PPK 2002
Ainutlaatuinen vankilapako Suomessa
Suomen oloissa ainutlaatuinen vankilapako tapahtui huhtikuussa 1996 Helsingin keskusvankilassa.
Pakoon yritti taposta tuomittu vanki, jonka avustaja avasi vartijoita kohden konepistoolitulen.
Avustaja itse oli päässyt edellisenä päivänä vankilomalle.
Moottoripyöräjengit tulivat suomalaisille tutuiksi 90-luvun puolivälissä.
Tuolloin uutisoitiin laajasti poliisin rynnäkköä erään moottoripyöräkerhon tiloihin, käytiin tulitaisteluja kadulla ja alettiin puhua rikollisorganisaatioista.
Tämä tarina ei varsinaisesti tapahtumia yritettiin hyödyntää vankilapaon suunnittelussa.
- Katkoviivalla merkitty Punkkisen ja Mäkelän pakoreitti.jpg (316.06 KiB) Katsottu 2649 kertaa
Lomalla vankilasta
Tapahtumat lähtivät liikkeelle torstaina, huhtikuun 25. päivänä 1996, jolloin Helsingin keskusvankilassa taposta tuomiotaan istuva Mäkelä pääsi vankilomalle.
Lomaosoitteekseen Mäkelä ilmoitti Itä-Suomessa sijaitsevan pienen kaupungin. Kuka tietää, missä Mäkelä vietti yönsä.
Seuraavana aamuna hän kuitenkin palasi vankilan ulkopuolelle konepistooli kädessään.
Samaan aikaan poliisilla oli kädet täynnä työtä moottoripyöräjengien välisen oikeudenkäynnin turvaamistoimien valmisteluissa.
Lähes kaikki Pasilan poliisipiirin partiot oli sidottu tuohon tehtävään.
Odotettavissa oli ongelmia Pasilan oikeustalolla.
Itäkeskuksen poliisipiirissä perjantaiaamu oli rauhallinen. Vanhempi konstaapeli Pakula ja työharjoittelussa oleva Kilpeläinen tulivat normaalisti työvuoroonsa hälytyspartioon. Heillä oli normaalilta vaikuttava perjantaiaamu.
Vankipako meneillään
Pakulaa ja Kilpeläistä ei ollut odottamassa hälytystehtäviä. Niinpä he lupautuivat kuljettamaan vangitsemisoikeudenkäyntiin Pasilaan katuryöstöistä epäillyn Liimataisen. Kuljetus lähti Itäkeskuksesta kello 08.10.
Liimatainen istui mietteliäänä poliisimaijan takana. Kilpeläinen ajoi ja Pakula jutteli mukavia.
Liikenne oli vilkasta, sillä aamuruuhka ei ollut vielä kerinnyt täysin purkautua. Kevät oli jo pitkällä, mut ta siitä huolimatta maassa oli paikoitellen lunta.
Kulosaaren sillalla poliisiradiosta tuli kuitenkin matkaa muuttava kuulutus:
- Hela tiedottaa partioille. Sörnäisten vankilassa on vankipako meneillään. Onko lähettyvillä partioita?
Seurasi hetken radiohiljaisuus, joka osaltaan selittyy sillä, että ainut hälytystehtäviä hoitava Pasilan poliisipiirin partio oli tuolloin toisella hälytystehtävällä.
Pakula päätti ajatuttaa oman partionsa tapahtumapaikan läheisyyteen ja ilmoitti poliisiradioon:
- Hela 370 on Kulosaaren sillalla. Meillä on kuljetustehtävä, mutta voimme ajaa lähettyville tarkkailemaan.
- 370 Hela kuittaa.
- Nyt tuli tieto, että pakosuunta on Rantatien suuntaan, ilmoitetaan Helasta.
- Aja tuosta Rantatielle ja käänny siitä Varastokadulle, sanoo Pakula Kilpeläiselle. Tämä toimii saamiensa ohjeiden mukaisesti. Päästäkseen äänettömästi tarkkailemaan aluetta Kilpeläinen käyttää hälytysvaloja vain liikennevaloissa. Tässä vaiheessa Herttoniemestä ilmoittautuu tehtävälle toinenkin It keskuksen poliisipiirin partio. Varastotiellä Hela antaa lisätietoja.
- Nyt tuli tieto, että vankilalla on myös ammuttu. Aseena on todennäköisesti konepistooli.
