MURHA.INFO

cicero kirjoitti:olisin tuossa tilanteessa käyttäytynyt samalla tavalla...en oikein oo käsittänyt miksi mannejen kanssa pitäisi toimia eri tavalla kuin muiden

Vastaan tähän: puukko

Saan raivarit!!
Sanan säilä sivaltaa,tavarat lentää jne.

Jos satun joskus suuttumaan. Lähtökohta on yleensä se että joku muu ei tajua olevansa olevansa väärässä ja potee syvää yhteistyö haluttomuutta eikä halua tehdä mitään rakentavaa järkevän ratkaisun löytämiseksi. Ärsyttävintä on se että tunne nousee järjen yläpuolelle aletaan käyttämään sivistymättömiä alatyylin ilmaisuja tai käytös muuttuu uhkaavan väkivaltaiseksi tai muuten järjettömäksi.Surullista

suutun harvoin mutta sitäkin perusteellisemmin...tosin sitä kestää hetken ja sitten oon taas vaan että juu, mitäs sitten tehtäisiin....

Harvoin tulee kunnon räjähdyksiä. Vieraan kanssa kinatessa oppinut viimeiseen asti harkitsemaan kannattaako yrittää aina saada se viimeinen sana. Mutta tuokin on tilannekohtaista. Mitä provompi vastapuoli, sen takuuvarmemmin annan palaa kunnolla.
Mutta kyllä tyylikkäintä olisi poistua paikalta viileän rauhallisesti, niin, että vastapuolelle jää tunne siitä, että on ollut se typerämpi osapuoli.
Väkivaltainen käytös ei kuulu tapoihin missään muodossa (paitsi sanallisena),
sellaiseen turvautuminen osoittaa pelkästään avutonta tyhmyyttä.

Kun riittävästi ärsytyskynnys ylittyy niin helposti minusta keskustelukumppanin saa. Sitähän ei aina tiedä vaikkapa olisi syytä ollut itsessään.

Otan kieltämättä vähän liikaa vastaan. Sanavalmiutta olsin toivonut kuupalla annettavan eikä teelusikalla.

Periaatteessa kannatan asiallista keskustelua... mutta jos joudun yhtäkkiä riitatilanteeseen, niin saatan sanoa tai tehdä jotain tyhmää ennen kuin edes tajuan mitä olen tekemässä. Tämä piirre on tullut luonteeseeni vasta vanhemmalla iällä. Nuorena tein jopa asiakaspalvelutöitä, mutta enää en uskaltaisi.

Olen hyvin monipuolinen suuttuja..
Ystävien pitää tehdä jotain, joka todella loukkaa ennen kuin suutun, mutta jos sen onnistuu tekemään, katkaisen välit niin pitkäksi aikaa, että olen leppynyt. 1-3 viikkoa.
Parisuhteessa..oi voi. Olen hankala. En edes aloita
Vieraille jotka ärsyttää, paukutan päätäni tasan niin kauan että tajuavat lopettaa. Ovat aina tajunneet.
Ja koskaan en ole lyönyt takaisin. Se ei ikinä kannata. Potku sattuu enemmän. Joo joo, se oli vitsi.
Mutta oikeesti, olen monet kerrat miettinyt, että mitä tapahtuu jos jäänkin joku kerta sanattomaksi. Niin ei ole koskaan käynyt, olen aina voittanut väittelyt ja riidanhaastajatkin saanut hiljaseksi..mitä jos joskus niin ei käykkään. Mitä jos häviän? Silloin saatan potkaista..

Naattori kirjoitti:Olen hyvin monipuolinen suuttuja..
Ystävien pitää tehdä jotain, joka todella loukkaa ennen kuin suutun, mutta jos sen onnistuu tekemään, katkaisen välit niin pitkäksi aikaa, että olen leppynyt. 1-3 viikkoa.
Parisuhteessa..oi voi. Olen hankala. En edes aloita
Vieraille jotka ärsyttää, paukutan päätäni tasan niin kauan että tajuavat lopettaa. Ovat aina tajunneet.
Ja koskaan en ole lyönyt takaisin. Se ei ikinä kannata. Potku sattuu enemmän. Joo joo, se oli vitsi.
Mutta oikeesti, olen monet kerrat miettinyt, että mitä tapahtuu jos jäänkin joku kerta sanattomaksi. Niin ei ole koskaan käynyt, olen aina voittanut väittelyt ja riidanhaastajatkin saanut hiljaseksi..mitä jos joskus niin ei käykkään. Mitä jos häviän? Silloin saatan potkaista..

Tee joskus tahallasi, että annat vastapelurin voittaa. Ja kysy itseltäsi rehellisen vastauksen kera: Miltä nyt tuntuu?

Sikkis kirjoitti:Tee joskus tahallasi, että annat vastapelurin voittaa. Ja kysy itseltäsi rehellisen vastauksen kera: Miltä nyt tuntuu?

Ei se ole sama asia. Näin olen siis kyllä toiminutkin, mutta syynä siihen on ollut puhdas sääli. Se saa silti mut hymyilemään sisäänpäin sitä itsetyytyväistä hymyä, kun reppana ei ole edes tajunnut saaneensa säälivoiton. olen KAMALA KAMALA ihminen...
Sen täytyy tapahtua aidosti. Mutta hei, kyllä se aivan varmasti joku päivä vielä tapahtuu

Naattori kirjoitti:

Sikkis kirjoitti:Tee joskus tahallasi, että annat vastapelurin voittaa. Ja kysy itseltäsi rehellisen vastauksen kera: Miltä nyt tuntuu?

Ei se ole sama asia. Näin olen siis kyllä toiminutkin, mutta syynä siihen on ollut puhdas sääli. Se saa silti mut hymyilemään sisäänpäin sitä itsetyytyväistä hymyä, kun reppana ei ole edes tajunnut saaneensa säälivoiton. olen KAMALA KAMALA ihminen...
Sen täytyy tapahtua aidosti. Mutta hei, kyllä se aivan varmasti joku päivä vielä tapahtuu

Toivottavasti putoat korkeelta ja kovaa.

Tai sitten naattori kuuluu niihin jotka eivät edes tajua hävinneensä.

Totta!
Jos olenkin itse saanut säälivoiton

Sytyn aika helposti. Vitutus-käyrä on tapissa hetkessä. Se mitä teen, riippuu millainen tilanne on. Lastani en ole väkivaltaisesti ojentanut koskaan. Mutta nuorempana tuli useampi nenä murrettua, kun leimahti. Vanhempana hieman rauhoittuu. Nuorempana(ja myöhemmin) kyllä auttoi sekin, että harrastin SM-tasolla bodausta ja voimanostoa, niin moni ei tullut haastamaan riitaa. 180cm:n rasvattomassa rungossa oli painoa 105-115kiloa. Minut tuntevat tiesi,että penkkipunnerrus yli 250kiloa ja kyykky yli 350kiloa. Niissä piireissä huhut levisi ja monet väisti ja riitoja ei pahemmin tullut. Joskus sitä tuli suututtua kunnolla ja jälki oli sen näköistä. Olen silti nopea ja ketterä, vaikka massaa on. En ihannoi väkivaltaa ja koitan opettaa sitä lapselleni. Itseään saa puolustaa ja sitten lyödä, mutta ei vain jos pinna palaa. Itse opin välttelemään tilanteita, joissa oli mahdollisuus joutua riitaan ja opin senkin, etten lähtenyt mukaan, jos joku ärsytti.