MURHA.INFO

Iltalehti: Kotkan Merimuseon pomo joutui käräjille
Julkaistu: 22.08.2011 10:47

Oikeudenkäynti Suomen merimuseon johtajaa vastaan on alkanut Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kotkassa.

Syyttäjä vaatii Leena Hailalle rangaistusta virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Johtajan epäillään teettäneen töitä lähipiirinsä yhtiöillä museon Vellamo-näyttelyä rakennettaessa.

Hän on syyttäjän mukaan rikkonut menettelyllään hallintolain ja Museoviraston hankintaohjeen esteellisyyssäännöksiä. Johtajan ja hänen miehensä yhtiöt laskuttivat töistä lähes 50 000 euroa, ilmenee syytteestä.

STT

ABC kirjoitti:Ns. vaalirahakohun synty liittyy kiinteästi tutkivan journalistin Arvo Tuomisen tekemään dokumenttielokuvaan "Suomalainen korruptio", jossa käsiteltiin poliitikkojen kytköksiä lähinnä elinkeinoelämään vaalirahoituksen kautta.

Satakunnan Osuuskaupan ABC-ravintoloissa virkapuku tuo 50 prosentin alennuksen aterioista.

Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi myöntää, että poliisi saa erityiskohtelua yrityksen ABC-ravintoloissa.

- Alennus ruuista on 50 prosenttia. Tämä käytäntö on ollut voimassa vuodesta 2004 lähtien, kun ostimme ravintolat, Tuomi kertoo.

Rikosoikeuden professorin mielestä ruoka-alennuksen antaminen virkamiehelle täyttää lahjuksen antamisen tunnusmerkit. Toimitusjohtaja näkee asian toisin.

- Ei tällä käytännöllä pyritä vaikuttamaan millään tavalla poliisin toimintaan. En edes ymmärrä, miten se olisi mahdollista. On täysin selvää, ettemme odota poliiseilta mitään vastapalveluksia tai erityiskohtelua.

Tuomen mukaan alennusta annetaan, koska poliisit ovat ammattiautoilijoita.

- Samanlaisia etuja annetaan myös rekka- ja bussikuskeille. Joillekin ammattiryhmille alennukset ovat jopa suurempia.

Asiakkaita tarvitaan

Tuomi korostaa, että poliiseja houkutellaan alennuksilla asiakkaiksi puhtaasti taloudellisista syistä.

- Asiakkaita tarvitaan varsinkin öisin ja poliisit tuovat rahaa siinä, missä kaikki muutkin asiakkaat.

Toimitusjohtaja sanoo, ettei hän ole koskaan tullut edes miettineeksi toiminnan laillisuutta.

- Lahjusasia ei ole rehellisesti sanottuna käynyt edes mielessä. Jos poliisi alennuksen ottaa, niin kai sen nyt luulisi olevan ihan laillista toimintaa, Tuomi miettii.

Satakunnan Osuuskauppa omistaa kolme ABC-ravintolaa. Tuomi ei osaa sanoa, onko vastaava ruoka-alennus käytössä muissa ABC-ravintoloissa.

IL ei eilen tavoittanut Satakunnan poliisia kommentoimaan asiaa.

Professori: Laitonta!

Turun yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Viljanen tyrmää poliisien ruokaedun laittomaksi.

- Jatkuvana etuna säästetty summa muodostuu merkittäväksi ja se on omiaan vaikuttamaan virkamiehen toimintaan hänen työssään, Viljanen perustelee.

Professori mielestä ruokaedun tarjoaminen täyttää selvästi lahjuksen antamisen kriteerit. Viljanen muistuttaa, että kyseessä on rikos, vaikka lahjuksen vastaanottaminen ei edes vaikuttaisi poliisin toimintaan.

- Kyse on siitä, miltä toiminta näyttää ulospäin. Jos lahjuksen vastaanottaminen antaa ulkopuolisille syytä epäille, että se jollain tavalla voisi vaikuttaa virkamiehen toimintaan, tämä jo sinällään riittää syytteeseen.

Viljasen mukaan huoltamoalennuksessa on kyse ennen kaikkea uskosta virkamiehen tasapuolisuuteen.

- Jos huoltoasemalle tapahtuisi vaikka murto, voisi äkkiä epäillä, että poliisi tutkii tapausta tavallista vikkelämmin saadun edun vuoksi, professori sanoo.

