Vika oli vankien sijoittelussa ja valvonnassa. Kaikkein parasta olisi, kun niillä kyettäisiin välttämään väkivaltatilanteet kokonaan.kakkosurpo kirjoitti:Otetaanpa tällainen teoreettinen vaihtoehto jostaki Suomen vankilasta joskus.
Pedari jonkun aikaa lusittuaan kongilla
...
Olisiko tän toisen vangin pitänyt pussata tän pedarin persettä?
Kummassa vika?
Heitetään kaikki omiin eristysselleihin niin johan ongelmat poistuu.Tuomion Pasuuna kirjoitti:Vika oli vankien sijoittelussa ja valvonnassa. Kaikkein parasta olisi, kun niillä kyettäisiin välttämään väkivaltatilanteet kokonaan.kakkosurpo kirjoitti:Otetaanpa tällainen teoreettinen vaihtoehto jostaki Suomen vankilasta joskus.
Pedari jonkun aikaa lusittuaan kongilla
...
Olisiko tän toisen vangin pitänyt pussata tän pedarin persettä?
Kummassa vika?
Lisko kutsuu? Voi nimittäin olla tulossa turpaan oikein kunnollakin tälle gentlemannille.
Poliisi on kuulustellut 8-vuotiaan Eerikan isää pahoinpitelystä, jonka kohteeksi hän joutui Vantaan vankilassa.
Tytön murhasta syytetyn isän kertoman mukaan hän oli ollut sellissään, kun sinne oli äkkiä rynnännyt useita miehiä.
- Hän on kertonut, että yksi miehistä löi, rikoskomisario Kimmo Hyvärinen sanoo.
Muut siis pitivät vahtia tai muutoin varmistivat pahoinpitelyn onnistumisen. IS:n tietojen mukaan isä itse on kertonut muissa yhteyksissä, että hyökkääjiä oli neljä.
Poliisi selvittelee yhä, onko vankilasta saatavissa valvontakameratallennetta, joka voisi auttaa tapauksen selvittelyssä.
35-vuotias isä selvisi pahoinpitelystä suhteellisen vähäisin vammoin, joihin hän sai hoitoa Peijaksen sairaalassa.
IS:n tietojen mukaan hän sai haavan takaraivoon, auenneen silmäkulman ja aivotärähdyksen. Takaraivo oli iskeytynyt sellin seinään.
Pahoinpitely tapahtui melkein heti sen jälkeen, kun Vantaan vankila oli siirtänyt isän tutkintavankeuden aikaisesta eristyksestä avoimempiin oloihin.
Isälle oli murhatutkinnan ajaksi määrätty tiukat yhteydenpitorajoitukset, jotta hän ei pääsisi sotkemaan esitutkintaa.
Rajoitukset eivät olleet enää tarpeen esitutkinnan valmistuttua. Helsingin käräjäoikeus purki rajoitukset viime viikon torstaina, jolloin mahdollistui isän siirtäminen avoimemmalle vankilaosastolle.
Pahoinpitely tapahtui kolme päivää myöhemmin sunnuntaina.
Vankilassa jupakka kirjattiin IS:n tietojen mukaan ensi alkuun "kaatumiseksi".
Vankila teki asiasta rikosilmoituksen vasta tiistaina sen jälkeen, kun tieto hakkaamisesta oli tullut muuta kautta julkisuuteen.
Rami Mäkinen
Poliisi: Eerikan isä ei halua puhua pahoinpitelystä
Tiistai 11.9.2012 klo 13.29 (päivitetty klo 13.46)
Poliisin on vaikea saada tietoa tapahtumien kulusta, sillä myöskään kameratallennetta tapahtumista ei ole saatu.
Eerika-tyttärensä murhasta epäilty isä ei ole missään vaiheessa paljastanut, kuka hänet pahoinpiteli sellissä.
Runsaan viikon takaista välikohtausta tutkiva poliisi ei ole saanut Vantaan vankilasta minkäänlaista valvontakameratallennetta, joka voisi johtaa tutkintavangin selliin hyökänneiden neljän vangin paljastumiseen. Ainakaan itse tapahtumapaikalla ei ole ollut kameraa.
Yksi selliin hyökänneistä miehistä pahoinpiteli murhasta epäillyn.
