MURHA.INFO

SKANDAALI! Olen saanut epävirallista kautta tietooni, että nykyinen Kasöörinkatu 2 ei olisikaan se alkuperäinen!! Eli Onerva Ketolan surmatalo olisi nykyinen 3!!!

Tietääkö kukaan enempää? Mistähän tällaista tietoa voi tarkistaa?

Pahoittelen, mikäli Murhatyöryhmä on luottanut viralliseen, useammasta tahosta haettuun osoitetietoon, osaamatta ottaa huomioon mitään tämänkaltaista tapahtuneen. Asia tarkistetaan pikimiten.


p.s. Tiedon kertoja, ottaisitko yhteyttä?

Kaöörinkatu 2 ja 3 on käsittääkseni rakennettu 1975. Kumpi sitten ensin, sitä en tiedä. Miksi numerointia olisi muutettu?

Syistä en tiedä mutta vakuuttavalta tämä tieto vaikuttaa. Teen vielä pari tarkistusta. Tosi outo juttu!

Mielenkiintoista sinänsä: nyt kummankin talon asukkaat voivat sanoa että "ei me nyt siinä talossa asuta".

Kylli: Yksi paikka mistä voisit saada varman tiedon asiaan on Pasilaseura.
Siellä on jäsenenä Itä-Pasilassa jo sen rakentamisesta asti asuneita henkilöitä ja varmasti tietävät, jos talojen numeroita on muuteltu ajan saatossa.

Turri kirjoitti:Kaöörinkatu 2 ja 3 on käsittääkseni rakennettu 1975. Kumpi sitten ensin, sitä en tiedä. Miksi numerointia olisi muutettu?

Itä-Pasilan rakennettiin toisin kuin Länsi-Pasila lähes asumattomalle alueelle, joka ennen toimi vain varasto- ja teollisuusalueena. Alueen nimi oli aikoinaan Mäkelän teollisuusalue, josta syystä läheinen Mäkelänkatu on saanut nimensä .

Itä-Pasilan alueen rakentaminen alkoi 1972 ja tällöin käsittääkseni luotiin tarkempi asemakaava kadunnimineen ja - numeroineen. Ei kai tässä sen ihmeellisempää kuin nuo Kasöörinkadun uudet rakennukset on vain numeroitu uudestaan. Aika harvinaista, mutta ei ennen kuulumatonta.

Jutun rikos on siis tapahtunut Kasöörinkatu 2 talossa, joka nykyisin tunnetaan osoitteella Kasöörinkatu 3 . Näin minä ainakin olen ymmärtänyt kaiken lukemani perusteella.

Tuossa muuten linkki , josta löytyy kuva ko. talon rakentamisvaiheesta.

http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/ ... &frame=joo

Itä-Pasilasta oli kyllä ennen sen rakentamista ainakin osa samanlaista puutaloaluetta kuin mitä vielä nykyisinkin on esim. Puuvallila.

Turri kirjoitti:Itä-Pasilasta oli kyllä ennen sen rakentamista ainakin osa samanlaista puutaloaluetta kuin mitä vielä nykyisinkin on esim. Puuvallila.

Tuo puutaloalue jää tuonne nykyisen Länsi-Pasilan tienoille. Oli aika huonossa kunnossa ja hivenen hökkelimäinen jo loppuvaiheissaan. Länsi-Pasila on se varsinainen Pasila .

Itse taas olen sitä mieltä, että ei uhrin tarvinnut tuntea hyökkääjää aikasemmin. Kerrostaloissa, jossai itse asun on ainakin painotettu, että tuntemattomia ei saa päästää rappukäytävää. Lisäksi, jos mies heti ovella on sanonut, että hänen pitää päästä kellariin, epäilisin ainakin itse, että kyseessä on pulsu (jotenkin kuvan mies ei kuitenkaan näytä miltään koko elämänsä ryypänneeltä deekulta), joka tarvitsee nukkumapaikkaa (ja tälläisiähän kukaan ei rappuihinsa halua). Ja nämä heput kun ovat sellaisia, että inttävät loppuun asti. Ei ihmekkään, että O. olisi hermostunut ja lopulta sitten kyllästynyt riitelyyn ja päästänyt miehen kellariin. Ehkä miehen tarkoitus olikin aluksi vain nukkua kellarissa, mutta miehen halut heräsivätkin. Ja sitten kuristus ja muija on kylmänä.