Maan tapa täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit

Julkaistu: 2.11.2009 lehdessä osastolla Pääkirjoitus A A

SAMI PARKKONEN

Vaalirahakohun yhteydessä on jälleen kerran esitetty, että asiaan liittyvät epäselvyydet ja jopa lainvastaiset toimintamallit ovat vain vanha tapa hoidella asioita.

Termillä maan tapa on perusteltu niin säätiölain rikkomista kuin liikemiesten ja poliitikkojen läheisiä suhteitakin - ja lisätty pääministerinkin suulla, että näin on toimittu vuosikymmeniä. On annettu ymmärtää, että koska näin on ollut aina, asiassa ei ole mitään väärää tai tuomittavaa.

On kuitenkin syytä muistaa, että vaalirahailmoitusten laiminlyöminen on rikos. On syytä muistaa sekin, että säätiölain tai hankintalain rikkominen on rikos. Se, että näitä rikoksia on tehty vuosikymmeniä, tekee asiasta erityisen hämmästyttävän.

Liike-elämän eliitin ja poliittisen eliitin kansalaisilta salatussa yhteispelissä maan tavalla tarkoitetaan toimintaa, josta molemmat hyötyvät sekä taloudellisesti että poliittisesti.

Tällainen toiminta täyttää Euroopan unionin 1990-lopulla antaman järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkistön.

Määritelmän mukaan rikollisryhmän järjestäytyneisyys edellyttää, että ryhmä täyttää kuusi oheisen listan kriteereistä. Näihin kuuteen sisältyvät pakollisina kohdat 1, 3, 5 ja 11.

Kriteerit ovat seuraavat:

1.Useamman kuin kahden henkilön yhteistyö.

2.Jäsenillä on määrätyt tehtävät.

3.Toimii pitkän tai määräämättömän ajan.

4.Käyttää sisäistä kuria.

5.Epäillään törkeistä rikoksista.

6.Toimii kansainvälisellä tasolla.

7.Käyttää väkivaltaa tai muita uhkailukeinoja.

8.Käyttää peiteyhtiöitä.

9.Harjoittaa rahanpesua.

10.Pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin, julkiseen hallintoon, tiedotusvälineisiin, oikeusviranomaisiin tai talouselämän edustajiin.

11.Toiminnassa taloudellisen hyödyn tai vallan tavoittelu on määräävä tekijä.

Keskusrikospoliisi sekä Patentti- ja rekisterihallitus selvittävät parhaillaan, onko esimerkiksi Nuorisosäätiö toiminut lainvastaisesti käyttäessään varojaan Matti Vanhasen ja muiden keskustalaisten poliitikkojen tukemiseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara), jonka olisi pitänyt valvoa Nuorisosäätiön asuntotoimintaa, tutkii parhaillaan säätiön rakennushankkeiden kilpailutuksen asianmukaisuutta sekä asukkailta perittyjen vuokrien ja säätiön maksamien kokouspalkkioiden kohtuullisuutta.

Matti Vanhanen oli itse Nuorisosäätiön varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 1983–2003. Hän on saanut säätiöltä tuolloin ja myöhemmin kymmeniätuhansia euroja vaalitukea. Puheenjohtajana ollut kansanedustaja Antti Kaikkonen on saanut säätiön vaalitukea tuhansia euroja.

Nuorisosäätiön johdon toiminnassa kyse on ollut usean henkilön pitkään jatkuneesta yhteistyöstä (kohdat 1 ja 3), jonka määräävänä tekijänä on ollut taloudellisen hyödyn ja vallan tavoittelu (kohta 11). Ja on muistettava, että Nuorisosäätiön tapaus on vain jäävuoren huippu.

Puoluesihteerin väitetyt uhkailut keskustan rivikansanedustajia ja puolueen toiminnassa mukana olleita kohtaan kertovat sisäisestä kurista (kohdat 4 ja 7). Sekä puoluetoimijoilla että säätiöissä ja yrityksissä mukana olleilla toimijoilla on ollut omat selkeät tehtävänsä vaalirahoitusta, tukia ja sopimuksia järjesteltäessä (kohta 2).

Poliitikkojen Yleen kohdistama uhkailu ja painostus TV2:n Silminnäkijä-ohjelman jälkeen on alastomimmillaan sitä, mitä kohdassa 10 tiedotusvälineiden osalta tarkoitetaan. Keskustavaikuttaja Erkki Laatikaisen vaatimukset median toimia suitsivista laeista ovat vaikuttamispyrkimyksistä törkeimpiä.

