Sosiaalituet

[dmm]

Suomessa se harkinnanvaraisuus kostautuu kyllä todella mielenkiintoisilla tavoilla. Tuttava, joka eli tt-tuella pidemmän aikaa ensin yhdellä paikkakunnalla, muutti jokin aika sitten uudelle paikkakunnalle voidakseen aloittaa ns. alusta. Vaikka elämäntilanne ei juurikaan muuttunut, niin tukirahojen määrä laski 200 euroa, perusteena se, että "asunnon vuokra oli liian kallis". (Ei siis mikään luksuskämppä tämä missä asui jonkin aikaa, ihan normaali kaksio, jopa halvempi kuin siellä aiemmalla paikkakunnalla ollut.) Siinä missä siis siltojen miehet saavat käyttää vaikka koko täyden tukirahansa viinaan, ei tämä tuttu saanut maksaa vuokraansa, vaan pakotettiin hankkimaan halvempi asunto (mikä sekään ei tietenkään ollut ihan niin helppoa, kun sattui siihen opiskelijaruuhkaan juuri se halvemman asunnon etsiminen...) Aiemmalla paikkakunnalla tosiaan olivat mukisematta maksaneet avustusta, eivätkä maininneet sanallakaan asunnon olevan liian kallis, vaikka oli se vähän kalliimpi kaksio siellä.

Harkinnanvaraisuus tarkoittaa, että itse toimeentulotuki on harkinnanvaraista koska se riippuu koko talouden tuloista, ei vain tuen hakijan. Lisäksi se, mitä lasketaan tuloiksi ja mitä menoiksi, on aika tiukkaa, mielestäni.

Asumiskustannuksissa huomioidaan toimeentulotuessa kullekin paikkakunnalle määritellyt kohtuulliset asumiskustannukset. Eli Helsingissä saa olla hieman kalliimpi kämppä ettei mene rajojen yli kun taas pienellä paikkakunnalla, alemman vuokratason mukaan, oletetaan löytyvän vastaava asunto halvemmalla. Lisäksi vaikuttaa esimerkiksi se, oletko alivuokralaisena vai päävuokralaisena, ja niin edelleen. Eli maksetaan käytännössä kulloinkin määriteltyjen rajojen mukaan. Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Perustoimeentulotuen lisäksi on vielä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, joiden perusperiaatteet löytää helposti...

Muista maista pari esimerkkiä (eivät ole täysin vastaavia Suomen tukien kanssa, tietenkään):

Tanskassa sosiaaliavustusta (Social bistand) myöntää kunnat ja valtio osuus tuista on 50 prosenttia. Sosiaaliavustuksen määrä 25 vuotta täyttäneelle henkilölle on 1 120 euroa kuukaudessa, huoltovelvolliselle 1 490 euroa kuukaudessa. Sosiaaliavustuksen määrä on sama riippumatta siitä, osallistuuko sen saaja aktivointitoimenpiteisiin vai onko hän työtön.

Ruotsissa taloudellista tukea nimitetään nykyään myös toimeentulotueksi (Försörjningsstöd) ja sitä myöntää sosiaalitoimisto (Socialtjänsten). Se perustuu maan hallituksen vuosittain määrittelemään kulutusnormiin, riksnormen, joka on aina keskitasoa. Summa on jaettu erilaisiin talouksiin ja ikäryhmiin. Kulutusnormin lisäksi myönnetään tukea muihin tarpeellisiin kustannuksiin, kuten asumiseen ja taloussähköön. Tuen tarve muun muassa vuokran kohtuullisuudessa määritellään siten, minkä matalapalkkainen työntekijä kykenee maksamaan. Esimerkiksi yhden henkilön taloudessa tuki muodostuu henkilökohtaisista kustannuksista (2600 kr) ja talouden yhteisistä kustannuksista (820 kr). Yhteensä summaksi tulee 3420 kr eli noin 367 euroa.

[Unhola]

En ole varma mitä se harkinnanvaraisuus virallisesti tarkoittaa. Pointtini nyt kuitenkin oli, että tietyissä tilanteissa laki määrää antamaan toimeentulotukea, kun taas joissakin tilanteissa sossun työntekijät voivat päättää, annetaanko tukea vai ei. Vaikka taloudellinen tilanne heikkenisi ja tuen saamiselle olisi entistä paremmat perusteet, tuki saattaa vähentyä tai loppua kokonaan. Se on paljon siitä kiinni, millaisia ihmisiä siellä sossussa on töissä ja millä tuulella sattuvat kulloinkin olemaan. Tämä on vain tällainen empiirinen havainto.