Pakula siirtyy välittömästi maijassa etupenkkien takana olevaan niin kutsuttuun miehistön tilaan, missä partiolla on taktiset liivit ja Tapsa-luotikilpi.
Pakulalla on jo ilmeisesti tuossa vaiheessa aavistus, että tilanne saattaa muuttua äärimmäisen vaaralliseksi.
- Minä laitan liivit päälle ensin. Vaihdetaan sitten kuskia ja sinäkin laitat liivit päälle, sanoo Pakula Kilpeläiselle. Kilpeläinen nyökkää. Pakula saa juuri taktiset liivit ulos suojapussista, kun Kilpeläinen ilmoittaa etupenkiltä:
- Tuolla ne menee.
Samalla Kilpeläinen ajaa Varastokadulla sijaitsevan Veikko Mäkelä Oy:n ajoportin eteen.
- Mäkelän käyttämä kiinalaisvalmisteinen konepistooli.jpg (185.61 KiB) Katsottu 2649 kertaa
Konepistooli poliisiautoa kohden
Tapahtumat etenevät huimalla vauhdilla, vaikka todellisuudessa ne tuntuivat kestävän ikuisuuden.
On kuin hidastettua elokuvaa katselisi. Kilpeläisen ajaessa portin eteen pihalla olevat vankikarkurit kääntyvät poliisiautoa kohden. Välimatkaa karkureiden ja poliisien välillä on tuossa vaiheessa noin 30 metriä. Mustaan kommandopipoon ja harmaaseen pitkään talvitakkiin sonnustautunut Mäkelä kääntää konepistoolin poliisiautoa kohden. Mäkelä tekee selvät laukaisuliikkeet ja kääntää tämän jälkeen konepistoolin kyljittäin tarkastaakseen aseen. Vieressä seissyt Punkkinen katsoo hölmistyneenä Mäkelää. Punkkisen ilme kertoo kysymyksen:
- Mikset ammu?
Molemmat jatkavat juoksuaan eteenpäin samalla kun Pakula ja Kilpeläinen nousevat poliisiautosta.
Pakula siirtyy välittömästi portin tukipilarin taakse. Samalla hän käskyttää pakenijoita:
- Poliisi, pysähdy!
Kilpeläinen jää hieman taemmas. Pakolaiset jatkavat juoksuaan ja menevät pihalla olevan täysperävaunurekan taakse. Poliisien näköyhteys karkureihin katkeaa muutamaksi sekunniksi. Noiden sekuntien aikana Pakula siirtyy parempaan suojaan pysäköidyn henkilöauton taakse.
Pakula saa uudelleen näkö yhteyden miehiin, kun he tulevat oma-aloitteisesti rekan takaa näkyviin. Konepistooli on edelleen Mäkelän sylissä poikittain eikä hän osoita sillä poliiseja.
Pakula antaa uuden käskyn:
- Poliisi, pudota ase!
Mäkelä ei tottele käskytystä. Pakula nostaa hieman kädessään ollutta Glock 17:ää ylöspäin ja ampuu varoituslaukauksen. Mäkelä pudottaa aseen jalkojensa juureen. Karkurit keskustelevat jotakin. Pakula käskyttää molemmat aseesta pois:
- Pois aseen luota!
Käskytys ei edelleenkään tuota toivottua tulosta, jolloin Pakula ampuu vielä toisen varoituslaukauksen.
Nyt Pakulan käskytys ”eteenpäin!” tehoaa. Molemmat liikkuvat muutaman metrin Pakulan antamaan suuntaan.
- Hyvä, siihen seis! jatkaa Pakula.
- Molemmat maahan makaamaan! jatkuu käskytys kovana.
Karkureiden ei auta muu kuin antautua. Vielä karkureita lähestyessään Pakula käskyttää miehiä:
- Liikkumatta tai poliisi käyttää asetta! Laittakaa molemmat kädet selän taakse!
Pakula raudoittaa Punkkisen ja Kilpeläinen Mäkelän. Välittömästi kiinniottopaikalta ilmoitetaantapahtuneesta Helaan.
- Hela 370.
- Hela kuulee.
- Meillä on nämä vankikarkurit kiinni täällä Veikko Mäkelä Oy:n pihalla.
- Mikä on se tarkka paikka?