Jäikö mieheltä muuten mitään jälkiä, josta olisi saanut dna:n?

lost kirjoitti:Itse taas olen sitä mieltä, että ei uhrin tarvinnut tuntea hyökkääjää aikasemmin. Kerrostaloissa, jossai itse asun on ainakin painotettu, että tuntemattomia ei saa päästää rappukäytävää. Lisäksi, jos mies heti ovella on sanonut, että hänen pitää päästä kellariin, epäilisin ainakin itse, että kyseessä on pulsu (jotenkin kuvan mies ei kuitenkaan näytä miltään koko elämänsä ryypänneeltä deekulta), joka tarvitsee nukkumapaikkaa (ja tälläisiähän kukaan ei rappuihinsa halua). Ja nämä heput kun ovat sellaisia, että inttävät loppuun asti. Ei ihmekkään, että O. olisi hermostunut ja lopulta sitten kyllästynyt riitelyyn ja päästänyt miehen kellariin. Ehkä miehen tarkoitus olikin aluksi vain nukkua kellarissa, mutta miehen halut heräsivätkin. Ja sitten kuristus ja muija on kylmänä. Jäikö mieheltä muuten mitään jälkiä, josta olisi saanut dna:n?

Tuo kinastelu tuossa ulko-oven edessä oli kuitenkin kestänyt jonkin aikaa. Jos uhrilla ei olisi ollut mitään käsitystä kuka tuo pipomies on, niin miksi ihmeessä hän olisi antautunut ehkä jopa minuutteja kestävään sanaharkkaan ? Silloinhan olisi ollut parasta vain vetää ulko-ovi perässä kiinni ja jättää outo mies pihalle seisoskelemaan.

Minulle tuosta episodista tulee mieleen, että pipomies on yrittänyt taivutella naista päästämään hänet tuonne kellariin hallussa olevillaan avaimillaan. Nainen on joutunut hankalaan kahden vaihella olevaan tilanteeseen. Toisaalta hän on tiennyt rikkovansa talon sääntöjä jos suostuu pipomiehen vaatimuksiin, mutta toisaalta puolitutun miehen torjuminen oli tuntunut hankalalta. Lopulta siis pipomiehen henkinen painostus oli tuottanut tulosta. Syystä tai toisesta kärhämä sitten jatkui kellaritiloissa tunnetuin traagisin seurauksin.

Tuntuisi siis oudolta että uhri olisi suostunut kinastelemaan hänelle entuudestaan täysin tuntemattoman miehen kanssa näinkin kauan ja vieläkin oudompaa olisi, että uhri olisi suostunut tämän entuudestaan täysin tuntemattoman ,hivenen ehkä aggressiivisenkin, miehen kanssa menemään lopultakin suljettuun kellaritilaan. Voin tietysti olla hyvinkin väärässä ja ehkä uhrin humalan aste on vaikuttanut hänen käyttäytymiseensä.

Kyllä noista uhrin elämäntavoista voi päätellä, että elämä ei ollut tällä keski-ikäisellä sairaseläkeläisellä ehkä kovin hyvin hallussa. Se että tuntee viehtymystä kuluttaa aikaansa baareissa ei vielä ole mitään erikoista, mutta jos nuo baarit ovat tuollaisia 80-luvun Kipakan tyylisiä, niin siitä voi jo päätellä asioita. Eiköhän alkoholisoituminen liene ollut jo aika hyvällä oraalla ja sosiaalinen verkosto pitkälti sen mukaista.

Pipomies ei nyt kuvan perusteella vaikuta keskivertotyyppiä kummemmalta. Ei tuosta kuvasta ole juurikaan hyötyä, aikakaudelle tyypillinen pipo, tyypilliset viikset ja vielä tyypillisempi talvipusero. Mutta kuitenkin hän voi aivan hyvin olla joku ulkoruokintaan joutunut tai asunnostaan häädön saanut katuja mittaileva heppu tai vankilasta hiljakkoin vapautunut asunnoton lintsillä dallaava jätkä, joka vietti aikaansa juuri noissa Kipakan tyyppisissä alan miesten ja naisten savun täyttämissä viinanhuuruisissa juottoloissa.

^Tuo Maigretin ehdottama teoria on kyllä hiton hyvin pohdittu. Mitenkähän laajasti poliisi on aikanaan jututtanut paikallisten räkälöiden kanta-asiakaskuntaa. Tekijä on tosiaan hyvinkin voinut olla joku puolituttu naama lähialueiden rökäleistä.