Edellä kuvattua järjestäytynyttä, vuosia jatkunutta rikollista toimintaa nimitetään meillä maan tavaksi. Se on vain tapa, toimintamalli. Juuri näin on kaikissa muissakin suurissa järjestäytyneen rikollisuuden muodoissa.

Toisin kuin yleensä annetaan ymmärtää, suuri järjestäytynyt rikollisuus ei ole mitään liivijengien tai ylipäätään jengien toimintaa. Se on liiketoimintaa, maksimaalisten voittojen hankkimista mahdollisimman edullisesti ja nopeasti.

Ja toisin kuin meillä annetaan ymmärtää, järjestäytynyt rikollisuus on mukana myös kaikessa laillisessa liiketoiminnassa. Rakennusala, kuljetus, kauppa, turismi, liikennöinti, nettibisnes, kustannustoiminta, jätehuolto, maatalous – lähes kaikki inhimillisen taloustoiminnan osat ovat järjestäytyneen rikollisuuden toimialoja. Näin on ollut jo vuosikymmeniä.

Italiassa järjestäytyneen rikollisuuden tunnetuin muoto on sisilialainen mafia Cosa nostra. Tämä ei ole järjestön virallinen nimi, mutta kaikki – jokainen ulkopuolinen ja jokainen jäsen – kuitenkin tietävät, mistä on kyse.

Cosa nostra on suomeksi meidän asiamme, meidän juttumme. Meillä Suomessa osa poliitikoista ja liike-elämän toimijoista muodostaa verkoston, järjestelmän, joka on rikkonut lakeja vuosikausien ajan. He ovat saaneet toiminnallaan suurta taloudellista hyötyä ja valtaa sekä edistäneet omaa asemaansa.

Meillä maan tapa on suuren ja vaikutusvaltaisen järjestäytyneen rikollisuuden muodon kutsumanimi aivan kuten Cosa nostra on mafian kutsumanimi Sisiliassa.

Suomessa maan tapa on tarkoittanut lakien rikkomista. Se on tarkoittanut salaisia sopimuksia liikemiesten ja poliitikkojen välillä. Se on tarkoittanut poliittisen vallan hankkimista ja manipulointia sekä vaalien manipulointia taloudellisen tuen avulla. Se täyttää lähes kaikki Euroopan unionin järjestäytyneen rikollisuuden kriteerit ja vertautuu näin muihin järjestäytyneen rikollisuuden muotoihin.

Tämän tunnustaminen on ensimmäinen edellytys sille, että poliittinen ja taloudellinen eliittimme voi alkaa pestä kasvojaan – eikä vain käsiään.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5250438297

Tarkastusvirasto: VR:n varoja käytetty aluepolitiikassa

9.9.2011 0:01 | Päivitetty: 9.9.2011 0:51 | Kommentit

Helsingin Sanomat

VR:n varoja on käytetty viime vuosina alue- ja liikennepolitiikan välineenä, moittii Valtiontalouden tarkastusvirasto. Näin pääsi käymään, kun valtio [=keskustajohtoinen hallitus] vuosina 2009 ja 2010 pakotti VR:n rahoittamaan Oulu–Seinäjoki-rataa sekä 2008 tilaamaan 20 kaksikerroksista makuuvaunua kainuulaiselta Transtechilta.

VR:n johdon vastustamat hankkeet maksoivat yhtiölle 150 miljoonaa euroa.

Valtion on katsottu toimineen hankkeissa aluepoliittisista syistä ja halunneen turvata Transtechin työpaikat.

Valtio toimi omistajana sinänsä lain kirjaimen mukaan, mutta päätökset sotivat sen itse sopimia omistajapolitiikan periaatteita vastaan, toteaa tarkastusviraston ylijohtaja Vesa Koivunen.

VR:n entinen rooli budjettitalouteen kuuluvana virastona ei enää sovellu markkinaehtoisesti toimivan itsenäisen osakeyhtiön ohjaukseen, tarkastusvirasto huomauttaa tuoreessa raportissaan.

”Toive olisi, että valtio pitäisi omistajapolitiikan periaatteista kiinni eikä alue- tai liikennepolitiikan varjolla kävele omien periaatteidensa ylitse”, Koivunen sanoo.