[dmm]

En ole varma mitä se harkinnanvaraisuus virallisesti tarkoittaa. Pointtini nyt kuitenkin oli, että tietyissä tilanteissa laki määrää antamaan toimeentulotukea, kun taas joissakin tilanteissa sossun työntekijät voivat päättää, annetaanko tukea vai ei. Vaikka taloudellinen tilanne heikkenisi ja tuen saamiselle olisi entistä paremmat perusteet, tuki saattaa vähentyä tai loppua kokonaan. Se on paljon siitä kiinni, millaisia ihmisiä siellä sossussa on töissä ja millä tuulella sattuvat kulloinkin olemaan. Tämä on vain tällainen empiirinen havainto.

Niin, siis lain mukaan tekevät laskelmat. Valitettavasti sosiaalityöntekijäkään ei saa eikä voi nykyäänkään tehdä omia tulkintojaan laista, joten ovat (yleensä) erittäin varovaisia. Jos toimeentulotukea ei saa, olipa syy mikä tahansa, siitä saa päätöksen (kuten toki myönteisestäkin päätöksestä), josta voi ja pitää valittaa, jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi. Eli vaikka itsestä tuntuisi, ettei kielteisessä päätöksessä ole mitään järkeä, tulkinta on erittäin suurella todennäköisyydella aivan prikulleen kuten laki ja asetus määrää.

[VoDKa]

Toinen tuttava päätyi juuri sosiaalitoimelle töihin ja tekee siellä juurikin päätöksiä noista tt-tuesta ja muista. Sanoi kyllä, että itse he pitkälti katsovat sitä tilannetta ja päättävät sitten, että laitetaanko Laituri-Lasselle taas rahaa ja saako Perheenäiti-Pirkko enemmän vai vähemmän. Toki varmasti on lakipykäliäkin tuohon hommaan, mutta hänen mukaansa siinä myös mennään pitkälti mutu-tuntumalla. Tarvittaessa ne voidaan ottaa esille viikkokokouksissa, jos ei itse ole varma että laitetaanko rahaa tulemaan vai ei.

Ja kokemuksen perusteella voisin sanoa, että näin todellakin mennään, että on se paljon työntekijästäkin kiinni eikä vain siitä mitä laki sanoo. (Mm. eri työntekijät huomioivat eri tavalla yli menevän osuuden, vaikka se selkeästi heidän toimipisteellään varmasti lukee, että mikä summa saa mennä yli... )

[dmm]

Toinen tuttava päätyi juuri sosiaalitoimelle töihin ja tekee siellä juurikin päätöksiä noista tt-tuesta ja muista. Sanoi kyllä, että itse he pitkälti katsovat sitä tilannetta ja päättävät sitten, että laitetaanko Laituri-Lasselle taas rahaa ja saako Perheenäiti-Pirkko enemmän vai vähemmän. Toki varmasti on lakipykäliäkin tuohon hommaan, mutta hänen mukaansa siinä myös mennään pitkälti mutu-tuntumalla. Tarvittaessa ne voidaan ottaa esille viikkokokouksissa, jos ei itse ole varma että laitetaanko rahaa tulemaan vai ei.

Ja kokemuksen perusteella voisin sanoa, että näin todellakin mennään, että on se paljon työntekijästäkin kiinni eikä vain siitä mitä laki sanoo. (Mm. eri työntekijät huomioivat eri tavalla yli menevän osuuden, vaikka se selkeästi heidän toimipisteellään varmasti lukee, että mikä summa saa mennä yli... )

Ja minä sanon edelleen, että jos on mielestään saanut liian vähän toimeentulotukea, sitten vain valitus vetämään ja varmasti tulee oikea summa tilille ennemmin tai myöhemmin. Laki määrää summat, jotka vähintään on saatava, joten jos "jossain saa ja toisaalla taas ei" niin faktaa pöytään.

[polliisin tuttava]

Asiaa. Tuet pois kaikilta täyspäiväisiltä nenänkaivajilta joilla ei työttömyydelleen ole terveydellistä perustetta ja luonnonvalinta kehiin.

Sinä, joka kannatat wiidakon lakia. Muistapa, että viidakossa on isoja petoja, joita sinä et ole koskaan nähnytkään. Itse tiedän sen, ja toivon vaan, että pedot hankkivat elantonsa muualta kuin minun ruokakupistani. Anna petojen kaivaa nenää työttömyyskorvauksella, koska sinä parempi ihminen viet tuon pedon työpaikan. Kun et anna pedolle mahdollisuutta hankkia elantoaan, kilpailet pedon työttömäksi ja kelpaamattomaksi.