Kasöörinkatu 2 rakennettiin 11/73- 9/75 ja se rajoittuu Kasöörinkatuun, Resiinakujaan, Topparikujaan ja Asemapäällikönkatuun. Ulkonäöltään sellainen ruskeilla kaakeleilla somistettu ja pihatasosta lukien 7- kerroksinen pytinki.

On tosiaan tainnut käydä niin, että murharyhmä on vieraillut naapuriosoitteessa?

Omalta osaltani olen tästä talosta varma, koska murhan jälkimainingeissa perhetuttummekin, joka asui kys. talossa sai kutsun poliisin pakeille eikä perheenemäntä uskaltautunut aikoihin pesutupaan...

Peräkylän Maigret kirjoitti:

lost kirjoitti:Itse taas olen sitä mieltä, että ei uhrin tarvinnut tuntea hyökkääjää aikasemmin. Kerrostaloissa, jossai itse asun on ainakin painotettu, että tuntemattomia ei saa päästää rappukäytävää. Lisäksi, jos mies heti ovella on sanonut, että hänen pitää päästä kellariin, epäilisin ainakin itse, että kyseessä on pulsu (jotenkin kuvan mies ei kuitenkaan näytä miltään koko elämänsä ryypänneeltä deekulta), joka tarvitsee nukkumapaikkaa (ja tälläisiähän kukaan ei rappuihinsa halua). Ja nämä heput kun ovat sellaisia, että inttävät loppuun asti. Ei ihmekkään, että O. olisi hermostunut ja lopulta sitten kyllästynyt riitelyyn ja päästänyt miehen kellariin.

Tuo kinastelu tuossa ulko-oven edessä oli kuitenkin kestänyt jonkin aikaa. Jos uhrilla ei olisi ollut mitään käsitystä kuka tuo pipomies on, niin miksi ihmeessä hän olisi antautunut ehkä jopa minuutteja kestävään sanaharkkaan ? Silloinhan olisi ollut parasta vain vetää ulko-ovi perässä kiinni ja jättää outo mies pihalle seisoskelemaan.

Minulle tuosta episodista tulee mieleen, että pipomies on yrittänyt taivutella naista päästämään hänet tuonne kellariin hallussa olevillaan avaimillaan. Nainen on joutunut hankalaan kahden vaihella olevaan tilanteeseen. Toisaalta hän on tiennyt rikkovansa talon sääntöjä jos suostuu pipomiehen vaatimuksiin, mutta toisaalta puolitutun miehen torjuminen oli tuntunut hankalalta. Lopulta siis pipomiehen henkinen painostus oli tuottanut tulosta. Syystä tai toisesta kärhämä sitten jatkui kellaritiloissa tunnetuin traagisin seurauksin.

Tuntuisi siis oudolta että uhri olisi suostunut kinastelemaan hänelle entuudestaan täysin tuntemattoman miehen kanssa näinkin kauan ja vieläkin oudompaa olisi, että uhri olisi suostunut tämän entuudestaan täysin tuntemattoman ,hivenen ehkä aggressiivisenkin, miehen kanssa menemään lopultakin suljettuun kellaritilaan. Voin tietysti olla hyvinkin väärässä ja ehkä uhrin humalan aste on vaikuttanut hänen käyttäytymiseensä.

Kenessä tahansa luonteeltaan submissiivisessä ihmisessä tuollainen yöllinen kohtaaminen, jossa tuntematon alkaa kärttää sisäänpääsyä, herättää varmasti ensisijaisesti pelokkuutta, ja ajatuksen yrittää selvitä tilanteesta puhumalla, ei suinkaan vetäisemällä ovi kipakasti nokan edestä kiinni. Jos puhuminen ei tuota tulosta, on nainen saattanut päästää miehen sisään pelkästään ajatuksenaan päästä tästä eroon mahdollisimman pian. Kaikki ihmiset eivät vain osaa sanoa ei. Kerran rappuun päästyään on mies saattanut helposti ottaa kuristusotteen Ketolasta. Sitä paitsi, olisiko pakoyritys pelastanut Ketolaa, kun mies oli alle metrin päässä? Susanne Lindholmkin, jota ei varmasti arkuus ja pelokkuus vaivannut, vain jotenkin joutui sinne kellariin, vaikka väkisin.