Nyt tarkastusvirasto seuraa pari vuotta valtion toimia VR:n omistajapolitiikassa.

Muilta osin valtion omistajaohjaus on VR:n osalta toiminut raportin mukaan hyvin. Muun muassa junavuorojen ostojärjestelmä todettiin hyvin toimivaksi. Valtioneuvoston omistajaohjausosasto ja VR eivät halunneet torstaina kommentoida tarkastusviraston raporttia.

Apurahajärjestelmä kummastuttaa – Lehti: 57 732€ yhdestä laulusta

Julkaistu: 1.10.2011 15:19

Opetusministeriön myöntämää kirjastoapurahaa on maksettu tällä vuosituhannella kymmeniä tuhansia euroja henkilöille, joiden teoksia ei välttämättä kirjastosta löydä tai niitä saa hakemalla hakea, kertoo Helsingin Sanomien Kuukausiliite.

Yhdeksi esimerkiksi Kuukausiliite nostaa Sussa Lavosen, jolle on 2000-luvulla myönnetty 57 732€ verotonta apurahaa.

Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokanta Lavosen nimellä yhden viitteen. Se johtaa 1980-luvun tyttöbändin Ilonan jäljille, jonka yhden kappaleen Lavonen on sanoittanut yhdessä veljensä kanssa. Lavonen on toiminut viime vuoteen saakka Metropolia-ammattikorkeakoulussa lehtorina.

Levyn, jolta kappale löytyy, voi tilata vain Tikkurilan kirjaston varastosta.

Kirjastoapurahaa on kuitannut miltei satatuhatta euroa myös näytelmäkirjailija Jorma Kairimo. Hänen teoksiaan ei Kuukausiliite löydä kuin kaksi, jotka ovat molemmat yli 20 vuotta vanhoja.

98 000 euroa on maksettu 2000-luvulla myös Arja Tiaiselle, vaikka hän on kirjoittanut vain yhden 75-sivuisen runokokoelman.

Kirjastoapurahoista päättävän lautakunnan jäsen, kriitikko Mervi Kantokorven mielestä apurahakokouksia voi verrata karjamarkkinoihin, jossa jokaisella on omat suosikkinsa ja sitten nimistä ja summista käydään kauppaa.

Kirjastoapurahajärjestelmä perustettiin 1960-luvulla kompensoimaan taiteilijoille kirjastolainauksista koituvat menetykset. Ne eivät Kuukausiliitteen mukaan ole enää pitkään aikaan olleet kytköksissä kirjastojen valikoimiin. Hakijalta vaaditaan vain yksi aiempi julkaistu teos ja suunnitelma.

Aamulehti: Vähävaraisten asuntoja vuokrattu suuryrityksille
10.10.2011 6:30
STT

Tampere. Vähävaraisille tarkoitettuja ARA-vuokra-asuntoja on vuokrattu työsuhdeasunnoiksi ja yrityskäyttöön.

Aamulehden selvityksen mukaan Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä jopa satoja valtion tukemia asuntoja on vuokrattu yritysten käyttöön.

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA rajoittaa asuntojen asukasvalintoja, mutta lopullinen vastuu on yleensä kunnilla, jotka valvovat usein omia vuokrataloyhtiöitään.

ARA:n ylijohtaja Hannu Rosilahden mukaan ARA-asuntoja on vuokrattu yrityksille työperäisen muuton edistämiseksi. Kuntien mukaan asuntoja on vuokrattu yrityksille tilapäisesti.

Aamulehden mukaan esimerkiksi Tampereella vähävaraisten asuntoja on päätynyt muun muassa ikkunakonserni Skaalan ja rakennusyhtiö Lemminkäisen työsuhdeasunnoiksi.

Sumplintaa? Missä Prisma, siellä Alko

Iltasanomat

Päivittäistavarakaupan kaksinkamppailussa valtiolla eli Alkolla on vaa'ankieliasema. Alko imee asiakkaita ja tästä kilpailuedusta ollaan myös valmiita maksamaan Alkolle. S-ryhmä näyttää saaneen etulyöntiasemaa: Missä Prisma, siellä Alko. Pienkauppiailla ei ole mitään asiaa kisaamaan pitkäripaisista.

Elina Ranta
24.11.2011 06:01

Valtion omistaman Alkon myymälöistä jo kaksi kolmasosaa viihtyy S-ryhmän eli S-marketien, Prismojen ja ABC-liikennemyymälöiden kainalossa. Asiasta kertoo tänään ilmestyvä Seura-lehti.