Uhri oli jouduttu viemään Peijaksen sairaalaan paikattavaksi mm. auenneen silmäkulman takia. Hän kertoi kuulustelijalle, mitä oli tapahtunut, mutta ei halunnut osoittaa tekijää.
Pelkäsikö hän kostoa, mikäli paljastaisi tekijän?
- Oikeastaan hän ei halunnut ottaa siihen asiaan kantaa millään tavalla, Hyvärinen sanoo.
Hän myöntää, että pahoinpitely uhkaa jäädä pimeäksi, ellei uhri suostu puhumaan.
- Intressi selvittämiseen pitäisi löytyä asianomistajasta, mutta ainakaan tässä vaiheessa hän ei ole ollut halukas siihen. Jos ei ole kameratallenteita, tehtävä on haasteellinen, rikoskomisario Kimmo Hyvärinen toteaa Iltalehdelle.
35-vuotias tutkintavanki siirrettiin pahoinpitelyn jälkeen toiselle osastolle.
RISTO KUNNAS
[email protected]
Ilta-Sanomat kirjoitti:http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 58120.html
Vankiloiden rikostilastot julki: Tässä on Suomen "Oz"
Julkaistu: 12.3.2013 13:44
Sukevan vankilassa tilastoitiin väkivallanteko melkein viikottain viime vuonna.
Rikosseuraamuslaitos on julkaissut vankiloiden vuoden 2012 kurinpitotilastot. Niissä on listattu kaikissa Suomen vankiloissa sattuneet väkivaltatapaukset, päihteiden käyttö, luvattomien tavaroiden hallussapito, järjestyssääntöjen rikkomiset ja muuten sopimaton käytös.
Väkivaltatilaston kärkeen nousi Itä-Suomen perukoilla sijaitseva Sukevan vankila, jossa tilastoitiin 40 väkivallantekoa.
Osassa niistä oli käytössä myös jokin kättä pidempi ase.
Toiseksi väkivaltaisin oli Vantaan vankila 15 tapauksella ja kolmannella sijalle pääsi Riihimäen vankila 12 tilastoidulla väkivallanteolla.
"Poikkeuksellinen vuosi"
Sukevan vankilan apulaisjohtajan Markku Salmisen mukaan viime syksy oli Sukevalla poikkeuksellisen levoton.
- Ei siinä mitään järkyttävän vakavaa ollut, lieviä pahoinpitelyjä lähinnä, hän sanoo.
Vankilan johto oli itsekin syksyllä hieman ihmeissään. Mitään yksittäistä syytä Salminen ei osaa levottomuuksille kertoa.
- On tiettyjä henkilöitä, jotka harjoittavat enemmän tällaista toimintaa kuin toiset. Se on osa selittävä tekijä, että näitä oli.
Sukevalle tuodaan vankeja laajalta alueelta ympäri Itä-Suomen. Salmisen mukaan eri alueilta tulleet rikolliset saattavat tapella keskenään, mutta hänen tietojensa mukaan Sukevan levottomuudet eivät ole johtuneet siitä, että joku olisi taistellut vankilan herruudesta.
- En tiedä liittyvätkö ne valtataisteluun, mutta huumausaineiden ympärillä sattuu vankiloissa kaikenlaista, velkasuhteita ja muita, Salminen sanoo.
Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan Sukevalla oli vuonna 2012 runsaasti päihderikkomuksia, peräti 129 tapausta.
Se on paljon enemmän kuin esimerkiksi Kuopion vankilassa, joka sijoittui Rikosseuraamuslaitoksen tilastoissa toiseksi 55:llä päihderikkomuksella.
Rangaistukseksi eristystä
Suurin osa Sukevan pahoinpitelyistä oli apulaisjohtaja Salmisen mukaan sellaisia, että joku menee toisen vangin selliin ja käy vangin kimppuun. Jos syyllinen tai syylliset löydetään, heidät pyritään eristämään muista.
Sukevalla jaettiin viime vuonna ehdottomia eristysrangaistuksia 89 ja ehdollisia 27 kappaletta. Lisäksi kurinpitotoimet poikivat 65 rikosilmoitusta poliisille. Se on iso määrä koska toiseksi eniten rikosilmoituksia, 24 kappaletta, tehtiin Turun vankilasta.
