MURHA.INFO

meddLe kirjoitti:no Klorpromania tarkoitin.. ja eiköhän niitä ole ihan tietoisesti syöty.

Siinä tapauksessa pitää sanoa, että tarpeeseen on mennyt...

Mariacka kirjoitti:Siinä tapauksessa pitää sanoa, että tarpeeseen on mennyt...

epäilemättä.

Tietääkseni tuota levoa käyttävät aata käyttävät narkit, jotka haluavat uneen pitkän valvotun jakson jälkeen. Tosin tämä oli täysi heitto, mutta kuullut kahdesti tämmöisestä käytöstä.

Nepenthe kirjoitti:No en kyllä kauheasti 5-vee ikäisiä ole tavannut. Kun eikö ne ole jo melkein kouluikäisiä ja tajua sentään jotain. Itse jotenkin muistelisin olleeni 5-vuotiaana fiksumpi, mutta siitä nyt on jo jonkin verran aikaa, mutta kai nekin nyt tajuaa sen verran, ettei pillereitä napsita maasta eikä vieraiden miesten mukaan lähdetä, jne.

Voishan sitä luulla että tuommonen "melken kouluikänen" jo tajuaisi mutta lapset on arvaamattomia, ei kyse ole tyhmyydestä vaan ihan siitä että noin pienellä lapsella ei vaan aina riitä kyky ymmärtää seurauksia. Lapsi on lapsi, ei sitä kai paremmin voi sanoa. Varsinkin jo tämä pilleri nyt on ollut jotain muuta kuin se "perinteinen" valkoinen ja pyöreä niin en ihmettele yhtään, lapsi on varmaan luullut karkiksi. Aina voi spekuloida että olisiko jotain voinut tehdä paremmin tai toisin mutta vahinkohan tuo on ollut, toivottavasti myös pillerin jättäneen henkilön osalta.

Minua hämää suunnattomasti tuo kuva. Äiti juuri toipunut elämänsä järkytyksestä, ja poseeraa nyt Iltalehdessä surumielisenä lapsi sylissään ilmeisesti tragedian tapahtumapaikalla.

"Myös välillisiä Münchhausenin oireyhtymiä (ns. "Münchhausen syndrome by proxy") tavataan. Näissä tapauksissa holhoavassa asemassa oleva (esimerkiksi äiti-lapsi-suhde) väittää holhokkinsa olevan sairas ja oireilevan, tai vastaavasti aiheuttaa tälle vammoja itse. Näin esimerkiksi äiti yrittää saada lohtua ja ymmärrystä muilta asettumalla "kärsivän vanhemman" osaan. Ilmiön kuvasi brittiläinen lastenlääkäri Roy Meadow vuonna 1977." (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Münchhausenin_oireyhtymä)

En mitenkään väitä tai vihjaa, että tässä tapauksessa olisi välillisestä Münchausenista kyse, tulipahan vain tuon kuvan nähtyäni mieleen.

nuusku-nella kirjoitti:

Nepenthe kirjoitti:No en kyllä kauheasti 5-vee ikäisiä ole tavannut. Kun eikö ne ole jo melkein kouluikäisiä ja tajua sentään jotain. Itse jotenkin muistelisin olleeni 5-vuotiaana fiksumpi, mutta siitä nyt on jo jonkin verran aikaa, mutta kai nekin nyt tajuaa sen verran, ettei pillereitä napsita maasta eikä vieraiden miesten mukaan lähdetä, jne.

Voishan sitä luulla että tuommonen "melken kouluikänen" jo tajuaisi mutta lapset on arvaamattomia, ei kyse ole tyhmyydestä vaan ihan siitä että noin pienellä lapsella ei vaan aina riitä kyky ymmärtää seurauksia. Lapsi on lapsi, ei sitä kai paremmin voi sanoa.

Viisivuotias on vielä pieni. Lapsi voi napsaista suuhunsa tuollaisen ihan ajatuksissaan tai ajattelemattomuuksissaan, tai sitten tosiaan vaikka luulla karkiksi. Joku voi olla viisivuotiaana jo niin kypsä, ettei tuollaista tekisi, mutta ei se mitenkään tavatonta ole, että noin voi käydä. Kyllä ne ipanat vielä koulussakin saattavat jyrsiä kuminpalasia, kynsiään ja kynänpäätä, vaikkei sekään nyt erityisen fiksua ole.