Suomalaisen ruokabisneksen pimeitä puolia käsittelevän taloustoimittajan Seppo Konttisen selvitysten mukaan kakkosena on Kesko City- ja K-marketeineen. Vasta kaukana perässä tulevat Suomen Lähikauppa ja Lidl. Suomen Lähikauppa on jo lyönyt hanskat tiskiin hypermarkettien osalta. Jäljelle jää tällä viikolla Loimaalla suljetun Euromarketin jälkeen enää kolme.

Lehden mukaan Alkon myymälöiden sijainnit eivät jakaannu ketjujen markkinaosuuksien mukaisesti. S-ryhmä näyttää siis tällä hetkellä vahvistaneen Alkon peesaamana asemaansa. SOK:n siivu markkinoista on 45 prosenttia, Keskon 35 ja Suomen Lähikaupan osuus yhdeksän prosenttia.

Ruokakaupan yksityiset yrittäjät kertovat, etteivät ne saa Alkoa naapurikseen edes halvemmilla vuokrilla. Lidl-ketju on saanut vain pari Alkon 345 vähittäismyymälästä liikekumppanikseen, Seura-lehti kertoo. Alkon aluepäällikkö Erkki Pakola kiistää, että S-ryhmää erikseen suosittaisiin. Pakola ei halua kertoa Alkon myyntipaikkojen tarkasta jakautumisesta keskusliikkeiden kesken vaan puhuu pyrkimyksestä aitoon tasapuolisuuteen.

Alkon tulo vauhdittaa Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) arvion mukaan marketin myyntiä 10–15 prosenttia, joten Alkon sijoittumispäätökset vaikuttavat merkittävästi kaupan kannattavuuteen.

– Tilanne on varmaan näiden kahden suurimman kaupparyhmän osalta tasapainossa, mutta pienempien osalta heikompi. Alkon toiminta perustuu tietysti liiketoiminnallisiin päätöksiin. Suuret kaupparyhmät pystyvät tarjoamaan suurempia asiakasvirtoja ja kustannustehokkaimpia vaihtoehtoja. Ristiriitaista alkoholipolitiikka on siinä mielessä, että sen olemassaolo perustuu saatavuuden rajoittamiseen, mutta samalla Alko etsiytyy suurimpien kauppakeskittymien yhteyteen, PTY:n toimitusjohtaja Osmo Laine sanoo Talousanomille.

– Sääntelyn poistaminen lisäisi kilpailua. Tästä ollaan yhtä mieltä kaupan alalla, eli että Alkon sääntelyssä on seinä tulossa vastaan. Ongelma on laajempi ja liittyy pienten kauppojen ja lähipalveluiden säilymiseen. Suurten kaupparyhmien kauppapaikkahankinta on niin vahvaa.

Halvat liiketilat houkuttimena

Suomen pienyrittäjien varapuheenjohtajan Aimo Tasankon mielestä Alkon myymäläketjun ylläpito on suhteettoman kallista. Myymälöiden perustamiset ja uusimiset maksavat Alkolle suuria summia.

S-ryhmä, kuten myös Kesko, houkuttavat Alkoa marketeihinsa hyvin edullisilla vuokrilla. Tasankon kauppiailta saamien viestien perusteella Alkoa houkutellaan halpojen vuokrien lisäksi jopa maksamalla myymälöiden sisustuksia. Erään pienkauppiaan mukaan Alko siirtyi varsin uusista myymälätiloista uuteen City-marketiin avokätisen tarjouksen perusteella.

Pienemmät kauppiaat eivät halua puhua Alkon voitelurahoista nimellään. Kauppiaiden keskuudessa on kuitenkin ihmetelty, ovatko anteliaat vuokrasopimukset ja muut edut täysin asiallista toimintaa muutoin tarkkaan säännellyssä, yksinoikeusasemaan ja yhteiskuntavastuuseen perustuvassa alkoholimyynnissä. Tietoja polkuhintaisista vuokrista tai muista kylkiäisistä on vaikea selvittää, koska liiketilojen sopimusehdot ovat liikesalaisuuksia.

– Alkolla on kovat vaatimukset. Se edellyttää normaalia liiketilaa laadukkaampia tiloja, joiden kustannuksia ei oteta huomioon vuokratasossa, vahvistaa erään kaupparyhmän yksikönjohtaja.