Suurin osa eristysrangaistuksista kesti alle seitsemän vuorokautta.
Sukevalla vain kaksi vankia oli eristettynä muista yli viikon. Hämeenlinnan vankilassa yli viikon kestäviä rangaistuksia annettiin viidesti.
Elisa Rimaila
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000593488.htmlMTV3: 8-vuotiaan Eerikan äitipuoli eristettiin vankilassa - "Väkivallan uhka"
Eerikan äitipuoli on eristetty Hämeenlinnan vankilaan odottamaan tuomiotaan.
Eerikan surmaoikeudenkäyntiä puitiin viime viikolla Helsingin Helsingin käräjäoikeudessa.
MTV3 Uutisten tietojen mukaan Eerika murhasta syytetty äitipuoli on nyt eristettynä Hämeenlinnan vankilassa. Vankilan johtaja Samuli Laulumaa ei ole kommentoinut syytä eristykseen. Hän kertoi MTV3:lle, että vangin eristys tapahtuu esimerkiksi konkreettisen väkivallan uhan takia.
– Väkivallan uhka joko vangin osalta muita vankeja kohtaan tai muiden vankien osalta tiettyä vankia kohtaan, niin silloin ryhdytään toimenpiteisiin ja tehdään erillään asuttamisjärjestelyjä, Laulumaa kertoo MTV3 Uutisille.
- Lähtökohta kuitenkin on, että kaikki vangit asuvat normaaleilla asunto-osastoilla.
Helsingin käräjäoikeus antaa ensi viikolla tuomionsa tapauksessa, jossa 8-vuotiaan Eerikan isää ja tämän naisystävää syytetään tytön surmasta.
IltalehtiMilan Jaffin tapaus ei ainutlaatuinen – Tällaista on väkivalta Suomen vankiloissa
Pahoinpitelyt eivät ole Suomen vankiloissa poikkeuksellisia. MTV uutisoi keskiviikkona Milan Jaffin vankilassa kokemasta väkivallasta.
Riihimäen vankilassa tapahtui uudenvuodenpäivänä epäilty pahoinpitely. MTV Uutisten tietojen mukaan pahoinpitelyn uhriksi joutui katujengirikoksista tuomittu Milan Jaff. Pahoinpitelijä taas oli MTV:n mukaan Tapaninvainion mattosurmaaja Sampo Jousimaa.
Tapaus on tutkinnassa Hämeen poliisilaitoksella.
Vankila voi olla vaarallinen paikka niin vangeille kuin myös vartijoillekin. Iltalehti koosti yhteen tunnettuja tapauksia, joissa vangit ovat syyllistyneet vankilassa ollessaan uusiin väkivaltarikoksiin.
Vantaan matkasellisurma
Vantaan vankilan matkasellissä tapahtui poikkeuksellisen raaka henkirikos 25.-27. tammikuuta 2022. Pitkään jatkunut väkivalta johti noin 20-vuotiaan vangin kuolemaan. Hänet oli tuomittu teini-ikäisiin tyttöihin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Murhasta syytetyillä oli taustallaan henkirikoksen yritykset.
Sellissä ollut Abshir Muye luuli, että miehen rikosten uhrit olivat pienempiä lapsia.
Muye aloitti uhrin pahoinpitelyn 25.1. ja jatkoi sitä seuraavaan aamuun saakka pääosin yksin. Olennainen muutos tapahtui 26.1. päivällä, kun Perttu Pyynönen siirtyi samaan selliin Muyen ja uhrin kanssa. Muye oli itse pyytänyt vartijalta, että Pyynönen siirretään samaan selliin.
Väkivalta oli erittäin raakaa. Uhria oli hakattu tuntien ajan, sotkettu ja alistettu. Hänen sukuelimelleen kaadettiin kiehuvaa vettä, kieleen tumpattiin palavia savukkeita ja ranteita viillettiin partahöylän terällä. Uhri myös raiskattiin vessaharjan varrella ja hänet pakotettiin juomaan virtsaa.
Lopulta uhri tukehdutettiin narulla ja muovipussilla.
Vantaalla järjestetty oikeudenkäynti herätti erityistä huomiota keväällä 2022, kun teräaseen kanssa saliin saapunut Pyynönen jouduttiin taltuttamaan ennen istunnon alkua. Pyynösen kohde oli ilmeisesti Muye, joka muuttikin oikeudessa rajusti kertomustaan Pyynösen osallisuuden osalta.