Muista kuitenkin, että tuo peto jää silti henkiin. Vailla mahdollisuuksia, se peto on siellä jossain. Peto tietää, että sinä teet sen elämän mahdottomaksi. Jos yhtään osaat asettua toisen ihmisen asemaan, sinun luulisi ymmärtävän, että et ole kovin erilainen pedon kanssa, ehkä olet jopa petomaisempi.

Wiidakon lakia kehotan varomaan, koska sitä julistavat eivät ymmärrä, kuinka isoja petoja viidakossa elää. Peto kasvaa isommaksi aina kun sinä sitä pilkkaat ja alennat. Anna siis arvo sille työttömälle, syrjäytyneelle, huonolle ihmiselle. Sillä tavoin sekä hankit uusia ystäviä että teet arvokasta mielenterveystyötä. Itse olen hankkinut ystäviä syrjäytyneistä, jollainen itsekin pian lienen, ja sitä myöden saan kulkea rauhassa sielläkin, missä enkelit eivät käy. En ymmärrä, miksi jotkut riskeeraavat oman turvallisuutensa julistamalla vihaa. Etkö ole kuullut sanontaa: "Pidä ystävät lähellä. Pidä vihollisesi vielä lähempänä."

[Ihraponnari]

Ruottisa on aina ollu parremmat tuet

[Doctor Lecter]

Vanhuksia yhä useammin ruokajonoissa

Vanhusten taloudellinen hätä on kasvanut. Esimerkiksi Helsingissä vanhuksia on aiempaa useammin ruoka-avun asiakkaina.

Diakoni Vuokko Strandvik avaa oven herttoniemeläisessä kerrostalossa. Hän on tullut tapaamaan 87-vuotiasta Helny Eklöfiä ja mukana on jälleen ruokaa. Sama toistuu kerran viikosssa.

Eklöf saa kaupungilta kotiapua aamulla ja illalla. Hän ei ole raaskinut ostaa itselleen lounaspalvelua, sillä se maksaisi 11 euroa päivässä.

Joskus aterioiden väliin jäävä aika on hyvinkin pitkä.
- Hoitajat keittävät aamupuuron kymmenen aikaan, että sehän on jo melkein lounasaika, Eklöf toteaa.

Ruoka ja lääkkeet vievät leijonanosan eläkkeestä

Viime vuoden maaliskuussa Suomessa tuli voimaan takuueläke. Eklöfin eläkettä se nosti muutamalla kympillä.

Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi ruuan hinta on noussut – Pellervon taloustutkimuksen mukaan tänä vuonna jo 4,5 prosenttia.
- Viimeksi kun kävin kaupassa, minulta meni normaaleihin ruokaostoksiin 60 euroa, se on kamalasti. Ja vielä enemmän menee lääkkeisiin. Apteekki on kaikkein suurin menoerä, Eklöf sanoo.

Seurakuntien diakoniatyöllä on koko ajan enemmän Helny Eklöfin kaltaisia, vähällä rahalla toimeentulevia vanhuksia.

Kriisirahastosta maksetaan vanhusten laskuja

Diakoniatyöhön turvaudutaan kun yhteiskunnan tuki ei riitä. Niin näyttää käyvän yhä useammin, takuueläkkeestä huolimatta. Viime vuonna kirkko antoi suoraa taloudellista apua joko ruokakuponkeina tai rahana 7,5 miljoonaa euroa.

Vuodesta 2007 asti määrä on on ollut tasaisesti kasvussa. Lähes 42 prosenttia diakoniatyön asiakkaista on eläkeläisiä.
- Myllypuron elintarvikejakelussa on paljon vanhuksia ja heidän määränsä lisääntyy koko ajan. Uutta on se, että seurakuntayhtymän kriisirahastosta on jouduttu hakemaan vanhuksille laskunmaksuapua, diakoni Vuokko Strandvik kertoo.

Yksinäinen köyhä jää piiloon

Helny Eklöfin vahvuus on se, että hän uskaltaa puhua talousongelmistaan. On myös hiljaisia, köyhiä vanhuksia.
- Hei eivät hae apua ja heille rahojen riittämättömyys saattaa aiheuttaa häpeää, Strandvik sanoo.

Köyhyys ja yksinäisyys nivoutuvat, kun rahattomuus saa jäämään kotiin. Saattajan palkkaaminen maksaa, taksi maksaa.
- Pitäisi olla enemmän kanssakäymistä. Minulla oli tässä vastikään vanha tuttu kylässä. Olin onnellinen pelkästään siitä, kun se kaveri hengitti tässä mun sohvalla. Yksinäisyys on kaikkein kauheinta, Eklöf sanoo

http://yle.fi/uutiset/vanhuksia_yha_use ... sa/6360692

On tämä hieno hyvinvointivaltio - tosin vain heille, jotka ovat Itä-Afrikan sarvesta kotoisin... Toisin kuin näille, jotka ovat ikänsä tehneet töitä tai ovat sattuneet syntymään vääräuskoisiksi ja vaalean pigmentin omaaviksi.