– Alko pelaa markkinataloudessa, mutta eri säännöillä. Voidaan kysyä, pitäisikö monopoliasemassa toimivan yrityksen päätöksentekoa kilpailutilanteessa läpinäkyvöittää, että tiedettäisiin millaisilla ehdoilla sijoittumispäätöksiä on tehty – samalla periaatteella kuin julkisissa hankinnoissakin on kilpailutettava, sanoo toinen kaupan alan johtaja.

Alkon toimintaa seuraavat poliitikot hallintoneuvostossa. Se ei päätä myymälöiden sijoittelusta, vaan Alko omien toimintaperiaatteidensa mukaan, sanoo hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Saara Karhu (sd) Seura-lehdelle. Toinen neuvoston jäsen Mikko Kuoppa myöntää, että epätasapuolisesta kehityksestä on joskus keskusteltu, mutta "jonkun kauppaliikkeen suosimista ei huomattu".

Lehden mukaan ilmiön takana saattavat mahdollisesti olla sok-laiset hotelli- ja ravintolaketjut, jotka ovat valtionyhtiö Altian suurasiakkaita ja kilpailevaa Restel-konsernia suurempi ryhmä. Sok-laiset ketjut hankkivat alkoholin tytäryhtiön Meiranovan kautta, Restel Kespron kautta. Tiedossa ei ole, millaista liikevaihtoa Meiranova ja Kespro tuovat Altialle. Yhtiön toimitusjohtaja Antti Pankakoski on suurimman osuuskaupan HOK-Elannon hallituksen jäsen, Konttinen huomauttaa.

S-ryhmä jyrää valtuustoissa

Kaupan keskittymistä voimistaa Alkon sijoittumisen lisäksi osuusliikkeen vahva ote kunnallispolitiikkaan. Pienyrittäjien mukaan erityisesti S-ryhmä on saanut paraatipaikoille liikepaikkojaan, koska yhtiön luottamushenkilöitä on paljon kaavoituksesta ja liikepaikkapäätöksistä vastaavissa lautakunnissa ja kaupunginvaltuustoissa – myös eduskunnassa.

– Tilannetta kuvaa, että valtuustoissa puhutaan usein "S-ryhmän miehistä ja muista", Tasanko sanoo.

Pienyrittäjät jättivät viime vuonna Euroopan neuvoston korruptionvastaiselle toimielimelle Grecolle valituksen kauppapaikkojen kaavoituksesta. Pienyrittäjien mukaan ainakin Helsingissä, Oulussa, Turussa, Tampereella, Mikkelissä ja Porvoossa esiintyy rakenteellista korruptiota. Tasankon mukaan Grecon vastausta odotellaan vielä.

Rahapula yllätti kansanedustajan:
Vippasi Nuorisosäätiöltä neljä tonnia

Kun rahapula yllätti Nuorisosäätiön ja Nuorisoasuntojen Isännöinti Oy:n hallitusten puheenjohtajana toimineen Kaikkosen syksyllä 2008, niin auttava käsi oli yhtä lähellä kuin lähin sähköposti.

- Seppo, siihen puhumaani asiaan: 4000 euroa sopivalla vuosikorolla, esim. 6 %, maksu joulukuussa takaisin. Olisi mukava, jos järjestyisi, Kaikkonen kirjoitti asiamies Seppo Pyykköselle.

Pikavippi järjestyi viiden prosentin korolla. Kaikkonen maksoi velan ajallaan takaisin.

Raha-automaattiyhdistyksen entinen puheenjohtaja Jukka Vihriälä otti vuosina 2004-2007 omien sanojensa mukaan "pyydettynä velvollisuudesta" vastaan viisi Tallinnan-matkaa, joilla pelattiin golfia ja saatiin muun muassa urheiluhierontaa.

Mailat hän jätti kotiin.

- Minulla on kyllä golf-varusteet, mutta muistelen, että minulla ei näillä matkoilla olisi ollut milloinkaan varusteita mukana, vaan ne vuokrattiin aina paikanpäältä. Nuorisosäätiö kustansi ne aina, Vihriälä muistelee poliisin kuulustelussa.

Nuorisosäätiön vaalirahasotkun selvittely alkoi maanantaina oikeudessa valmisteluistunnolla.

