Re: Seksuaaliset halut ja uskollisuus
Lähetetty: Ma Helmi 21, 2011 9:28 pm
Joku lukihäiriöinen täällä taas luki koko topikin ja ihmetteli, että miten tuo uskonnollisuus oikein liittyy tähän, kun kukaan ei puhu siitä! 
Mutta molemmissa on puolensa. Toisaalta vähemmän vakavissa ja uskollisissa suhteissa saa keskittyä enemmän itseensä ja periaatteessa tehdä mitä haluaa. Ei tarvitse niin miettiä toisen päänsärkyjä tai huonoja puolia ja muuta, vaan jos ei miellytä, niin voi aina jatkaa seuraavaan. Toisaalta sitten pysyvämpi parisuhde on... pysyvämpi. Ei tarvitse miettiä aina, että voi kun pitää olla edukseen koko ajan, jos haluaa seuraa illaksi ja nähdä kauheasti vaivaa, mutta jos on joku vakituinen, niin ei tarvitse niin keskittyä koko aikaa, vaan voi oikeasti tehdä yhdessä jotain muutakin kuin vain vaakamamboa. Ja nykyään kun vuokrat ovat korkeat, niin olen tullut tulokseen, että pakko rikastua tai hankkiutua parisuhteeseen.
Naimisiin asti en näe syytä itseni puolesta tai muiden, kun se tuntuu minulle vähän siltä kuin mentäisiin naimisiin ja "lukittaisiin" kauppa. Parisuhteessa voi olla ja yhdessä voi asua ja jakaa vuokran, mutta jos tulee ero, niin molemmat pitää omat rahansa ja kamansa. Miksi minun pitäisi antaa puolet omaisuudestani jollekin josta haluan päästä eroon? Rangaistuksena? Uskollisuus on mielestäni aika selväpiirteinen juttu: jos ollaan parisuhteessa, niin sitten ollaan vain sen yhden kanssa - jos halutaan toista, niin sitten ENSIN pätkäistään parisuhde ja vasta sen jälkeen ollaan toisen kanssa. Jos omasta valinnasta ollaan parisuhteessa, niin eikö ole aika raukkamaista pettää, kun voisi vain sanoa, että haluaa toista, eikä halua olla parisuhteessa enää.
Mutta molemmissa on puolensa. Toisaalta vähemmän vakavissa ja uskollisissa suhteissa saa keskittyä enemmän itseensä ja periaatteessa tehdä mitä haluaa. Ei tarvitse niin miettiä toisen päänsärkyjä tai huonoja puolia ja muuta, vaan jos ei miellytä, niin voi aina jatkaa seuraavaan. Toisaalta sitten pysyvämpi parisuhde on... pysyvämpi. Ei tarvitse miettiä aina, että voi kun pitää olla edukseen koko ajan, jos haluaa seuraa illaksi ja nähdä kauheasti vaivaa, mutta jos on joku vakituinen, niin ei tarvitse niin keskittyä koko aikaa, vaan voi oikeasti tehdä yhdessä jotain muutakin kuin vain vaakamamboa. Ja nykyään kun vuokrat ovat korkeat, niin olen tullut tulokseen, että pakko rikastua tai hankkiutua parisuhteeseen.
Naimisiin asti en näe syytä itseni puolesta tai muiden, kun se tuntuu minulle vähän siltä kuin mentäisiin naimisiin ja "lukittaisiin" kauppa. Parisuhteessa voi olla ja yhdessä voi asua ja jakaa vuokran, mutta jos tulee ero, niin molemmat pitää omat rahansa ja kamansa. Miksi minun pitäisi antaa puolet omaisuudestani jollekin josta haluan päästä eroon? Rangaistuksena? Uskollisuus on mielestäni aika selväpiirteinen juttu: jos ollaan parisuhteessa, niin sitten ollaan vain sen yhden kanssa - jos halutaan toista, niin sitten ENSIN pätkäistään parisuhde ja vasta sen jälkeen ollaan toisen kanssa. Jos omasta valinnasta ollaan parisuhteessa, niin eikö ole aika raukkamaista pettää, kun voisi vain sanoa, että haluaa toista, eikä halua olla parisuhteessa enää.