Rahaa on, mutta sen priorisointilistan kärjessä kun ovat ikuisesti tuottamattomat kultamunat, tuhattaiturit ja moniosaajat, niin siinä kiireessä tuppaavat kotimaiset autettavat unohtumaan.

Niin ne tavat muuttuvat: ennen Suomessa vanhuksilta pyyhittiin perse, mutta nyt Suomessa neekereiltä nuollaan perse!

Tähän joku poliitikon kuva. Sellainen joka hymyilee ja kertoo kuinka asumme hyvinvointivaltiossa. No, sen puutteessa vaikka tämä:

[Aizerbaidzan]

http://www.katsomo.fi/?progId=149486

Jos joku ei kestä katsoa esimerkiksi Vappu Pimiän takia, niin kerrotakoon, että kyseisessä Erilaiset äidit -ohjelman jaksossa esitellään tamperelaiset 26-vuotiaat Marko ja Johanna, joilla on neljä yhteistä lasta ja viides tulossa (Johanna on synnyttänyt myös 15-vuotiaana pojan, joka otettiin huostaan). Kummatkin suurperheen vanhemmista ovat työttömiä (Marko on ilmoittanut työkkärille, että ei edes halua "niihin koneistushommiin mennä"), joten perhe-elämä sujuu sosiaalitukien varassa. Ohjelmassa nähdään muun muassa, miten perheen isä ostaa 600 euron "avaruusteknologiaa" edustavan pesukoneen, jossa on otsonointimahdollisuudet, ilmapyykkäykset, höyryjärjestelmät ja muuta vastaavaa.

Suurperheen äiti lausui ohjelmassa seuraavan helmen:

- Vaikken mä oo ikinä yhtäkään lasta suunnitellut ja halunnut ja aina shokissa kun oon raskaana, mutta silti mulla on sellainen ikuinen vauvakuume ja se iskee aina silloin kun vauva syntyy. Semmonen fiilis, että "ei tää voi olla viimeinen vauva, mä haluan lisää vauvoja, vauvat on ihania!"

Niin, vauvat on ihania, joten pitäähän niitä tehdä, elatuksen maksaa sitten joku muu (Johanna toteaakin ohjelmassa, että viidennestä lapsesta saa jo melkein 200 euroa lapsilisää). Kannattaisiko kuitenkin harkita ehkäisyä? No, ohjelman mukaan kierukkahormoniin ei ole varaa, seksi ei tunnu miltään kondomin kanssa ja sterilisaatiota ei voi tehdä sen lopullisuuden takia.

Pisti jotenkin vihaksi katsoa tuota touhua.

[Marokon Kauhu]

Ai näitäkin vielä on?
Luulin että tukien leikkaus olisi jo karsinut kaikki muut paitsi itä-afrikkalaiset.

Näin ei ilmeisesti sitten olekaan.

En tykännyt siitä Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Saul Schubakin lausunnosta lapsilisien poistosta lainkaan, koska tuleviakin veronmaksajiakin tarvitaan ja ei lapsiperheillä yleensä sitä rahaa liiemmälti ole vaikka vanhemmat käyvätkin varmasti suurimmassa osassa tapauksia ihan töissä.
Juu ihan kokonaan ei voi luottaa siihen että kultamunat kuoriuduttuaan alkaa moniosaamisellaan Soumea pelastamaan, ja vaikka soumilapsella kestääkin yli 20 v ennen kuin alkaa tuottamaan, niin itä-afrikkalaista alkuperää oleva lapsi pystyy verojamaksavaksi tuskin koskaan.
(Vai mitä Johanna Suurpää? Joko olisi tullut totuus eteen sinullekin?)

Tämmöiset suomi-trashit ei taas myöskään asiaa auta...

Marko , 26 v, Tamperelta: Eikö yhtään hävetä?
Olet laiskempi kuin Somalit, terve mies eikä viitsi omalla työllään perhettä elättää???

Tää on taas tätä Facebook / BB sukupolven mössöä: Ihmettelin tossa takavuosina, miksi rekrytointien
yhteydessä alettiin yhä useammin käyttämään psykologin testejä. Mutta en ihmettele enää.
Facebook / BB sukupolvi kuriiin ja töihin perkele !

