taavetti kirjoitti:Miksi Anneli määrättäisiin mielentilatutkimuksiin vaikka tuomio ei olisikaan vapauttava? Ei kai se mikään automaattinen toimenpide ole? Anneli ei analyyttisena ja älykkäänä ihmisenä sinne halua ja tuomarit eivät analyyttista ja järkevää ihmistä sinne väkipakolla tunge.
Asiasta tietävät voisivat valaista.
Minusta Auer on rationaalinen ajattelija, mutta hän noudattaa kerronnassaan eri koodia kuin ne, jotka haluavat oikeasti selvittää mitä todella tapahtui. Auerin tarinan keskiössä oli ulkopuolinen henkilö, epätodennäköisten mahdollisuuksien fiktiivinen summa.
Luotan kyllä enemmän tuomarien analyyttisyyteen kuin Auerin, vaikka hän olisi millainen poikkeustapaus.
Myös mieleltään häiriintynyt, tai vain moraaliltaan pervertti (siis jonkinlainen psykopaatti)voi olla huippuälykäs, - 'virheetön ja moitteeton' riittävässä määrin, oman etunsa tähden, muokatakseen toisten mielikuvia ja käsityksiä omasta itsestään. Ennen mitään muuta kysymys ON Jukka Lahden murhasta,, ei Auerin persoonasta -tässä vaiheessa - (siis jos mielentilatutkimus katsotaan aiheelliseksi joskus myöhemmin, siihen suostumista ei ehkä Auerilta edes kysytä).
Auerilla voi sanoa olleen myös 'moukan tuuria', siihen kun lisätään puutteellinen esitutkimus, niin hyvin oli pullat uunissa kolmisen vuotta.
Rationaalinen ajattelu on loogista analyysiä, johon ei juuri lainkaan liity tunteita. Minusta tämä kuvaa Auerin asennatta Jukka Lahden murhaan hyvin, samoin koko oikeudenkäyntiprosessiin, kuin myös lapsiinsa.
Joutuvat tuomaritkin olemaan rationaalisia ja analyyttisiä, viran puolesta, mutta --mitenkäs Valkama sen muotoilikaan..: "Oikeudenkäynnin aikana on esitelty paljon mielipiteitä, joita emme olisi tarvinneet. Näitä asioita ei ratkota mielipiteiden avulla"...Valkaman mukaan "jutussa tulisi myös keskittyä kokonaisuuden tarkasteluun, eikä nostaa esiin yksittäisiä epäoleellisuuksia"..."Toivon ja uskon, että oikeus kohoaa näiden mielipiteiden yläpuolelle ja arvioi tekoa oikeudelle esitettyjen teemaperäisten seikkojen perusteella"..."Teossa ei ole ollut oikeastaan mitään loogista käyttäytymistä ajatellen ulkopuolista tekijää."
Peitetarinan luomisessa älykkyydestä on ollut Auerille etua siinä, että hän onnistui pysymään johdonmukaisena omassa tarinassaan, eli onnistui pitämään kertoilunsa aivan kuin 'elävänä' ja 'joustavana' niin että saattoi aina tarpeen mukaan ikään kuin täydentää sitä, muokata niin ettei koko hänen korttitalonsa romahtanut.
Mannerin mukaan "Loogisena ihmisenä Auer alkoi uskoa poliisia (joka oli kertonut loogisen tapahtumaketjun kuvauksen), jonka avulla hän kehitteli riitakertomuksen.." ja tunnusti lapselle surmanneensa Jukka Lahden. Omituista analyyttisyyttä minun mielestä, jos Auer kerran ei todella olisikaan syyllinen.
Valkaman mukaan: ""Syytetty tunnusti teon lapselleen kertoen 'se joka satutti mua oli isi ja se joka teki sen isille niin se olin minä sit'. Olisi outoa sanoa näin, jos ei olisi syyllinen"..." Auer ei ole normaali tämän talon asiakas."
(tuo viimeinen lainaus Valkamalta kuulostaa minun korvissani melkein kuin siinä olisi sivistynyt ja hyvätapainen ihminen lausunut siivolla tavalla: hän on 'epänormaali ollakseen kuten muut rikolliset'. Muilla meidän asiakkailla, muilla murhasta syytetyillä on sentään jonkinlaisia inhimillisiä tunne-elämän merkkejä jäljellä, vaikka olisivat tehneet mitä, ja vaikka olisivat millaisia surkimuksia kun tosiasiat läväistään eteen, mutta ei tällä..IMO)
Kiinnostavaa Auerin rationaalisuudessa on se, että sen lisäksi ettei Auer ilmaissut omia tunteitaan, hän ei myöskään vedonnut oikeudenkäynnissä tuomareitten tunteisiin, ei vahingossakaan, ei edes lasten takia - vaikka sellainen olisi ollut ymmärrettävää, inhimillistä (en laske tympeää ilmeilyä ja kiukun ilmauksia tähän - minusta ne liittyivät epäoleellisuuksiin, mielipiteisiin, Auerin asenteeseen koko oikeusprosessia kohtaan..)