Syyttäjä vaatii miehille rangaistusta murhasta ja törkeistä raiskauksista. Oikeus katsoi välituomiossa heidän menetelleen syytteen mukaisesti ja määräsi molempien mielentilat tutkittavaksi.
Asian käsittely on edelleen kesken Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Iltalehti julkaisee rikoksista syytettyjen nimet rikosten poikkeuksellisen vakavuuden vuoksi.
Vartija löi päänsä kivilattiaan
Riihimäen vankila on Suomen korkeimman turvaluokituksen vankila. Sen valvotuin osasto on varmuusosasto, jonne sijoitetaan korkean riskin vankeja. Esimerkiksi sellaisia, jotka ovat syyllistyneet vankeusaikanaan rikoksiin.
Kyseisessä vankilassa istuu myös Milan Jaff.
Toukokuussa 2020 osaston vartija oli jakamassa vangeille aamupalaa. Hän muisti toivottaneensa eräälle vangille hyvää huomenta.
Huomenentoivotuksen jälkeen parikymppinen vanki iski häntä odottamatta nyrkillä päähän. Vartija kaatui ja löi päänsä kivilattiaan. Hän menetti tajunsa. Päähän aukesi viiden sentin mittainen haava.
Vanki vietiin pahoinpitelyn jälkeen eristysselliin. Seuraavana aamuna hän kysyi toiselta vartijalta, ”haluatteko lisää”.
Pahoinpitelyn uhriksi joutunut vartija päätyi kahden viikon sairauslomalle. Hänellä oli tapahtuneen jälkeen lievän aivovamman oireita.
Varmuusosastolla vangit eivät saa käyttää omia vaatteitaan, millä on pyritty estämään jengitunnusten käyttämistä. Tällä vangilla oli kuitenkin tekoaikaan yllään punaista ja mustaa, jotka tiedetään vankilassa United Brotherhoodin väreiksi. Mies väitti oikeudessa, että värit olivat hänen päällä sattumalta.
Mies tuomittiin pahoinpitelystä, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja laittomasta uhkauksesta. Koventamisperusteena käytettiin sitä, että miehellä oli jengivärit päällään, eli teko oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.
Jari Aarnio
Huumerikoksista tuomittu entinen rikosylikomisario Jari Aarnio pahoinpideltiin Vantaan vankilassa syyskuussa vuonna 2014. Toinen vanki kävi Aarnion kimppuun ja potkaisi häntä voimakkaasti kylkeen kesken fysioterapian.
Valvontakamera tallensi pahoinpitelyn. Aarnio oli puolustuskyvyttömässä terapia-asennossa käsien ja toisen jalan varassa pään roikkuessa alaspäin. 31-vuotias vanki yllätti Aarnion potkaisemalla tätä kylkeen niin, että tämä kaatui lattialle.
Paikalla ollut liikunnanohjaaja painoi heti hälytysnappia saadakseen vartijat paikalle. Aarnio selvisi välikohtauksesta kylkeen tulleella lievällä lihasvammalla.
Pahoinpitely ei liittynyt alamaailman kostoon. Kyse oli yksittäisen vangin hetkellisestä päähänpistosta.
Pahoinpitelystä epäilty vanki siirrettiin välittömästi toiselle osastolle. Hänellä on taustaa väkivaltarikoksista.
– Kaikki tapahtui nopeasti ja ennalta arvaamatta. Henkilökunta oli kuitenkin samassa huoneessa ja pääsi nopeasti puuttumaan tilanteeseen, kommentoi Vantaan vankilan turvallisuudesta vastaava apulaisjohtaja Jaakko Jokinen tuoreeltaan.
Käräjäoikeus tuomitsi Aarnion pahoinpitelijälle rangaistukseksi 30 päiväsakkoa, mikä teki tuomitun tuloilla 180 euroa. Aarniolle maksettavaksi määrätyistä korvauksista hän selvisi sadalla eurolla.
Liivijengiläistä kynällä silmään
Kaksoismurhasta elinkautista tuomiota Turun vankilassa istuvalla Tino Dimitri Paunasalolla oli omien sanojensa mukaan mennyt hermot United Brotherhood -rikollisjengiin kuuluviin vankeihin.