- En tiedä, mutta kyllä Veikko Mäkelä löytyy sieltä teidän kartoistanne. Laita tänne lisää autoja, että saadaan nämä erillään Pasilaan.
- Hela kuittaa. Autoja tulee. Onko kaikki OK?
-Kyllä on. Ammuttu varoituslaukauksia, mutta muuten kaikki OK.
Miehet nostetaan ylös ja partio erottaa heidät välittömästi toisistaan. Pakula ei kuule Kilpeläisen ja Mäkelän keskustelua, mutta eipä kuule Kilpeläinenkään, kun Punkkinen sanoo Pakulalle:
- Oltais ammuttu varmasti, mutta joko patruunat loppu tai sitten tuli vinosyöttö.
Pakula ja Kilpeläinen palaavat poliisiautolleen miehet visusti puhe-etäisyyden päässä toisistaan.
Paikalle tulee kaksi Itäkeskuksen poliisipiirin partiota, jotka ottavat Punkkisen, Mäkelän ja vielä Liimataisenkin kuljetettavaksi eteenpäin. Pakula ja Kilpeläinen lupaavat tulla Pasilaan käytyään ensin tapahtumapaikalla.
Pakoauto otetaan kiinni
Pakulan ja Kilpeläisen lähdettyä kiinniottopaikalta Itäkeskuksen partio ilmoittaa Sörnäisten rantatiellä ajavasta anastetusta autosta.
- Hela, 365 seuraa Sörnäisten rantatietä keskustaan anastetuksi ilmoitettua ajoneuvoa HFF-882.
Pakula ilmoittaa partio 370:n liittyvän seurantaan.
Auto ajaa Hakaniemeen Näkinsillan alle, mistä auton kuljettaja, Kerälä, otetaan kiinni. Samalta paikalta löytyy toinenkin valkoinen 626 Mazda ja myös tuo ajoneuvo ilmenee anastetuksi.
Vartijaa ammuttiin
Pakula ja Kilpeläinen pääsevät vihdoinkin vankilanmäelle. Paikalle ovat jo kerinneet sekä taktiset että tekniset rikospoliisin tutkijat. Pakula luovuttaa rikospoliisissa juttuvuorossa olleelle tutkijalle, Syötteelle, Mäkelän käyttämän Sten-merkkisen konepistoolin ja kiinniottopaikan läheisyyteen Punkkiselta pudonneen puukon. Syötteen kanssa keskustellessaan Pakula tajuaa, millaisessa vaarassa hän ja Kilpeläinen olivat
äskettäin. Vankilanmäellä oli käyty oikein pieni sota.
Mäkelän tuloa alueelle ei ollut huomattu, mutta Punkkisen kiivettyä muurin päälle hälyttimet olivat lauenneet ja paikalle oli lähetetty aluetta kiertävä niin kutsuttu rynnäkköauto. Vartija Tatti oli ajanut pakopaikalle ja pysäyttänyt käyttämänsä pakettiauton, RPC-601, 30 metrin päähän muurin ulkopuolella
Punkkista odotelleesta Mäkelästä. Mäkelä oli avannut konepistoolitulen välittömästi pakettiautoa RPC-601 kohden. Mäkelä oli ampunut useamman kuin yhden yksittäislaukauksen.
Ensimmäinen laukaus lävisti auton tuulilasin ja siitä lentäneet lasinsirpaleet repivät Tatin oikeaan korvalehteen vertavuotavan haavan. Tatti heittäytyi makaamaan auton istuimille suojaan ja otti virka-aseensa esille. Kun ampuminen taukosi, Tatti poistui auton oikeanpuoleisesta ovesta ulos. Samaan aikaan Tatti havaitsi Punkkisen ja Mäkelän juoksevan läheisen asuinrakennuksen editse Sikalanmäkeä kohden.
Mäkelä, joka oli Punkkisen perässä, alkoi uudelleen tulittaa Tattia. Tatti vastasi tuleen ampumalla yhden laukauksen virka-aseellaan. Tämän jälkeen Tatti kadotti karkurit näköpiiristä.
Tältä tapahtumapaikalta löydettiin teknisessä tutkinnassa 16 konepistoolin hylsyä. Tatin kuljettamasta autosta löytyi viisi luodinreikää. Myös kuljettajan niskatuen oli lävistänyt luoti. Näiden lisäksi vankilan muurin päällä olevassa natolangassa riippui froteinen siivousrätti, jonka sisään oli käärittynä musta,
uudelta vaikuttava pistooli. Aseen hana oli taka-asennossa ja lippaassa oli kahdeksan patruunaa.