[joey]

Schubakin lausahdus ei ollut peräsuolesta ainoastaan ihmisiä räikeästi eriarvoistavien sanavalintojensa takia vaan etenkin siksi, että sen keskeisin sisältö oli silkkaa suurta, käsittämätöntä asiavirhettä. Alimmat sosiaaliluokat lisääntyvät aina eniten, eikä siihen voida vaikuttaa tukia lisäämällä tai niitä poistamalla. Näin on ja on aina ollut kaikkialla maailmassa ja näin tulee aina olemaan myös Suomessa. Syitä ilmiölle voi vain arvailla, eikä syillä ole mitään merkitystäkään. Mutta jos nyt itseltäni kysytään, luulen tämän johtuvan yksinkertaisesti arvomaailmaeroista.

Vähintä mitä suomalainen yhteiskunta voi tehdä on yrittää varmistaa, että jokaiselle lapselle turvattaisiin edes kaikkein välttämättömimmät edellytykset elämään, ja siinä lapsilisä toimii hienosti. Lapsilisäsysteemiä on vaikea väärinkäyttää, sillä lapsen kantaminen, synnyttäminen ja elättäminen ei ole naiselle vaivatonta, vaikka valtio kustantaisi sen kokonaan. Olen itse hankkinut lapseni harkitusti ja minulla on ollut varaa ottaa vastuu valinnoistani, mutta jos ei olisi ollut, on kyllä sanottava, että 100€/kk lapsilisä ei todellakaan olisi "maksanut" lastenkasvatuksen "vaivaa". Tuilla on varmasti mahdollista kasvattaa lapsi, mutta niin helppoa se ei ole, että lapset kannattaisi synnyttää elämään tuilla.

Eivätköhän nuo Aizerbaidzanin esimerkin kaltaiset elämässään epäonnistuneet ole siis marginaalitapauksia - ja tämänkään pariskunnan kohdalla en hetkeäkään usko, etteivätkö he hankkisi lapsia vaikka eivät lapsilisiä saisikaan.

Omasta mielestäni lapsilisiä ei tarvitsisi jakaa kaikista rikkaimmille, mutta valmista ehdotusta nykyisen systeemin parantamiseen minulla ei ole. Vakavaraisuus koostuu usein monista osatekijöistä, joita voi olla vaikea mitata. Katsottaisiinko siis oikeus lapsilisään synnyinhetkeä edeltäneen vuoden tulojen perusteella? Entä jos tilanne onkin muuttunut? Vaikuttaisivatko aiemmat lapset lapsilisäoikeuteen positiivisesti? Myönnettäisiinkö lapsilisä vain kerran ja jaettaisiin sitten siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 17, vai pitäisikö lapsilisähakemus tehdä joka vuosi uudelleen? Jos pitäisi, se olisi jälleen yksi täytettävä lomake lisää niille kaikista köyhimmille, jotka hukkuvat lomakkeisiinsa jo ilman lapsilisiäkin.

Mielestäni näitä kaikkia edellä mainittuja seikkoja on punnittava sitä pohdittaessa, toisiko lapsilisäoikeuden rajaaminen tarpeeksi säästöjä, jotta se olisi myös kansalaisten mielestä kannattavaa toteuttaa. Mutta se nyt on selvää, että köyhimmiltä tai keskiluokaltakaan - mitä se nykyään sitten tarkoittaakaan - lapsilisiä ei kannata poistaa.

[Doctor Lecter]

Lapsilisäsysteemiä on vaikea väärinkäyttää, sillä lapsen kantaminen, synnyttäminen ja elättäminen ei ole naiselle vaivatonta, vaikka valtio kustantaisi sen kokonaan. Olen itse hankkinut lapseni harkitusti ja minulla on ollut varaa ottaa vastuu valinnoistani, mutta jos ei olisi ollut, on kyllä sanottava, että 100€/kk lapsilisä ei todellakaan olisi "maksanut" lastenkasvatuksen "vaivaa". Tuilla on varmasti mahdollista kasvattaa lapsi, mutta niin helppoa se ei ole, että lapset kannattaisi synnyttää elämään tuilla.

Juu, ennen se oli vielä vaikeampaa, mutta jotenkin vaan jaksettiin; käsin pestiin astiat että pyykit, vedet kannettiin ja vietiin, lehmät lypsettiin käsin, autoissa ei ollut ohjaustehostinta ja joissakin vaan kolme vaihdetta... Nyt on netit, chatit, mikrot, bluethootit, perhekerho.net ynnä muuta mutta äidit sen kun marisee kuinka vaikeeta on lasten kanssa.

