat pitkään erityisen turvoksissa.

Toinen varmaan on hematooman symmetrisyys. Nyrkki silmään aiheuttaa kyllä mustelman, mutta se tuppaa leviämään epäsymmetrisesti. Katsoin googlesta useita kuvia, joissa rinkulat silmien ympärillä saivat aikaan mielikuvan erittäin väsyneestä ihmisestä, ei suinkaan nyrkkitappelussa olleesta.

Nilsin silmien sanottiin turvonneen umpeen. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt missään vammaraportissa, että Nils olisi saanut molempien silmien seudulle astalon/nyrkiniskuja. Ohimolle oli kyllä tullut ruhje, joka on heikosti näkyvissä joissakin kuvissa, mutta aiheuttaisiko se symmetrisen turvotuksen?

Oikeuden kaikki asiantuntijat tuntuivat hyväksyneen diagnosoidun brillen hematooman. Minulla ei varmastikkaan voi olla enempää tietoa asiasta kuin heillä.

Kukaan ei ole tietääkseni epäillyt saati kiistänyt, etteikö kyse olisi Brillen hematoomasta. Sen sijaan Brillen hematooma ei ole harvinainen saati vakava sairaus, ainoastaan tiettyjen pään alueen luiden murtuman oire. Koska mustelmat (hematoomat, verenpurkaumat) ovat symmetriset ja ympäröivät silmää, nimeksi on tullut Brillen h. Brillen = silmälasit. Verenpurkaumista seuraa aina kudosturvotusta.

Brillen hematooma seuraa mm. kallonpohjan murtumaa, mutta se voi tulla muutenkin. Käsittääkseni ei ole eroa sillä, lyödäänkö suoraan vai sivusta. Myös eräiden kasvokirurgisten leikkausten jäljeltä tällaiset verenpurkaumat voivat syntyä.

Kallonpohjan murtuma on myös varsin tavanomainen seuraus kolareissa ja pahoinpitelyissä.

Lisäys: Pelkkä Brillen hematooma ei kuitenkaan ole luotettava merkki kallonpohjan murtumasta. Jos olisi, miksi kaivattaisiin lisätutkimuksia?

Mariacka kirjoitti:Kukaan ei ole tietääkseni epäillyt saati kiistänyt, etteikö kyse olisi Brillen hematoomasta. Sen sijaan Brillen hematooma ei ole harvinainen saati vakava sairaus, ainoastaan tiettyjen pään alueen luiden murtuman oire. Koska mustelmat (hematoomat, verenpurkaumat) ovat symmetriset ja ympäröivät silmää, nimeksi on tullut Brillen h. Brillen = silmälasit. Verenpurkaumista seuraa aina kudosturvotusta.

Brillen hematooma seuraa mm. kallonpohjan murtumaa, mutta se voi tulla muutenkin. Käsittääkseni ei ole eroa sillä, lyödäänkö suoraan vai sivusta. Myös eräiden kasvokirurgisten leikkausten jäljeltä tällaiset verenpurkaumat voivat syntyä.

Kallonpohjan murtuma on myös varsin tavanomainen seuraus kolareissa ja pahoinpitelyissä.

Joo, ei ole eroa, onko lyöty sivusta vaiko edestä. Brillen hematoomalla tarkoitetaan molemminpuolista hematoomaa, joka tulee kallon etuosan murtumisen aiheuttamasta verenpurkauksesta. Jos ihmistä on taas lyöty nyrkillä molempiin silmäkulmiin, niin silloin ei ole kyse brillen hematoomasta.

Ote työterveyskirjaston tapaturmaisista aivovammoista:

"Aivovamman aiheuttamia tyypillisiä yleisoireita ovat päänsärky, huimaus ja pahoinvointi. Tajuttomuus ja tajunnantason muutokset liittyvät aivojen keski- osien ja aivorungon toiminnan häiriintymiseen. Amnesia liittyy ohimolohkojen keskiosien ja erityisesti hippokampusten toiminnan ja yhteyksien häiriintymiseen. Posttraumaattinen amnesia tarkoittaa sitä trauman jälkeistä aikaa, jolloin muistissa esiintyy vielä aukkoja aina siihen asti kunnes yhtenäisen muistamisen aika alkaa. PTA voidaan määrittää jälkikäteen. Pretraumaattinen amnesia korreloi kohtalaisesti PTA:n kestoon.

Kallon murtumiin liittyy usein neurologisia komplikaatioita. Kallonpohjan etuosan murtuman yhteydessä eriasteiset hajuaistin häiriöt ovat tavallisia, suuri murtumarako johtaa pysyvään anosmiaan. Oirekuvaan kuuluu usein likvorvuoto nenästä sekä molemminpuolinen luomihematooma (Brillen hematooma). Orbitan alueen murtumissa näköhermon eriasteiset vauriot ja diplopia ovat tavallisia jälkitiloja. Keskikuopan alueen murtuma aiheuttaa yleensä veren ja likvorin vuotoa korvasta. Sisäkorva- ja kasvohermovaurio ovat keskikuopan murtumien tavallisia seuralaisia. Aivovamma on avoin, mikäli kallon murtuman yhteydessä kovakalvo repeää, muulloin puhutaan suljetusta vammasta.

Pääosa aivotrauman synnyttämästä laajasta ja tyypillisestä neuropsykologisesta oireistosta syntyy diffuusin aksonaalisen vaurion ja aivojen etuosien ruhjevammojen mekanismeilla. DAI pääosin selittänee myös tajuttomuuden syntymisen vamman yhteydessä aivorungon nousevien hermoratojen vaurioon liittyen, samoin posttraumaattisen amnesian kehittymisen.

Tyypillisimmillään aivovamman oirekuva on ulospäin vähän näkyvä. Paikalliset ja erityishäiriöoireet kuten fyysiset oireet ja afasia kuntoutuvat usein hyvin tai niitä ei ole ollut lainkaan, oirekuva voi koostua vain neuropsykologisista oireista. Juuri näiden oireiden vaikutus myöhempään psykososiaaliseen selviytymiseen ja työkykyyn on ratkaisevinta. Normaali neurologinen status ei poissulje vaikea-asteista aivovammaa."


Minä kiinnitin erityistä huomiota tähän lauseeseen:

Amnesia liittyy ohimolohkojen keskiosien ja erityisesti hippokampusten toiminnan ja yhteyksien häiriintymiseen. Posttraumaattinen amnesia tarkoittaa sitä trauman jälkeistä aikaa, jolloin muistissa esiintyy vielä aukkoja aina siihen asti kunnes yhtenäisen muistamisen aika alkaa.

NG:llä oli ruhjevamma ohimon kohdalla. Tämä voisi olla ihan looginen selitys muistamattomuudelle.