”Touhu meni vähän sellaiseks et luullaan ku on jotkut vitun liivit päällä et ollaan maailman napoja ja voidaan heittää mitä vaan läppää, tietsä”, kirjoitti Paunasalo naisystävälleen pari viikkoa tapahtumien jälkeen.
Elokuussa 2020 Paunatsalolla napsahti. Hän iski uhria odottamatta lyijykynällä silmän alueelle. Kynä hajosi iskusta kahteen osaan. Uhri kaatui lattialle, jolloin Paunasalo otti hänestä kiinni ja löi päähän.
Syyttäjän mukaan oli sattumasta kiinni, ettei kynä työntynyt syvemmälle kohti uhrin aivoja.
No onneksi ei sit kuollut siihen.
”Mä kuuntelin aikani, sitte mulla vaan tietsä kilahti päässä ja ajattelin, et nyt sit vittu riittää et mä kaadan (tapan) ton yhen niistä malliksi tohon keskelle käytävää niin vittu näkee mitä meilpäin tehdään tollasille paskahousuille ja sit se vaan meni niin miten meni”, hän kertoi.
”No onneksi ei sit kuollut siihen, mut ei se kaukana ollut noin 1 sentistä, et se ei mennyt silmän läpi aivoihin.”
Tilanne tallentui valvontakameraan. Paunasalon taltuttamiseen tarvittiin neljä vartijaa.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Paunasalon neljän vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen tapon yrityksestä, pahoinpitelystä, vahingonteoista ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Pahoinpitely ja vahingonteot liittyvät eri tilanteisiin kuin henkirikoksen yritys.
Paunasalo istuu elinkautista muun muassa kahdesta murhasta, jotka hän teki rikoskumppaninsa kanssa Pirkanmaan Valkeakoskella vuonna 2019. Kaksikko murhasi kaksi miestä puukottamalla ja muilla tavoin pahoinpitelemällä. Lopuksi he yrittivät hävittää ruumiit polttamalla asunnon siinä kuitenkaan onnistumatta.
Katujengit aiheuttaneet uusia ongelmia vankiloissa: Turvallisuuden kannalta ”äärimmäisen haastavaa”
Riika Nykänen HS
12.3. 19:12
Nuorten aikuisten niin sanotut katujengit näkyvät jo ilmiönä Suomen vankiloissa.
Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) erityisasiantuntija Petri Suotula kertoo, että ilmiö on keskittynyt pääasiassa pääkaupunkiseudun vankiloihin. Katujengien vaikutuspiirissä olevien vankien määrä on ollut kasvussa viime vuosina.
”Katujengiläisten ja tähän ilmiöön liittyvien vankien määrä ei ole vankiloissa aivan räjähdysmäisesti vielä kasvanut, mutta kyllä he vaikuttavat toimintaan.”
Suotulan mukaan ilmiö aiheuttaa Riselle uudenlaisia haasteita esimerkiksi sen tunnistamisessa, ketkä vangit ovat jengien vaikutuspiirissä tai toimivat jengien hyväksi.
”Katujengeissä rakenteet ovat erilaisia kuin mihin olemme tottuneet järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Jäsenyydet ja asemat eivät ole yhtä staattisia kuin perinteisissä järjestäytyneen rikollisuuden piireissä.”
Jengien välillä on keskinäisiä jännitteitä ja suhteita, jotka saattavat muuttua nopeastikin.
”Ne aiheuttavat vankiloissa turvallisuusuhkia ja turvallisuuspoikkeamia, jotka ilmenevät toisinaan vankien välisenä väkivaltana.”
Suotulan mukaan katujengiläisillä on ylipäätään havaittu viranomaisvastaisempaa asennetta kuin mihin vankiloissa on keskimäärin totuttu.
Suotula arvioi, että nuorten aikuisten katujengit kuten muutkin rikollisjengit pyrkivät vankilassa jatkamaan rikollista toimintaansa, rekrytoimaan jäseniä sekä saamaan uusia ihmisiä jäseniksi ja vaikutuspiiriinsä.
”Tästä ei ole varmoja havaintoja, mutta tällaista voidaan arvioida jossakin määrin tapahtuvan.”