Se, että sinä joey olet hankkinut lapsesi harkiten, ei poista sitä totuutta, että jotkut eivät ole. (Tuskin sinä joey olet kuitenkaan tarkkaan harkinnut yhdyntäsi, että nyt tehdään lapsi mut huomenna yhdytään muuten vaan). Eivät todellakaan, päätellen siitä määrästä mikä joillakin on. Kuten Pentti Linkola sanoi, "yhden lapsen perhe on paras mahdollinen ekologinen valinta". Lapsilisät pitäisi poistaa kaikilta, vain yksi lapsi per nainen ja lapsenteko luvanvaraiseksi; nyt kuka tahansa, mm. Touko Tarkki voi tulla taas isäksi, huolimatta siitä näyttö on kohdaltaan jo annettu. Onneksi Sirpa Laamasen kohdalla aika on tehnyt tehtävänsä ja hän tuskin enää hedelmöittyy kantavaksi. Esimerkkejä on muitakin. Jopa lukuisia.

Eiköhän näitä epäsosiaalisen aineksen tekemiä pygmejä ole ihan riittävästi - tarkoitan tällä näitä päihteitä väärinkäyttävien pölvästien lapsia, joita huostaanotetaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Kun asiaa tarkemmin ajattelee, niin monen lapsenteon kohdalla olisi ollut parempi laskea mälli ihan johonkin muualle kuin sinne - olisi jäänyt paljon pahaa tekemättä ja rahaa säästynyt.

Eivätköhän nuo Aizerbaidzanin esimerkin kaltaiset elämässään epäonnistuneet ole siis marginaalitapauksia - ja tämänkään pariskunnan kohdalla en hetkeäkään usko, etteivätkö he hankkisi lapsia vaikka eivät lapsilisiä saisikaan.

Enpä usko tuohon luuloosi. Kyllä vastaavia on olemassa todella paljon. Tukien väärinkäyttäjät eivät ole mitään yksittäistapauksia. Lasten saamisesta tehdään jokin sankaritarina - vaikka se isä olis joku yhden illan snagaritarina, että siellä kohdattiin ja sitten yhdyttiin kun siltä tuntui.

Demokratian yksi heikkous on lastenkasvatuksen ulkoistaminen koululle ja yhteiskunnalle sekä osin myös isovanhemmille. Kun on lapsi saa kaupungin vuokra-asunnon ja voi kiilata työteliään sinkun edelle noin vaan. "mutku mul on tää laps". Tai jotain. Äitiyttä (tai isyyttä) käytetään painostuskeinona saada jotain - mm. kun halutaan kerätä rahaa vaikkapa nälkähätään, niin kuvaan otetaan joku pygmin vitustaan pullauttanut neekeri ja kerrotaan kuinka on kauhiaa ja lapsikin tossa itkee jotta vittumaista ihan varmasti on.
- No, näinhän se oli vuosituhansia, kunnes nämä vasemmistolaiset päättivät ryhtyä runkkaamaan toisten hädällä ja vaatia kaikkia maksumiehiksi.

Nyt kaikkia autetaan väestöräjähdys. Pahin mahdollinen ongelma. Ja YK - tuo muka-hyvien-ihmisten järjestö on sen kuin vaatimassa lisää. Kait ovat kun niin moni saa siitä leipänsä.

Myös Suomessa tuo äiti-lapsi kiristyskeino toimii; kuten jo mainitsin asunnonsaamisen, mutta myös kotiin jääminen, töistä lintsaaminen; mutku laps on kipee - se vittu mitään kipee oo, mutta kun äiti ei viitsi eikä jaksa eikä isä halua mennä töihin.

Onneksi Suomen tarina hyvinvointivaltiona on tullut tiensä päähän! Siinähän ostelette 600 euron pesukoneita veronmaksajain piikkiin "kun meil on laps ja pyykkii tulee ja menee". Tai kuten se 20 vuotta samassa vuokra-asunnossa asunut ja säntillisesti kaiken itse maksanut sekä töissä käynyt totesi; en saanut asuntooni koko aikana uutta jääkaappia enkä mitään muutakaan, mutta samassa talossa asuva somaliperhe kyllä sai asumistuet ja paritkin pesukoneet muutamassa vuodessa. Töissä heistä ei käynyt kenkään, mutta joku sai hyvän omantunnon kun saatiin taas ihmisiä pelastettua... Pelastettua mihin?

Kuten joku humanisti sanoi ristiriitaiset lausuntonsa;
- Olemme kaikki samanlaisia.
- Erilaisuus on rikkautta!

Siis kuinka?

[joey]

Ymmärrän kyllä, että nämä yhteiskunnalliset kysymykset ovat Tohtorille hieman kiivastuttavia. Kun Tohtori nyt vain muistaisi verenpaineensa, ettei vaan sattuisi mitään.