Minäkin ihmettelen, miten muka jo viisivuotias maistelisi maasta jotain nappeja. Joko lasta ei ole koskaan varoitettu, mikä on melko käsittämätöntä, tai sitten ko. lääkkeet ovat peräisin (julkisuudenkipeän?) mutsin lääkevarastoista. En myöskään äitinä menisi poseeraamaan lapseni kanssa lehden kanteen, jos olen juuri ollut yhteydessä poliisiin(?) ja lehdistöön koskien paikallisten narkkien tempauksia.

5-vuotiaatko fiksuja?! No ei meidän ainakaan. Just 4v täyttänyt pikkuveli tossa muutama viikko sitten juoksi pyörän eteen ja meni nurin, ei pahemmin onneks sattunu, mut itkuhan siinä tuli. Senkin jälkeen on molemmat pojat juosseet tuolla ulkona välillä miten sattuu, vaikka kuinka olen sanonu, että älkää juosko pitkälle ja miten sattuu, koska sit en saa kiinni, jos meinaa jotain sattua, niin ei ne usko kumpikaan.

^ Juuri tuossa iässä se yksi vuosi tekee todella paljon.

devil_doll kirjoitti:^ Juuri tuossa iässä se yksi vuosi tekee todella paljon.

Voi tehdä, tai sitten ei. Kaikki lapset eivät ole samanlaisia.

Juokseminen ja nappien maistelu ei ole verrattavissa samaan kun se juoksu ei lopu vielä teini iässäkään. Juoksu on kirjoitettu lapseen ihan niinko lätäköissä hyppiminenkin Ei mun poika olisi 5 vuotiaana ikinä syönyt mtn, eikä olisi lähtenyt vieraan matkaan eikä myöskään juonu mtn pesuaineita! Toki lapset on yksilöitä mut vaikea uskoa ettei lapselle olisi jo nykyään teroitettu mieleen että ulkoa ei laiteta mitään suuhun. Meillä jo 3 vuotias poikikin osaa olla suuhunsa tunkematta mtn ja sanoo vaan yök!

jenni82 kirjoitti:Juokseminen ja nappien maistelu ei ole verrattavissa samaan kun se juoksu ei lopu vielä teini iässäkään. Juoksu on kirjoitettu lapseen ihan niinko lätäköissä hyppiminenkin Ei mun poika olisi 5 vuotiaana ikinä syönyt mtn, eikä olisi lähtenyt vieraan matkaan eikä myöskään juonu mtn pesuaineita! Toki lapset on yksilöitä mut vaikea uskoa ettei lapselle olisi jo nykyään teroitettu mieleen että ulkoa ei laiteta mitään suuhun. Meillä jo 3 vuotias poikikin osaa olla suuhunsa tunkematta mtn ja sanoo vaan yök!

No niin, päästiinhän täällä ihan mammapalstatasollekin, ei mun lapsi vaan ikinä tommosta..
Vaan mites sitten suu pannaan kun yhden kerran se lapsi tekeekin jotain tommosta? Onko se sitten huonosti kasvatettu vai tyhmä? Varmaan tällekin lapselle on sanottu ettei saa laittaa maasta mitään suuhun. Ihan niinkuin lapsille sanotaan ettei saa kiipeillä tai leikata barbin hiuksia. Ei ne vaan aina tottele! Toivoisin että oma (jo hieman isompi) lapseni ei tekisi mitään tuollaista mutta en kyllä lähtisi julistamaan oman lapseni fiksuutta ja paremmuutta tai tuudittautuisi siihen että kun on kerran sanottu niin kyllä se sen muistaa. Toki on lohdullista että joukossamme kulkee myös täydellisiä lapsia joilla kaikki opit pysyvät päässä joka tilanteessa, silloinkin kun äiti ei näe.

nuusku-nella kirjoitti:

jenni82 kirjoitti:Juokseminen ja nappien maistelu ei ole verrattavissa samaan kun se juoksu ei lopu vielä teini iässäkään. Juoksu on kirjoitettu lapseen ihan niinko lätäköissä hyppiminenkin Ei mun poika olisi 5 vuotiaana ikinä syönyt mtn, eikä olisi lähtenyt vieraan matkaan eikä myöskään juonu mtn pesuaineita! Toki lapset on yksilöitä mut vaikea uskoa ettei lapselle olisi jo nykyään teroitettu mieleen että ulkoa ei laiteta mitään suuhun. Meillä jo 3 vuotias poikikin osaa olla suuhunsa tunkematta mtn ja sanoo vaan yök!