Rikoskierteeseen jääneillä nuorilla on kasautuneita riskitekijöitä, jotka altistavat jengien rekrytoinnille niin vankilassa kuin siviilissäkin.
Katujengeihin kuuluvat henkilöt ovat poliisin mukaan tyypillisesti joko täysi-ikäisiä tai sen kynnyksellä. Suotulan mukaan varsinaisia katujengiläisiä on vankiloissa verrattain pieni määrä ja he ovat lähinnä yli 20-vuotiaita eli vankilamääritelmän mukaan aikuisia vankeja.
Lisäksi myös nuorissa 18–20-vuotiaissa vangeissa on kuitenkin jengien vaikutuspiirissä olevia yksilöitä, ja monella vankilaan joutuvalla nuorella aikuisella on jo valmiiksi kontakteja jengeihin. Vaikutuspiirissä olevilla hän tarkoittaa henkilöitä, jotka eivät ole jengien jäseniä, mutta toimivat rikollisryhmässä tai sen lukuun.
”Risellä on havaintoja, että nuorten eli 18–20-vuotiaiden vankien keskuudessa tapahtuu jossakin määrin vankilassa katujengeihin liittyvää ryhmäytymistä.”
Vankilaviranomaisten näkökulmasta on ongelmallista, että ryhmien keskinäiset välit voivat muuttua nopeasti.
Myös Helsingin vankilan yksikönpäällikkö Danila Gangnuss sanoo, että nuorten aikuisten jengit näkyvät jo vankilassa, vaikka jengien läsnäolo on asiana sangen uusi.
Helsingin vankilassa ilmiöön liittyy Gangnussin mukaan kaksi perustavanlaatuista ongelmaa.
”Verrattuna järjestäytyneeseen rikollisuuteen näillä ryhmittymillä ei ole yleensä samalla tavalla kiinteää struktuuria ja johtosuhteita. Tämä aiheuttaa meille haastetta sen tunnistamisessa, kuka kuuluu mihinkin ryhmään. Se taas aiheuttaa meille merkittäviä haasteita muun muassa turvallisuuden näkökulmasta.”
Vankilaviranomaisten näkökulmasta on ongelmallista, että ryhmien keskinäiset välit voivat muuttua nopeasti.
”Eri ryhmittymiin kuuluvat henkilöt voivat olla tänään hyviä kavereita, mutta huomenna he eivät enää tule toimeen.”
Gangnussin mukaan nämä seikat ovat vankilaturvallisuuden perspektiivistä äärimmäisen haastavia.
”Joudumme tekemään paljon selvitystyötä sen varmistamiseksi, että henkilöt, joita sijoitamme samaan vankilaan ja samalle osastolle sekä samoihin toimintoihin, tulevat keskenään toimeen.”
Katujengien olemassaoloon joudutaan jo kiinnittämään huomiota kaikessa toiminnassa, Gangnuss kertoo. Mahdollisten konfliktien syntymistä yritetään estää ennalta.
”Pyrimme siihen, että ne henkilöt, jotka mahdollisesti harrastavat esimerkiksi muihin vankeihin vaikuttamista, painostusta tai rekrytointia katujengeihin, ovat erillään muusta vankiyhteisöstä.”
Helsingin vankilassa nuorten vankien välillä on ollut fyysisiä yhteenottoja.
Helsingin vankilassa on aikuisten osastojen lisäksi omat osastot alaikäisille tutkintavangeille ja vankeusvangeille sekä nuorille eli 18–20-vuotiaille, tutkintavangeille ja vankeusvangeille.
Gangnussin mukaan Helsingin vankilassa ei tiedetä tapahtuneen nuorten tai jopa alaikäisten vankien rekrytointia katujengeihin, mutta tästäkin on jo iso huoli.
”Katujengien reviirin tai olemassaolon vahvistamista tai jäsenten rekrytointia ei Helsingin vankilassa ole vielä tullut ilmi. Mutta tiedän, että muualla rikosseuraamuslaitoksen yksiköissä tämäntyyppistä on tapahtunut.”
Helsingin vankilassa nuorten vankien välillä on ollut fyysisiä yhteenottoja, kuten ”tönimisiä ja jonkin verran perinteistä tappeluakin”, Gangnuss kertoo.