Juu, ennen se oli vielä vaikeampaa, mutta jotenkin vaan jaksettiin; käsin pestiin astiat että pyykit, vedet kannettiin ja vietiin, lehmät lypsettiin käsin, autoissa ei ollut ohjaustehostinta ja joissakin vaan kolme vaihdetta... Nyt on netit, chatit, mikrot, bluethootit, perhekerho.net ynnä muuta mutta äidit sen kun marisee kuinka vaikeeta on lasten kanssa.

Katsos Tohtori, kun kärsimyksen ja haastavuuden kaltaiset asiat ovat subjektiivisia kokemuksia eivätkä objektiivisesti taulukoitavissa. Se että nykyään on totuttu mukavuuksiin ja korkeampaan elintasoon kuin ennen, ei ole käännettävissä niin että kaikkien pitäisi tarvittaessa sujuvasti pärjätä entisaikain askeettisissa oloissa siksi, kun kert ennenkin pärjättiin.

Mutta kieltämättä minäkin mietin, miksi vitussa tuo Aizerbaidzanin esimerkin äiti mieluummin kuljetteleli jätesäkillisiä pyykkiä pakettiautolla kuin pesi riepunsa käsin. Nämä ovat kai nyt sitten niitä nk. uusavuttomia. Mutta on vähän naurettavaa kuvitella, että kaikki lapsiperheet olisivat heidän kaltaisiaan.

Se, että sinä joey olet hankkinut lapsesi harkiten, ei poista sitä totuutta, että jotkut eivät ole.

EIKÖ?
Ei tietenkään, mutta kyllä nyt kuitenkin suurin osa tekee lapsensa harkiten eikä vahingossa vain siksi, että yhteiskunta kyllä auttaa jos apua tarvitsee. Nykyään lapset tehdään myös taloudellisesti paremmassa elämäntilanteessa kuin ennevvanhaan. Suomalaisen ensisynnyttäjän keski-ikä on kolmenkympin kieppeillä, eivätkä 40-vuotiaat synnyttäjät ole harvinaisia. Harva sen ikäinen nainen on enää kouluttamaton ja varaton ja harva tulee sen ikäisenä raskaaksi vahingossa. Oikeastaan päin vastoin - lapsenhankinta on yhä enenevissä määrin sellaista, että yhdyntäkerrat harkitaan ja ajoitetaan tarkkaan. Tai suoritetaan laboratorioissa.

Sen sijaan juuri näissä edellämainituissa alemmissa sosiaaliluokissa lapsia tehdään edelleen yleiseen tasoon nähden nuorempina, mutta eipä sekään trendi ole onnistunut ensi- tai uusintasynnyttäjien keski-iän ainaista nousua hillitsemään, joten lienen oletuksissani oikeassa. Toisin kuin Tohtori.

Kuten Pentti Linkola sanoi, "yhden lapsen perhe on paras mahdollinen ekologinen valinta".

Tämä ei pidä paikkaansa. Väestöräjähdyksen keskipiste on kehitysmaissa ja esimerkiksi Nigerissä, Somaliassa, Etiopiassa ja Jemenissä nainen synnyttää elämänsä aikana keskimäärin 7 lasta. Länsimaalaisen naisen lapsilukumäärä vie koko maailman väestösaldoa plussan puolelle vasta kolmannen lapsen kohdalla. Kahden kanssa ollaan siis kuolleisuuden ja väestön ikäjakauman yms. huomioiden vielä +-0 -tilanteessa. Muistaakseni ABC sanoi joskus hyvin, että kannattako meidän hillitä syntyvyyttämme, kun he siellä eivät sitä kuitenkaan tee?
Ja sitten on vielä tämä Suomen ikäjakauman ja syntyvyyden vääristynyt tilanne, joka johtaa n. kymmenen vuoden päästä siihen, että suomalaisia kuolee vuosittain enemmän kuin syntyy. Asiaa voi yrittää korjata 1) helvetillisillä säästöillä ja vyönkiristyksillä sekä eläkeikää ja veroja nostamalla, 2) maahanmuuttajia lisää haalimalla tai 3) syntyvyyttä lisäämällä. Mikä näistä olisi Tohtorille mieluisin vaihtoehto?

...ja lapsenteko luvanvaraiseksi

No tästä olen kyllä samaa mieltä, mutta se ei liity lapsilisiin mitenkään. Jos lapsenteko olisi luvanvaraista, lupa heltiäisi toivottavasti muillekin kuin taloudellisesti toimeentuleville.