No niin, päästiinhän täällä ihan mammapalstatasollekin, ei mun lapsi vaan ikinä tommosta..
Vaan mites sitten suu pannaan kun yhden kerran se lapsi tekeekin jotain tommosta? Onko se sitten huonosti kasvatettu vai tyhmä? Varmaan tällekin lapselle on sanottu ettei saa laittaa maasta mitään suuhun. Ihan niinkuin lapsille sanotaan ettei saa kiipeillä tai leikata barbin hiuksia. Ei ne vaan aina tottele! Toivoisin että oma (jo hieman isompi) lapseni ei tekisi mitään tuollaista mutta en kyllä lähtisi julistamaan oman lapseni fiksuutta ja paremmuutta tai tuudittautuisi siihen että kun on kerran sanottu niin kyllä se sen muistaa. Toki on lohdullista että joukossamme kulkee myös täydellisiä lapsia joilla kaikki opit pysyvät päässä joka tilanteessa, silloinkin kun äiti ei näe.

Ei se ole tyhmyyttä vaan sitä ettei tiettyjä asioita ja vaaroja painoteta. Meillä painotetaan juuri siksi kun itse asuin tuossa samassa lähiössä missä nää napit syötiin, missä jyväskylän laukku murha ja mannet ampuu. Tuollasissa paikoissa kun asuu ni tiettyjä asioita oppii varottamaan enemmän. Toki siellä myös ekalyuokkalaiset kärähti sitten tupakan poltosta yms mutta ei ne hemmetti mitään nappeja sieltä olisi syönyt. Monet juuri tuudittautuu siihen että lastenleikkipuistossa ei voi koskaan sattua mitään pahaa mutta ainaskin minä-häädin monen monta kertaa ne spuget ja narkit helvetiin perhepuistosta öisin. Koskaan ei pidä sanoa koskaan mutta kyllä mä olen aikalailla varma ettei mun lapseni olisi sieltä mtn ottanut. Nää minun ja sinun lapseni keskustelut on oikeestaan aika turhia kun jokainen varmasti haluaa ja tekeekin parhaansa lapsiensa kanssa, tääkin olisi ollut vältettävissä jos ne perkeleen idiootit ei käyttäisi noita lasten leikki paikkoja majailuihinsa ja illanvietto paikkoina

Suosittelen, että tekin hyvin lapsenne kasvattaneet pidätte mahdolliset omat lääkkeenne ja viinaksenne poissa 5-vuotiaan ulottuvilta. 5-vuotias ymmärtää, että kaikkea ei pidä tehdä. Toisaalta tuon ikäinen on vielä kuitenkin niin lapsi, että voi hetken mielijohteesta tehdä jotakin ajattelematontakin. Siitäkin huolimatta, että asiasta on varoiteltu ja vanhemmuus on siellä ihan korkeimmalla tasolla.

nuusku-nella kirjoitti: No niin, päästiinhän täällä ihan mammapalstatasollekin, ei mun lapsi vaan ikinä tommosta..
.

Joo, naurahdin spontaanisti ihan samaa.
Ja asiat ei aina mene niin, että vaikka kuinka terotetaan, täsmennetään ja painotetaan lapselle, tämä muistaisi asian joka kerta käytännössä.

Tuosta psykoosilääkkeen viihde/huumekäytöstä tuli mieleen Control, Joy Division -elokuva (ehkä joku tietää bändin ) jossa Ian Curtis kavereineen tapasi pölliä naapurin mummon Klorpromazinit ja vetää niitä. Niin ja siis tuo leffahan perustuu tositapahtumiin sekä Ian Curtisin lesken kirjaan
Touching from a Distance: Ian Curtis and Joy Division.