”Ne ovat liittyneet siihen, mitä on tapahtunut ennen vankilaan tuloa. Mutta sitä emme toistaiseksi ole pystyneet varmistamaan, onko kyse ollut kahden katujengin välisestä yhteenotosta vai yksittäisten henkilöiden välisistä ongelmista.”
Ryhmään kuulumisen paine painottuu nuorten tekemissä rikoksissa kaiken kaikkiaan enemmän kuin aikuisilla, kertoo Helsingin vankilan erityisohjaaja Satu Silverdal yleisellä tasolla.
Hänen mukaansa nuoret tekevät rikoksia yleensä ryhmässä ja sama yhteenkuuluvuuden tarve näkyy myös vankilassa. Silverdal ei puhu nyt katujengiläisistä vaan nuorista rikoksentekijöistä yleisesti.
”Yhteisöllisyys on hyvin poikkeavaa, kun vertaa aikuisiin. Nuorilla on suuri tarve kuulua johonkin joukkoon.”
Nuoret rikoksentekijät usein tuntevat toisensa, vaikka eivät olisi osallisina samassa rikoksessa. Heillä on monesti vankilassa tuttuja jo sinne saapuessaan.
”Jos ei koe kuuluvansa esimerkiksi kouluympäristöissä tiettyihin yhteisöihin, ryhmää haetaan jostakin muualta.”
Poliisin mukaan katujengeissä on kyse eri ilmiöstä kuin alaikäisten nuorten toisiinsa kohdistamassa väkivallassa ja ryöstörikoksissa. Poliisi on kertonut kuitenkin olevansa huolissaan, että nämä eri ilmiöt voivat ruokkia toisiaan ja rikoksia tekevät alaikäiset saattavat jossain vaiheessa päätyä katujengeihin.
Silverdalin mukaan on paljon riskiryhmässä olevia nuoria, joilla ei ole akateemisia taitoja tai halua kiinnittyä kouluympäristöön. Tuolloin kiinnitytään helposti muihin ryhmiin.
Tämä lisää riskiä toimia rikollisella tavalla, Silverdal arvioi. Kun tähän vielä lisää impulsiivisuuden ja mahdolliset päihteisiin liittyvät ongelmat, riski kasvaa entisestään.
”Jos ei koe kuuluvansa esimerkiksi kouluympäristöissä tiettyihin yhteisöihin, ryhmää haetaan jostakin muualta. Mikä se ryhmä on, vaikuttaa paljon siihen, miten toimii.”
Poliisin havaintojen mukaan katujengi-ilmiöön kytkeytyy usein rikollisen ja ylelliseltä vaikuttavan elämäntavan ihannointi.
Silverdal on nähnyt myös yleisemmin nuorilla vangeilla samankaltaista ihannointia. Hän uskoo, että paineita tästä nuorille luo etenkin sosiaalinen media. Moni saa sosiaalisesta mediasta kuvan, että jo nuorena tulisi pystyä esittelemään erilaisia statustekijöitä.
”Paineet näkyvät nuorten käytöksessä ja siinä, että halutaan tavoitella omaisuutta ja hienoja vaatteita. Hyvin paljon se on sosiaalisen median luoman paineen aiheuttamaa. Sitä ei ehkä aikaisempina vuosina vielä niin paljon näkynyt.”
Poliisi on määritellyt katujengeiksi tiettyihin pääkaupunkiseudun kaupunginosiin leimautuneet ryhmät, joissa vaikuttaa yhteensä satakunta pääosin nuorta aikuista ja yksittäisiä alaikäisiä.
Tyypillistä ryhmille on rikollinen toiminta, kuten huumekauppa. Lisäksi niillä on keskenään väkivaltaisia yhteenottoja. Katujengit ovat kuitenkin eri asia kuin järjestäytynyt rikollisuus.
Poliisin mukaan suurella osalla katujengiläisistä on maahanmuuttajatausta joko ensimmäisessä tai toisessa polvessa.
Katujengi-ilmiöön kytkeytyy usein gangsta rap -kulttuuria sekä väkivallan ja rikollisen elämän ihannointia.
Poliisi on kertonut, että tunnistettuja katujengejä arvioidaan olevan tällä hetkellä noin kymmenen.