Eiköhän näitä epäsosiaalisen aineksen tekemiä pygmejä ole ihan riittävästi - tarkoitan tällä näitä päihteitä väärinkäyttävien pölvästien lapsia, joita huostaanotetaan yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Ehdottomasti on ja yksikin on liikaa. Mutta jos epäsosiaalisia pygmejä nyt kuitenkin syntyy, heidän elämänsä ensimmäiset vuodet sujuvat oletettavasti edes hieman paremmin kun vanhemmat saavat lapsilisää. Ja epäsosiaalisia pygmejä syntyisi joka tapauksessa, vaikka lapsilisät lopetettaisiinkin, sillä pygmien vanhemmat harrastavat perhesuunnittelua merkittävästi vähemmän kuin he, joilla on oikeasti kykyä ja varallisuutta vanhemmaksi.

Kun on lapsi saa kaupungin vuokra-asunnon ja voi kiilata työteliään sinkun edelle noin vaan. "mutku mul on tää laps". Tai jotain. Äitiyttä (tai isyyttä) käytetään painostuskeinona saada jotain - mm. kun halutaan kerätä rahaa vaikkapa nälkähätään, niin kuvaan otetaan joku pygmin vitustaan pullauttanut neekeri ja kerrotaan kuinka on kauhiaa ja lapsikin tossa itkee jotta vittumaista ihan varmasti on.

Näet nämä molemmat esimerkkitilanteet erikoisesti sellaisina, joissa aikuinen pyrkii hyötymään lapsella, kun minä taas koen, että molemmat ongelmat ratkaistaan lapsen eikä aikuisen takia. Tietysti minuakin harmittaa se, että joku altistaa lapsia olosuhteille joille minä en omia lapsiani altistaisi, mutta aina niille olosuhteille altistuminen ei ole henkilökohtainen valinta, ja vaikka olisikin, pitäisikö yhteiskunnan kostaa lapsellekin?

[Aizerbaidzan]

Youtubesta löytyy 7.3.2012 esitetty Silminnäkijä-dokkari Ei tällaista työtä: http://www.youtube.com/watch?v=cmgGV9lm-jg

Ohjelmassa esiintyy kaksi omasta halustaan työttömänä notkuvaa nuorta, medianomi Antti ja Vapaan taidekoulun käynyt Viljami.

Kivoja asioita harrastava, 8 vuotta työttömänä ollut Viljami toteaa ohjelman alkupuolella:

- Jos nyt ne palkkatyöt mitä ois tarjolla niin on paskaduunia, niin sitten eihän semmoista oo kivaa tehdä. Tai ei ainakaan mun mielestä. Kyllähän jonkun mielestä siivoominen voi olla kivaa, mutta mun mielestä se ei oo kivaa, mää en siivoo edes kotona.

Viimeisimmästä työpaikastaan (rakennuksella) taidemaalarimme haki tahallaan potkut. Syyksi hän ilmoitti sen, että älysi johtoportaan korkeamman elintason johtuvan siitä, että ne maksavat työntekijöille huonoa palkkaa.

- Sitten ajattelin, että en haluu pitää noitten elintasoa yllä.

Eikä sitä ole edes kivaa heittää päivän hyviä tunteja hukkaan työntekoon...

Taiteilijaherralta kysyttiin, millainen olisi yhteiskunta, jossa kukaan ei tekisi palkkatöitä. Vastaus oli aika ruusunpunainen:

- Tää olis varmaan tosi kiva yhteiskunta, koska kyllähän niinku asiat tulee tehdyksi vaikka siitä ei makseta palkkaa.

Esimerkkinä hän käyttää sitä, että kavereiden kanssa tuli kolattua lunta, kun Tampereen kaupunki ei kaikkia Pispalan portaita hoitanut kunnolla.

Toinen ohjelman henkilö, medianomi-Antti ei oikein löydä oman alansa töitä. Satunnaiset keikkatyöt saattaisivat vaikuttaa työmarkkinatukeen. Harrastuksia mieheltä toki löytyy, että ei ihan toimettomana makaa.

Ohjelman loppupuolella kiva-taiteilijamme toteaa omasta asemastaan:

- Enhän mä muuten ois työttömänä, jos se ei ois mun mielestä kivaa. En mä mitenkään ruikuta omaa elämäntilannettani, mä oon siihen aika tyytyväinen.

--

Olen sanaton tuon taiteilijan asenteesta.

[Damien]

Ymmärrän kyllä.....

Harvemmin näin älykästä ja rakentavaa kirjoittelua enää tänä päivänä netistä löytyy.
Jos murhiksessa voisi peukuttaa, peukuttaisi joey:tä. Molemmilla peukuilla.