Ei kun ei ole noin=) Ymmärrät sanan "epäillä" tässä nyt väärin, ja sen, mitä oikeudessa tutkittiin. "Epäilen, että olet oikeassa" "Uskon, että et ole oikeassa". Nämä ovat todellisuudessa toistensa synonyymit, vaikka arkikielessä ensimmäinen tarkoittaa, että "uskon, että olet oikeassa". Epäilen ja uskon eivät ole synonyymejä, vaan nimenomaan vastakohdat.jokuvaan kirjoitti:Hovioikeuden päätöksessä todettiin, että syyllisyydestä jäi varteenotettava epäilys. Se, että hovioikeus käytti ko. ilmaisua, ei osoita, etteikö hovioikeus olisi käsittelyssään huomioinut syyttömyyttä tukevia seikkoja. Hovioikeus huomioi syyttömyyttä puoltavat seikat niin tarkasti, ettei tuominnut vastaajaa. Ehkä hovioikeus halusi päätösilmaisullaan osoittaa, että oikeus toteutui: A.A:a ei tuomittu riittämättömin perustein, vaikka syyllisyys vaikutti ilmeiseltä; todisteet eivät vain riittäneet tuomioon.
Makustelehan vähän aikaa lauseita ´syyllisyydestä jäi varteenotettava epäilys´ ja ´syyttömyydestä jäi varteenotettava epäilys´. Sisältö on tismalleen sama. Vastaajaa syyllistäviä todisteita ei voitu osoittaa epäilyksettä langettaviksi, mutta myöskään puoltavia todisteita ei voitu osoittaa epäilyksettä syyttömyyden osoittaviksi; niinpä asia ratkaistiin vastaajan eduksi.
Odotan mielenkiinnolla mahdollisia tulevia oikeuskäsittelyitä. Niiden jälkeen ei ehkä tarvitse valita puoltavaa tai vastustavaa kuppikuntaa. Täysin neutraalina on tässä vaiheessa mahdotonta pysyä, vai mitä (?)...
Koska oikeudessa pitää todistaa syyllisyys eikä syyttömyys, siellä käsitellään aina syyttäjän esittämää tapahtumakulkua. Siis syytettä. Ja jos syyte kumoutuu, ei sitä oikeuden mielestä ole voitu osoittaa todeksi. Siis jää varteenotettava epäilys siitä, että SYYTE olisi totta. Oikeus siis epäili Annelin SYYLLISYYTTÄ = SYYTETTÄ. Uskoi, ettei ollut syyllinen, epäili sitä väitettä, jonka syyttäjä esitti. Jäi varteenotettava epäilys syyllisyydestä.
Syyte kumoutui, ja myös sen eri perustelut kumottiin. Niistä monet olivat mahdottomia, tai niitä ei voinut perustella mitenkään. Tähtitodistajan väite märistä hiuksista kumottiin valokuvatarkastelulla.
Pointti on se, että oikeudessa käsitellään syytettä. Jos syyte näyttää todelta, ei jää epäilystä. Jos se ei näytä todeltä, epäilys jää. Annelin tapauksessa jäi.
Anneliahan on vaikea todistaa absoluuttisen varmasti syyttömäksi, eikä oikeus koskaan niin teekään. Oikeudessa ei todisteta syyttömyyttä.
Tämä kaikki vaikuttaa kamalalta saivartelulta ja sekavalta, mutta näin se vain on. Tuo "syyllisyydestä jäi varteenotettava epäilys" (minkä jälkeen tulevat johtopäätökset: "joten syyte raukeaa tms") on lakitekninen termi, ja tarkoittaa sitä, että syyte kaatuu. Se ei jätä mitään jossitteluja tai mitään syyllisyyden varjoa syytetyn niskaan. Mitään puolituomioita ei Suomessa tunneta. Kun ei syyte mene läpi, se kaatuu, ja syytetty on vapaa ja syytön. Yksinkertaisesti.