Eipä tässäkään jutussa ole mitään merkittävää uutta tietoa. Asiattoman paljon annetaan julki Hagar Nordströmin hauraita näkemyksiä eikä anneta tilaa kahden muun hovin 2015 tuomarin perustelluille lausumille.
https://yle.fi/a/74-20147428
Keskusrikospoliisi on tehnyt syksyllä uusia kuulusteluja Ulvilan murhatutkinnassa. KRP on kuulustellut muutamia todistajan asemassa olevia henkilöitä juttuun liittyen.
Jutun tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Olli Töyräs toteaa, että läpimurtoa tai uutta epäiltyä ei ole löytynyt. KRP aikoo kuitenkin jatkaa murhan tutkintaa aktiivisesti myös tulevaisuudessa.
– Olemme lisäksi saaneet useita yhteydenottoja, joissa on annettu meille tietoja ja vinkkejäkin. Niitä on käyty läpi, mutta toistaiseksi mitään ratkaisevaa ei ole saatu, Töyrä toteaa.
Yksi Suomen tunnetuimmista henkirikoksista siirtyi KRP:n tutkittavaksi viime vuoden lopulla.
KRP:llä on tapaukseen valjastettuna pieni tutkintaryhmä, eikä Ulvilan murhan aineistoa ole tarkoitus jättää hyllyyn pölyttymään.
– On tietysti tuoreempia ja kiireellisempiä juttuja, mutta jatkamme myös tämän jutun tarkastelua, Töyräs sanoo.
KRP on käynyt läpi jutun tutkinta-aineistoa ja eri oikeusasteiden päätöksiä murhajutussa.
Joulukuussa vuonna 2006 tapahtuneen Ulvilan murhan laaja esitutkinta-aineisto antaa rikoksesta kuvan, jota voi tulkita monella tavalla. Näin myös tapahtui, kun rikosta puitiin eri oikeusasteissa.
Katso vuonna 2023 julkaistulta videolta, miten Ulvilan murhan oikeudenkäynnit etenivät.
Satakunnan käräjäoikeudessa Anneli Auer tuomittiin kahdesti syylliseksi miehensä Jukka S. Lahden murhaan äänin 2–1.
Molemmilla kerroilla Vaasan hovioikeus vapautti Auerin syytteestä, jälkimmäisellä kerralla äänestyksen jälkeen.
Ruskeankirjavat kuidut, perheen tyttären havainnot
Syyttäjän mielestä Anneli Auer surmasi miehensä kotona syntyneen riidan päätteeksi ja lavasti rikoksen näyttämään ulkopuolisen tekemältä.
Auer puolestaan kertoi tutkinnassa ja oikeudessa, miten taloon tunkeutunut naamioitunut mies kävi uhrin kimppuun, surmasi tämän ja puukotti Aueria.
Hovioikeuden enemmistö eli kaksi tuomaria katsoi, ettei syyttäjän esittelemä todistusaineisto sulkenut pois mahdollisuutta, että murhan teki ulkopuolinen henkilö.
Yksi hovioikeudenneuvos oli kuitenkin eri mieltä. Hän jätti hovioikeuden päätökseen lausuntonsa, jossa hän perustelee laajasti kantaansa.
Hän kiinnitti huomiota muun muassa rikospaikalta löytyneiden ruskeankirjavien tekokuitujen alkuperään, joka on edelleen selvittämättä. Kuituja löytyi muun muassa teossa käytetystä veitsestä ja talon terassilta.
Hovioikeudenneuvoksen mielestä on todennäköistä, että kuidut ovat peräisin perheen tekstiileistä.
Hän katsoo myös, että perheen vanhimman lapsen muistikuva talosta poistuvasta ulkopuolisesta tekijästä ei ole oikea, vaan syntynyt tahallisen tai tahattoman manipuloinnin seurauksena.
Mahdollisen ulkopuolisen tekijän liikkeet surmatalossa olivat oikeudenkäynneissä paljon esillä. Salissa puitiin todisteena muun muassa talon terassille johtavaa ovea.
Terassin ovi tuotiin paikalle oikeussaliin. Kuva: Yle
Anneli Auer kertoi tutkinnassa heränneensä surmayönä siihen, kun oven lasia rikottiin. Kertomuksen mukaan murhaaja tunkeutui taloon oven lasiin rikotusta aukosta ja myöhemmin poistui samaa reittiä.
Auerin syylliseksi katsoneen hovioikeudenneuvoksen mukaan talossa ei vaikuttanut olleen ulkopuolisia, kun terassinoven lasi rikottiin.
Hän perustelee tulkintaansa sillä, että syksyllä 2009 nauhoitetussa keskustelussa perheen vanhin lapsi kysyy äidiltään joko ”mut miksi sä rikkosit sit sen ikkunan” tai ”mut miksi te rikkositte sen ikkunan”.
Lausuma vahvistaa hovioikeuden jäsenen mielestä sen, että ikkunan rikkomisen aikaan paikalla olivat vain Jukka S. Lahti ja Anneli Auer.
Liian monta tapahtumaa neljään minuuttiin?
Tärkeä perustelu Auerin syyllisyydestä on hovioikeudenneuvoksen mielestä tapahtumien aikajana.
Hänen mukaansa ei ole mahdollista, että neljässä minuutissa tekijä iski uhria veitsellä noin 70 kertaa, puukotti Aueria, piiloutui perheen tytärtä, hyökkäsi kohti Aueria ja vaihtoi pariin kertaan tekovälinettä.
Lisäksi hovioikeudenneuvos viittaa uhrin sänkyyn jättämiin verijälkiin, joiden syntymiseen olisi oikeuslääkärin mukaan kulunut aikaa kymmeniä minuutteja.
Hän myös sanoo, että Anneli Auerin väite siitä, että tappelun ja ”mäiskimisen” ääntä kuului sinä aikana kun hän puhui hätäkeskukselle, ei pidä paikkansa.
Ulvilan murhan tutkinnassa ei ole löydetty niin sanottua savuavaa asetta eli tekijän varmuudella paljastavaa todistetta.
Syyttäjä korosti useaan otteeseen, että kyse oli kokonaisuudesta, ei yksittäisestä todisteesta. Auerin puolustus taas katsoi, että lukuisat todisteet osoittavat, että talossa oli ulkopuolinen tekijä.
Vaasan hovioikeuden päätöksen jälkeen syyttäjä haki vielä valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mutta se ei sitä enää myöntänyt.