Syyttäjä vaatii Vihriälälle yli kahden ja puolen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta muun muassa törkeästä lahjuksen ottamisesta.

Kansanedustaja Antti Kaikkoselle vaaditaan ehdollista vankeutta, kuten myös yhdelle säätiön entisistä asiamiehistä. Muille vaaditaan tuntuvia sakkoja.

Nuorisosäätiö jakoi haastehakemuksen mukaan yli 90 000 euroa poliittista tukea. Syyttäjän mielestä tämä oli vastoin säätiön sääntöjä ja säätiölakia.

Vastaajat ovat päinvastaista mieltä.

Millainen ihminen syyllistyy korruptioon?

Poliisi tutki suomalaista korruptiorikollisuutta ja huomasi, että rikoksista epäillyillä on yhteisiä piirteitä.

Korruptiorikoksiin syyllistyvät yleisimmin työssäkäyvät. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva.
Mitä on korruptio? Suomen rikoslaki ei sanaa tunne. Se määrittelee kyllä lahjusrikoksia neljätoista pykälää, mutta korruptio on muutakin.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Anna Leppänen ja tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen selvittivät suomalaista korruptiorikollisuutta. He poimivat vuosina 2007-2010 tutkittuja rikosilmoituksia, jotka viittasivat korruptioon. Tapauksia löytyi lähes 6 000 kappaletta, ja niistä 469 luokiteltiin lopulta korruptioepäilyiksi. Korruptioksi laskettiin tapaukset, joissa vastuullista asemaa oli väärinkäytetty yksityiseksi eduksi. Joukossa oli lahjusepäilyjä, varojen väärinkäyttöä, tiedon väärinkäyttöä, toimivallan ylityksiä, tiedon pimitystä, asiakkaan omaisuuden kadottamista.

Selvisi, että yleisimpiä suomalaisen korruption muotoja ovat varojen väärinkäyttö ja taloudelliseen hyötyyn tähtäävä tiedon väärinkäyttö.

Mitä nämä käytännössä tarkoittavat, tutkija Anna Leppänen?

”Varojen väärinkäyttö voi olla sitä, että vaikka osastopäällikön asemassa oleva henkilö siirtää organisaation rahaa omalle tililleen, maksaa organisaation tililtä omia laskujaan tai käyttää luottokorttia henkilökohtaisiin menoihinsa.”

”Tiedon väärinkäyttö taas on esimerkiksi sitä, että henkilö käyttää toisen organisaation liiketietoja omassa toiminnassaan. Perustaa oman yrityksen tai siirtyy kilpailijalle, mutta ottaa ennen lähtöään organisaation strategiset asiakirjat mukaansa.”

Lahjonta on tutkimuksenne mukaan harvinainen korruption muoto. Vain kuusi prosenttia tapauksista koski lahjontaa. Onko lahjonta oikeasti harvinaista vai paljastuuko se harvoin?

”Uskon, että se on paljon laajempaa kuin tulee poliisin tietoon. Se on perinteinen piilorikollisuuden muoto.”

”Lahjusrikosilmoitukset olivat useimmiten sellaisten henkilöiden tekemiä, joita oli yritetty lahjoa tai joilta oli pyydetty lahjusta, mutta he eivät olleet siihen suostuneet. Mutta jos lahjus vastaanotetaan, kumpikin osapuoli hyötyy rikoksesta, ja molemmat haluavat pitää sen salassa.”

Millainen ihminen syyllistyy korruptiorikokseen?

”Nämä ovat työssäkäyvien rikoksia. Niitä tekevät selkeästi enemmän miehet kuin naiset. 40-60-vuotiaat korostuvat, ja useimmiten kyse on alemmasta toimihenkilöstä.”

”Jos ajattelee katukorruptiota, sitä että tarjotaan poliisille seteliä, jos jäädään kiinni humalassa ajamisesta, niin näiden tekijät olivat enemmän ulkomaalaistaustaisia, usein itäeurooppalaisia.”

Kuinka paljon Suomessa on korruptiota?

”Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on aina vähiten korruptoituneiden maiden joukossa, esimerkiksi Transparency Internationalin CPI-tutkimuksessa kärkisijoilla. Ja varmasti se päteekin suoraan lahjontaan. Eihän meillä ole sellaista kulttuuria, että virkamiehelle pitää maksaa päästäkseen lääkäriin. Mutta asenneilmapiiri on selkeästi muuttumassa. Nyt suhtaudutaan kielteisesti käytäntöihin, jotka olivat vielä muutama vuosikymmen sitten ihan hyväksyttyjä toimintatapoja. Niitä tulee koko ajan julkisuuteen. Että minun mielestä ei missään tapauksessa voi sanoa, että Suomessa ei olisi korruptiota.”

