MURHA.INFO

Lähes päivittäin..

En ketään halua tappaa, enkä 99.99% aiokkaan (satavarma ei voi olla tulevaisuudesta). Ihmisen tappaminen ja jäämättä kiinni, onko se mahdollista? Se ajatus käy välillä mielessä.
Tiedän että olisi mahdollista jos jonkun tappaisin ja seuraavat 10v eläisin metsässä. Mutta ihan se että ihminen tarkoituksella tappaa ihmisen suomen turussa, jäisikö kiinni jos suunnittelis homman??? Saakeli ku tommoseen ei voi "kuivaharjoitella" niinku tekemättä koko hommaa Eli faktaa o aika vaikeaa saada.

Waakku kirjoitti:En ketään halua tappaa, enkä 99.99% aiokkaan (satavarma ei voi olla tulevaisuudesta). Ihmisen tappaminen ja jäämättä kiinni, onko se mahdollista? Se ajatus käy välillä mielessä.
Tiedän että olisi mahdollista jos jonkun tappaisin ja seuraavat 10v eläisin metsässä. Mutta ihan se että ihminen tarkoituksella tappaa ihmisen suomen turussa, jäisikö kiinni jos suunnittelis homman??? Saakeli ku tommoseen ei voi "kuivaharjoitella" niinku tekemättä koko hommaa Eli faktaa o aika vaikeaa saada.

Suomessa on edelleen selvittämättömiä murhia, mutta eiväthän ne täydellisiä ole, vaikka rikollinen ei ole jäänyt kiinni; täydellinen murha on vasta sitten, kun uhrin katoamistakaan ei huomata, eli ei ole pienintäkään merkkiä siitä että joltain on henki riistetty. Tälläisen toteuttaminen tämän kokoisessa maassa on lienee mahdotonta, ellei jotain laittomasti maassa olevaa käy murhaamaan (jolloin herkemmin se jäisi huomaamatta).

Unissani minulla on säännöllisesti vaivanani paketoitu ruumis joka pitäisi hävittää tavalla tai toisella. Mustaa jätesäkkiä ja roudarinteippiä. Ruumis on asunnossani. Tilanne on kuumottava koska odotan poliisien tekevän kotietsinnän ja toisaalta paketti alkaa pikkuhiljaa haista. Eräässä unessa joku kätyrini oli käynyt rautakaupassa ostoksilla ja esitteli kirvestä ja käsisahaa. Tokaisin suuttuneena: "Eikö me sovittu että palotteluhommiin ei lähdetä?!"

Joskus teininä harkitsin vakavasti faijani lahtaamista, kun itse sai olla hänen nyrkkeilysäkkinä jatkuvasti ja ihan koko ajan piti yhdessä vaiheessa pelätä henkensä edestä, mutta punnitsin asiaa ja koska pahin hakkausvaihe meni ohi, päädyin "tylsään" ja äärettömän kliseiseen ratkaisuun, etten tapa sitä, koska sen takia ei kannata mennä vankilaan ja samalla muuta harmia itselleen hankkia ja antaa tyypin pilata mun elämää, vaan kostan pärjäämällä elämässä hyvin ja kaikille jotka meidän välejä ihmettelee, sanon tyynesti miten asia on.

Sitten kanssa myöhäisteininä oli pakkoajatuksia, että mietin, että mitä jos menettäisin itseni hallinnan esim. koulun ruokajonossa ja alkaisin vaan hakkaamaan jotakuta. Ei koskaan moista tapahtunut ja nykyään olen päässyt kyseisistä pakkoajatuksista jo eroon. Mutta näin sivupointtina, kyllä vaikutti tuon ensimmäisen kirjoittajan kommentit aika raflaavilta. Poliisihan varmasti lukee tätä palstaa myös, niin mielessä kävi, että ovatkohan yhteydessä häneen...

VoDKa kirjoitti:Suomessa on edelleen selvittämättömiä murhia, mutta eiväthän ne täydellisiä ole, vaikka rikollinen ei ole jäänyt kiinni; täydellinen murha on vasta sitten, kun uhrin katoamistakaan ei huomata, eli ei ole pienintäkään merkkiä siitä että joltain on henki riistetty.

Häh, eipäs! Täydellinen rikos on rikos, josta ei jää kiinni - ei rikos, jota ei huomata edes tapahtuneen. Täydellinen murha on murha, josta ei jää kiinni, tai jota ei koskaan todeta murhaksi. Ei sitä nyt sentään niin täydellinen tarvitse olla, että uhrin katoamistakaan ei saisi huomata

Ajattelen tappamista todella usein, käytän siihen merkittävän osan vapaa-ajastani. En siis ajattele itse tappavani ketään, mutta mietin sitä, mitä tappajien päässä liikkuu. Rikollinen mieli kiinnostaa toki muutenkin, mutta tappajien aivan erityisesti siksi, että heidän tekemästään rikoksesta on heille yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä, ja se saavutettu hyötykin olisi usein ollut saavutettavissa muutenkin kuin tappamalla.

Nepenthe, rikoksen suunnitteleminen ei ole laitonta, joten tuskin virkavalta aloittajaan on pelkästään tällaisen takia yhteydessä. Eikä toisaalta tuota vielä lasketa oikein suunnittelemiseksikaan...

Pidän sitä tavallaan ihan luonnollisena, että joskus tekee ihan tosissaan mieli tappaa joku. Mutta mikäli kyse on yleisestä, kehenkään kohdistumattomasta murhanhimosta, olisi mielenterveyspalveluiden puoleen kääntyminen ehkä suositeltavaa.

joey kirjoitti:Nepenthe, rikoksen suunnitteleminen ei ole laitonta, joten tuskin virkavalta aloittajaan on pelkästään tällaisen takia yhteydessä. Eikä toisaalta tuota vielä lasketa oikein suunnittelemiseksikaan...

Ihmeen usein vain on uutisoitu, että poliisi esti kouluiskun, tms. joten nähtävästi sitä tekojen suunnitteluunkin jollain tasolla puututaan ihan viranomaisten toimesta.

Toki, useinkin mutta ajatteluksi se jää, ja hyvä niin. Kaippa se ihan normaalia vielä on. Ei ehkä näin usein, mutta ylipäätänsä ko. ajattelu.

Jack the Ripper kirjoitti:Unissani minulla on säännöllisesti vaivanani paketoitu ruumis joka pitäisi hävittää tavalla tai toisella. Mustaa jätesäkkiä ja roudarinteippiä. Ruumis on asunnossani. Tilanne on kuumottava koska odotan poliisien tekevän kotietsinnän ja toisaalta paketti alkaa pikkuhiljaa haista. Eräässä unessa joku kätyrini oli käynyt rautakaupassa ostoksilla ja esitteli kirvestä ja käsisahaa. Tokaisin suuttuneena: "Eikö me sovittu että palotteluhommiin ei lähdetä?!"

Huh^^
Huomaa kyllä, että ollaan Minfossa

Aiheeseen.

Kyllä, myönnetään, jotkut hyvin raivostuttavat ihmiset saattavat saada aikaan hetken, jolloin tekisi mieli tappaa. Eiköhän näin ole ihan jokaisella?
Normaali-ihminen kuitenkin hillitsee itsensä. Niin pitääkin.