Piippu oli tyhjä ja ase varmistettu.
Risto Joutsenlampi tuli paikalle kesken teknisen tutkinnan. Joutsenlampi kertoi tehneensä remonttia
muurin ulkopuolella vankila-alueesta kaakkoon ja kuullessaan laukauksia vankilan suunnalta. Hetkeä
myöhemmin Joutsenlampi oli havainnut kahden miehen juoksevan läheisessä koivikkometsässä.
Edelleen Joutsenlampi oli kiinnittänyt huomionsa lähistöllä, hieman vankila-aidan ulkopuolelle roskalavan vieressä pysäköitynä olleeseen Mazda-merkkiseen henkilöautoon. Tuossa autossa Joutsenlammen
huomion oli kiinnittänyt kuljettajan paikalla kyyristyneenä ollut mieskuljettaja. Mazda oli poistunut
paikalta jonkin ajan kuluttua laukauksista. Joutsenlampi oli kirjannut ajoneuvon rekisteritunnuksen,
HFF-882. Joutsenlampi osoitti poliiseille ajoneuvon HFF-882 odottelupaikan. Lumen jäljistä päätellen
pystyttiin sanomaan Mäkelän tulleen paikalle tällä ajoneuvolla ja kävelleen sieltä vankilan muurille
odottamaan Punkkista.
- Vartijaa haavoittaneen luodin lentorata.jpg (308.77 KiB) Katsottu 2649 kertaa
Kolmen murhan yritys
Asia on vakava ja sitä tutkitaankin oikeilla rikosnimikkeillä. Kolme murhan yritystä, sillä ovathan
kaikki kolme, Pakula, Tatti ja Kilpeläinen virkamiehiä. Lisäksi rikosnimikkeinä ovat väkivaltainen vankilajärjestyksen rikkominen, ampuma-aserikos, vangin vapauttamien ja teräaseen hallussapito yleisellä
paikalla.
Tutkinnassa ilmeni, että Mäkelä oli päässyt tapahtumapäivää edeltävänä päivänä vankilomalle.
Kerälä oli tullut tapahtumapäivänä junalla Helsinkiin ja tavannut Mäkelän rautatieasemalla. Sinne Mäkelä oli tullut anastetulla HFF-882:lla. Tästä eteenpäin Kerälä toimi ajoneuvossa kuljettajana. Kerälä ja Mäkelä
ajoivat ajoneuvon HFF-882 keskusvankilan kaakkoispuolelle, minne Kerälä jäi odottelemaan Punkkista ja Mäkelää.
Mäkelä meni vankilalle mukanaan konepistooli. Muurin luona Mäkelä yritti toimittaa Punkkiselle käsiaseen vankilan muurien yli, tässä kuitenkin epäonnistuen. Saatuaan merkin muurin ulkopuolelta Punkkinen kiipesi kuusi metriä pitkiä, kattoon kiinnitettäviä alumiinisia kaapelikannakkeita hyväksi käyttäen muurin päälle. Kaapelikannakkeet oli hitsaamalla vahvistettu niin, että ne kestivät kiipeämisen. Muurin päällä Punkkinen kiipesi valvontakameran tukivartta hyväksi käyttäen niin sanotun natolangan yli.
Tämän jälkeen Punkkisen piti vielä kiivetä muurin ulkopuolella olevan ylhäältä piikkilangalla vahvistetun verkkoaidan yli. Paikalle oli Mäkelän yllätykseksi saapunut vartija, jota kohti tämä ampui 16 kertaa.
Vartija vastasi tuleen ampumalla kerran.
Vankilapako oli huolellisesti suunniteltu. Pakoauto oli hyvässä piilossa ja mukana oli vahva aseistus.
Kohtalo puuttui kuitenkin peliin. Vartijan ampuma laukaus antoi karkureille epävarmuuden tunteen.
