MURHA.INFO

Kyse oli ryhmäperhepäiväkodissa työskennelleestä hoitojasta. Lappeenrannan kaupunki on erottanut kyseisen hoitajan jo aikaisemmin syksyllä tapausten tullessa ilmi ja teki asiasta tutkintapyynnön. Lisää tietoa alla olevista linkeistä:

Tutkittavana on ollut noin kymmeneen lapseen kohdistuvia pahoinpitelyitä, jotka ovat jatkuneet useiden vuosien ajan.

http://www.esaimaa.fi/Online/2011/02/26 ... 10656861/4

http://www.poliisi.fi/poliisi/etela-kar ... endocument

Noin kolme vuotiaalla muisti on jo sen verran pysyvä, että suurinpiirtein siinä iässä jäävät ensimmäiset pysyvät muistot. Sen ikäinen oppii jo yllättävän paljon asioita, myös niitä hyviä tapoja, joita kotona opetellaan (jos opetellaan). Siinä osuit ihan oikeaan, että kiukuttelu voi olla huomionhakuisuutta ja sitä että lapsi on tottunut märisemällä saamaan tahtonsa läpi. Tämän jälkimmäisenkin hän on oppinut, ei se tyhjästä tule.
Ja asiaan:
Luulisin että jos kaupunki on jättänyt tutkintapyynnön, on jonkinlaista selkeää väkivaltaa ollut. Kyseessä on ollut linkkien mukaan noin kymmenen lapsen ryhmä, eli en usko että nämä kaikki kymmenen on niitä "auttamattomia rääväsuita, vanhempiaan tottelemattomia älykääpiöitä", ellei kyseessä ole nimenomaan "vaikeiden" lasten ryhmä.

Kirjoitusvirheet muokattu suurinpiirtein pois

Paprika kirjoitti: en usko että nämä kaikki kymmenen on niitä "auttamattomia rääväsuita, vanhempiaan tottelemattomia älykääpiöitä", ellei kyseessä ole nimenomaan "vaikeiden" lasten ryhmä.

Yleensä "ongelmalapset",oli kyse vaikeista lapsista tai kehitysviivästymistä jne,ovat integroiduissa ryhmissä,eivät kaikki samassa ryhmässä,siis kun kyseessä ovat tämän ikäiset lapset,nuoriso on sitten toinen lukunsa.
Tämä on hyvä asia lapsen kehityksen kannalta.

Lapset on lapsia ja kaikki ne joskus kiukuttelee ja käyttäytyy huonosti. Se on melko lailla fakta

Oma lukunsa on sitten esim tarkkaavaisuus- tai käytöshäiriöiset lapset, heitä on voinut joukkoon mahtua mutta ei silläkään tapausta selitetä. Koska oli miten vaan niin edelleen ole sitä mieltä että lapsia työkseen hoitavalla olisi aina oltava muitakin keinoja hallita tilannetta kuin väkivalta. Jos pää ei kestä niin pitää jäädä sairauslomalle tai hakeutua muihin hommiin.

Kyl nostaa karvat pystyyn kun miettii että jos olis aikanaan oman lapsen kohdalle sattunut jotain vastaavaa.. Siinä kuitenkin vanhempi jättää sen kalleimpansa sellaisen ihmisen hoitoon keneen kuvittelee voivansa luottaa

Ja jos vielä rahallista näkökulmaa miettii, niin päiväkoti hoitokaan ei mitään ilmaista (todellakaan ole) niin toivoisi (ja sokeasti luottaa) saavansa lapselleen turvallista ja tasokasta hoitoa.

ja mitä kasvatusmetodeihin tulee, tulisi päiväkodin työntekijöiden olla ns. neutraaleja ja ei todellakaan kurittaa ruumiillisesti, sillä sitähän ei pystytä näyttämään, millaiset traumat fyysiset rangaistukset lapsiin jättää ja heijastuuko ne myöhemmin lapsesta esille millälailla. Muutenkin lapsen ensisijaiset kasvattajat ja "elämän opettajat" ovat lapsen omat vanhemmat, joten siksikin näen asian niin, että päiväkoti ei lapsen rajoja ja kasvatusmetodeja saisi millään muotoa ohjailla/määrätä, saati itse puuttua niihin juurikin kurittamalla ominlupineen. Eriasia, jos lapsen käytös häiritsevää ja se ja mahdollinen vanhempien puuttumisen tarve tuotaisiin vanhempien tietoon keskustelemalla tai esim. palavereissa- ilman, että siihen ominpäin jonkun hoitajan puolesta puututaan (kertomatta mahdollisesti vielä vanhemmillekaan?). Näin ainakin itse toivon omille lapsilleni.