Helsingin Sanomat kirjoitti: Professori: Ahteen palkkaus voisi täyttää korruption tunnusmerkit

Hilkka Ahteen palkkaaminen Auto- ja kuljetusalan työntekijäliittoon (AKT) täyttää kirkkaasti korruption tunnusmerkit, jos liiton puheenjohtajan Timo Rädyn puheet pitävät paikkansa, arvioi Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Räty vastaa oikeudessa syytteeseen Hilkka Ahteen kiusaamisesta.

Räty on jättänyt oikeudelle kirjallisen vastineen, jossa hän väittää palkanneensa Hilkka Ahteen AKT:hen palvelukseksi tämän miehelle Matti Ahteelle. Matti Ahde oli palkkauksen ajankohtana vuonna 2003 Sdp:n kansanedustaja.

Räty kirjoittaa vastineessa, että miehestä uskottiin olevan AKT:lle hyötyä.

"En ota kantaa siihen, pitävätkö Rädyn väitteet paikkansa vai eivät. Mutta jos voitaisiin näyttää toteen, että rouva palkattiin töihin siksi, että saataisiin herra myötämieliseksi jollekin, niin kyllä sitä kansainvälisessä luokittelussa korruptiona pidettäisiin", Tolvanen sanoo.

Tolvanen muistuttaa korruption olevan eri asia kuin rikoslaissa rangaistava lahjonta.

"Korruptiota on kaikki epäasiallinen vaikuttaminen ja sulle-mulle-politiikka. Se on moraalisesti moitittavaa, vaikka ei rikoslaissa rangaistavaa olisikaan", Tolvanen sanoo.

Kansanedustajan lahjontaa koskeva rikoslain pykälä uusittiin toissa vuonna.

Nykylain mukaan kansanedustajan lahjontaan syyllistyy, jos lupaa, tarjoaa tai antaa edustajalle lahjan tai edun, jotta tämä toimisi tai jättäisi toimimatta kansanedustajan toimessaan tietyllä tavalla.

Pykälä on Tolvasen mukaan väljempi kuin entinen, jossa lahjonnan edellytettiin kohdistuvan johonkin yksittäiseen eduskunnan päätökseen.

"Nykyinen lahjontapykälä saattaisi soveltua Rädyn väittämään tekoon, mutta hankala se olisi näyttää toteen. Hilkka Ahteen palkkausaikaan voimassa oli vanha pykälä. Sen perusteella teko ei ainakaan olisi ollut rangaistava", Tolvanen tulkitsee.

Kansanedustajaa ei ole vielä kertaakaan syytetty lahjonnasta vanhan tai uuden pykälän perusteella.

Yle uutiset kirjoitti:
Talous 27.10.2014 klo 21:38 | päivitetty 27.10.2014 klo 21:38

Suonoja keskusteli Risikon kanssa pitkään työpaikkajunailuista – sisällöstä vaiettiin

Työpaikkojen järjestelyistä sukulaisille epäilty Soili Suonoja keskusteli maanantai-iltana liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon (kok.) kanssa.

Työpaikkojen sukulaisjunailuista epäilty kauppaneuvos Soili Suonoja keskusteli maanantai-iltana pitkään liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon (kok.) kanssa väitetyistä työjärjestelyistä läheisilleen. Keskustelujen sisällöstä kuitenkin vaietttiin tiukasti. Risikko ja Suonoja kieltäytyivät avaamasta keskustelujen sisältöä illalla millään lailla.

Tapauksen käsittely kuitenkin tiettävästi jatkuu tällä viikolla.

Finavian ja Alkon hallitusten puheenjohtajana toimivan kauppaneuvos Soili Suonojan väitetään junailleen sukulaisilleen työpaikkoja Finavian lisäksi myös kahdesta muusta valtionyhtiöstä Alkosta ja Itellasta. Suonojan sukulaisilleen junailemista työpaikoista uutisoi Iltalehti useisiin nimettömiin lähteisiin vedoten. Nimitykset ovat tapahtuneet 2000-luvulla.