Vielä käräjäoikeudessa molemmat vankikarkurit väittivät vartijoiden tulittaneen pakoauton lähettyvillä heitä kohden. Todellisuudessa Helsingin kaupungilla oli osuutta tässä asiassa. Pakoauton lähettyvillä sijaitsee yksi kaupungin suojatyöpaikoista ja juuri, kun Mäkelä ja Punkkinen lähestyivät tuota rakennusta, alkoivat paikalla olleet miehet naulata kaksi kertaa neljän tuuman lankkuja naulapyssyllä. Onhan tietysti Hiltin naulapyssyssä kova ääni, mutta ei sitä voi aseen ääneksi sanoa, ellei sitten paniikki ole iskemässä päälle. Juuri tämän naulaimen äänen vuoksi Mäkelä ja Punkkinen muuttivatkin yllättäen pakosuuntaansa Varikkotielle päin. Poliisipartio sattui juuri sopivasti ajoaukon kohdalle Mäkelän ja Punkkisen ollessa avoimella pihalla. Ehkä kymmenen sekuntia puoleen tai toiseen olisi muuttanut tämänkin tilanteen. Poliisipartion toiminta oli poikkeuksellisen ripeää. Osaltaan tähän antoi eväät vain kaksi viikkoa aiemmin Pakulan käymä kenttä- ja hälytystoimintataktiikan kurssi Tampereen Poliisikoululla. Lisäksi Pakulalla oli ollut jo useita harjoittelijoita opastettavanaan. Kilpeläisenkin toimintaa tulee arvostaa.
Kilpeläinen on toisenkin ammatin ammattilainen, muusikko, joka on aikoinaan siirtynyt poliisin palvelukseen. Poliisisoittokunnassa Kilpeläisellä oli jo ennen näitä tapahtumia viiden vuoden kokemus, joten vaikka Kilpeläinen olikin harjoittelujaksolla, valmiudet tämänkin tehtävän suorittamiseen olivat hänellä huomattavasti paremmat kuin ehkä yhdelläkään hänen kurssilaisistaan. Pakoautojen suhteen poliisille tuli työtapaturma. Kerälän kuljettama HFF-822 oli kyllä anastettu ja niin oli toinen Mazdakin. Tämä
jälkimmäinen oli jo löydetty kertaalleen aiemmin, mutta jostakin syystä ajoneuvoa koskevaa etsintäkuulutusta ei ollut peruutettu.
Käräjäoikeuden tuomiot
Käräjäoikeus otti aikoinaan kantaa asiaan. Syyttäjä Rolf Granden syytti Punkkista ja Mäkelää yhdestä murhan yrityksestä ja kahdesta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Syytteiden lisänä olivat lievemmät väkivaltainen vankilajärjestyksen rikkominen, ampuma-aserikos ja niin edelleen. Kerälä sai syytteen luvattomasta käytöstä ja vangin vapauttamisesta. Molemmat poliisit katsoivat olevansa asian omistajia myös murhan yrityksessä, mutta syyttäjä ei yhtynyt tähän. Käräjäoikeutta istuttiin kuudesti ja tapahtumapaikalla suoritettiin poikkeuksellinen katselmus. Myös tuo tapahtuma, johon muun muassa Punkkinen tuotiin poliisimaijan takatilassa, oli erittäin tarkkojen turvatoimien suojaama.
Käräjäoikeus päättyi lopulta seuraaviin tuomioihin:
Mäkelä: kahdeksan vuotta vankeutta
- vangin vapauttamien
- virkamiehen väkivaltainen vastustaminen
- murhan yritys
- virkamiehen väkivaltainen vastustamien
- ampuma-aserikos
Punkkinen: kaksi vuotta kuusi kuukautta vankeutta
- vangin karkaaminen
- virkamiehen väkivaltainen vastustamien
- rikoksen suosiminen
Kerälä: seitsemän kuukautta 15 päivää vankeutta, jotka muunnettiin 160 tunniksi yhdyskuntapalvelua
- vangin vapauttamien
- luvaton käyttö
Myös asianajajat saivat osansa käräjäoikeudessa.
Valtio maksoi asianosaisten maksuttomista oikeudenkäynneistä seuraavat korvaukset avustajille:
Mäkelän avustaja Nysten 25688 markkaa, Punkkisen avustaja Sorsa 23 300 markkaa, Kerälän avustaja Welroos 14884 markkaa, Tatin avustaja Ylijoki 5490 markkaa, Kilpeläisen avustaja Rytkölä 11014 markkaa ja Pakulan avustaja Ylijoki 14030 markkaa.