Rappuun voi todella päästä "puhumalla" ynnä ehkä puoliksi väkisin, kellariin mennään ehkä kuristusotteella tai veitsi kurkulla..
Ellei sitten pyynnöllä "päästä kellariin lämmittelemään ja koisimaan, lähden pari tuntia lämmiteltyäni ja levättyäni. En aiheuta häiriötä"..

ABC kirjoitti:
Kenessä tahansa luonteeltaan submissiivisessä ihmisessä tuollainen yöllinen kohtaaminen, jossa tuntematon alkaa kärttää sisäänpääsyä, herättää varmasti ensisijaisesti pelokkuutta, ja ajatuksen yrittää selvitä tilanteesta puhumalla, ei suinkaan vetäisemällä ovi kipakasti nokan edestä kiinni. Jos puhuminen ei tuota tulosta, on nainen saattanut päästää miehen sisään pelkästään ajatuksenaan päästä tästä eroon mahdollisimman pian. Kaikki ihmiset eivät vain osaa sanoa ei. Kerran rappuun päästyään on mies saattanut helposti ottaa kuristusotteen Ketolasta. Sitä paitsi, olisiko pakoyritys pelastanut Ketolaa, kun mies oli alle metrin päässä? Susanne Lindholmkin, jota ei varmasti arkuus ja pelokkuus vaivannut, vain jotenkin joutui sinne kellariin, vaikka väkisin.

Ihmetyttää vain tuo pihalla tapahtuneen episodin kesto, joka havaintojen mukaan on kestänyt minuutteja. Silminnäkijäpoikien mukaan se oli ollut riitelyä. Jos pipomiehellä olisi ollut vakaa aikomus mennä kellariin, niin olisiko hän suostunut minuuttien riitelyyn ? Mielestäni hän silloin olisi vain määrätietoisesti vienyt tilannetta haluamaansa suuntaan ja tilanne - joko sisäänpääsy tai ulos jääminen - olisi ollut nopeammin ohi. Nyt tästä ainakin minulle jää kuva, että on käyty kahden puolitutun humalikon välinen turpakäräjöinti. Ovatkohan Ketola ja pipomies muuten huomanneet nuo pojat ? Oudolta tuntuu että eivät olisi rekisteröineet ainakin alitajuisesti lähistöllä norkoilevia poikia, joilla heilläkään ei ollut mitään syytä olla tulematta nähdyksi. Ketolalle tuo tietous lähistöllä olevista muista ihmisistä on antanut pontta riitelyyn, koska on tiennyt että ei aivan kahden ole pipopään kanssa autiolla pihalla. Pipomiehelle poikien läsnäolo on merkinnyt sitä, että hän on tullut nähdyksi ja tuonut ainakin alitajuntaan suuren kiinnijäämisriskin, joten en usko että hän on tuolla pihalla seisoessaan aavistanut mihin suuntaan tilanne tulisi ajautumaan muutaman minuutin sisällä . En usko, että suunnitellun raa'an rikoksen tekevä antautuisi äänekkääseen riitelyyn minuuttien ajaksi suuren kerrostalon pihalla juuri ennen rikostaan !

En pidä Ketolaa pelokkaana naisena. Pelokas nainen ei viihtyisi tai uskaltaisi viettää aikojaansa yksinään Helsingin silloisen alamaailman suosimissa kuppiloissa, jotka näyttävät olleen Ketolan lempipaikkoja . Minusta uhri vaikuttaa sellaiselta naistyypiltä, joka kyllä ainakin verbaalisella tasolla kykenee täysin haastamaan nämä alamaailman venkulat. Jostan syystä minusta taas olisi vaikeaa kuvitella Susanne L riitelemään keskellä yötä jonkun hörhön kanssa. Hörhön, joka on täysin sen sosiaalisen kentän ulkopuolella, jossa nainen päivisin vietti aikaansa. Luulsin että tälläisessä tilanteessa pelko lamauttaisi uhrin nopeasti.

Voin olla tietysti väärässä ja se on jopa todennäköistä.

Cotton kirjoitti:On tosiaan tainnut käydä niin, että murharyhmä on vieraillut naapuriosoitteessa?

Murharyhmä vieraili nimenomaan nykyisessä Kasöörinkatu 2:ssa. Vaan mistään ei voinut aavistaa numeroitten vaihtuneen sitten Onervan.

Kylli menee ottamaan uuden kuvan ja tutkailemaan paikkoja kunhan lomiltaan ehtii.