Yhteensä siis avustajille maksettiin korvauksia pelkästään käräjäoikeudessa tapahtuneesta avustamisesta 94406 markkaa.
Valitukset
Asiasta tietenkin valitettiin Helsingin hovioikeuteen.
Mäkelän, Punkkisen ja Kerälän mielestä heidän saamansa tuomiot olivat joko vääriä tai joka tapauksessa liian kovia.
Tatti, Pakula ja Kilpeläinen olivat taas sitä mieltä, että tuomiot olivat liian lieviä. Pakula ja Kilpeläinen vaativat edelleenkin Punkkisen ja Mäkelän tuomitsemista murhan yrityksestä.
Hovioikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ole ilmennyt sellaista tarvetta näytön uudelleen arviointiin tai sellaisia ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia, jotka edellyttäisivät suullisen käsittelyn toimittamista hovioikeudessa. Eriävässä mielipiteessä tuotiin esiin myös se seikka, että Pakula ja Kilpeläinen eivät ole asianomistajia virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa. Käräjäoikeushan oli tuominnut Tatille, Pakulalle ja Kilpeläiselle pieniä korvauksia henkisistä kärsimyksistä. Näiltä osin ylimääräinen hovioikeudenneuvos Matti Rintala oli sitä mieltä, että korvaukset ovat lakiin perustumattomia.
Asia yritettiin vielä viedä poliisien toimesta korkeimpaan oikeuteen. Heinäkuun 21. päivä 1997 antamallaan päätöksellä korkein oikeus ei kuitenkaan antanut asiassa valituslupaa.
Ennakkotapauksena päätös olisi ollut erittäin tärkeä poliisille. Missä menee todellisuudessa se raja, jolloin tekoväline muuttuu kelvottomaksi? Muuttuuko ase todella kelvottomaksi tekovälineeksi silloin, kun sillä on ammuttu 16 kertaa. Tämän jälkeen samalla aseella yritetään ampua uudelleen, mutta patruunat ovatkin päässeet loppumaan. Kumpikaan, Mäkelä tai Punkkinen, ei tuonut missään vaiheessa prosessia esille, että he olisivat tienneet tekovälineen olevan kelvoton ja näin ollen heidän syyllisyytensä murhan yritykseen olisi jäänyt kelvottoman yrityksen asteelle. Nyt ainakin poliiseille jäi sellainen kuva tapahtumista, että heidät yritettiin tappaa. Tuomio tuli kuitenkin vain virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Myös käräjäoikeudessa epäiltyjen asianajajien puolelta kuultu väite, että ”kyllä poliisin pitää ammattinsa puolesta kestää muita enemmän aseella uhkailua” tulisi tuomita erittäin jyrkästi. Eivät poliisit eivätkä vartijat saa muita enemmän koulutusta aseella uhkailusta.
Omaisuusrikoksista tappoihin
Millaisia rikollisia nämä miehet sitten ovat? Apumiehenä toiminut Kerälä on tyypillinen pikkurikollinen. Hänellä on kontollaan joitakin omaisuusjuttuja, mutta ei oikeastaan väkivaltarikoksia. Mäkelä istui taposta saamaansa tuomiota ja olisi päässyt puolen vuoden kuluttua vapaaksi. Punkkinen on syyllistynyt useisiin pankkiryöstöihin. Punkkisen edellinenkin vankilapako oli näyttävä. Vankilan pihalle ajettiin
moottoripyörällä ja Punkkisen noustua sen kyytiin kaasutettiin paikalta pois. Valitettavasti tämä vankilapako päättyi murheellisesti. Erään pankkiryöstön yhteydessä Punkkisen ase laukesi vahingossa ja siitä lähtenyt luoti osui pankkivirkailijaa päähän. Tämä kuoli välittömästi.
Virkamiehet jatkavat työtään
Vanginvartija Tatti jatkaa edelleen työskentelyään vankeinhoitolaitoksessa. Pakula on siirtynyt Itäkeskuksen poliisipäivystyksen kautta rikostutkijaksi. Hän vastaa ajoneuvorikosryhmän toiminnasta ylikonstaapelina. Kilpeläinen siirtyi Vantaan poliisiin, josta edelleen Helsingin rikospoliisiin. Hänen tutkimansa rikokset käsittelevät huumausainerikollisuutta.
Tarinan henkilöiden nimet on oikeushallinnon henkilöitä lukuun ottamatta muutettu.