Morgan Freeman on vakuuttava rooleissaan, ei ole teennäinen esittämisessään. Nuo Tunturisuden viittaamat "vanhempi musta mies ja nuorempi valkoinen nainen" -elokuvat taisivat muistaakseni perustua johonkin kirjasarjaan, jossa päähenkilönä ei-enää-teiniaikuinen musta rikostutkija ja muista henkilöistä löytyi sitten noita naisia mutta en muista oliko kirjoissa kuitenkin romantiikkaa kehitelty ja tv-elokuvista se jätetty (tarkoituksella) puuttumaan.
(Tunturimies, käsittääkseni se teksti nimimerkin alla vaihtuu viestimäärän luvun mukaan, nyt vaan kirjoittelemaan enemmän niin saat siihen jotain muuta jänskää. Epäilen että nimikkeet on keksitty rennoin rantein palstan rikostunnelmaa vastaamaan, ei siis markinnahenkisesti zuumailtua. )
Olen samoilla linjoilla kuitenkin, että yleensä romantiikka ja seksi nimenomaan pilaavat jännityksellisyyttä ja kiinnostavuutta trillereistä. Romanttisissa elokuvissa ne ovat "asiaa", mutta trillereissä ja eri genren filmeissä saisivat olla vain kiinnostavana mausteena, jos ollenkaan..... Ja korostan kiinnostavuutta, ei siis niin että "täytetään" elokuvaa pakollisilla seksi/romantiikka-kuvioilla. James Bond -elokuvat eivät kiinnosta itseäni mitenkään, ennalta-arvattavaa toiminta-meininkiä, tunnuskappaleet kyllä olleet hyviä! Mutta ymmärrän kyllä, että Bondeista tykätään ja syitä tykkäämisiin on monia; joskus myös kaivataan simppeliä viihdettä keventämään meininkiä. Uuno Turhapurot ja Poliisiopistot, ihan hauskaa huumoria (ei kauttaaltaan, mutta kohtaukset jotka sitten ovat hauskoja, laittavat nauramaan rentouttavasti) ja turhaankin aliarvioituja jos niitä arvioidaan liian hienopiirteisesti ja kylddyyrisesti.
Avoimilla mielin katsomaan elokuvia. Henk koht olen saanut myös yllättyä, kun olenkin lähtenyt koettamaan jotakin filmiä taikka sarjaa, joka ei ole vaikuttanut kiinnostavalta. Esimerkiksi Superbad oli filmi, joka vaikutti huonolta komedialta eikä sen teinihuumori kiehtonut ennakkoon, mutta siinä oli muutamia erittäin hauskoja kohtauksia ja toimi komediana jetsulleen. The Wirea lähdin myös katsomaan ei-kiinnostavuudella, koska siitä puhuttiin huumeiden ja jengijuttujen sarjana, mutta sarja olikin paaaaljon paaaaljon enemmän ja sisältää hienosti tehtyä amerikkalaisen lähiökaupungin rikollisuuden näkymistä yhteiskunnan järjestelminä, ihmisissä ja kaduilla. Sarja jonka aikana ei pidä lähteä viipyilemään jääkaapille ja palata katsomaan "höttöä", koska kyse ei ole höttöisästä viihteestä. Sarjan käsikirjoittajilla on ollut todellisuuteen perustuvaa aineistoa.
-------------------------------
Vielä toimintafilmeistä. Niin, piti sanoa jo aiemmin että Mad Maxit ovat olleet upeita pläjäyksiä. Kiehtova tarina, visuaalisuus huippua ja meno on kuin apokalyptistä rokkaavaa eepposta. Viimeisin Mad Max leffa, Fury Road, siinä oli muuten tarinan kannalta kiinnostavaa sekin, ettei Maxin ja Furiosan välille kehitetty (onneksi!) mitään lässynlää-romantiikkaa eikä tissit näkyviin-seksiä aavikolle. Hienoa, että pääosahahmoilla oli toisiinsa kunnioittava kaveruussuhde, se on ehkä harvinaista etenkin Hollywood-leffoissa miehen ja naisen välillä. Ystävyyssuhde/"Buddy-meininki" on lämmittävää, olkoon se sitten minkä eliöiden välistä ystävyyttä.
Kaveruussuhteen kannalta erittäin nautittava on jossain määrin tositarinaan perustuva Deliver Us From Evil. Leffan alussa ajattelin, "ei vaikuta hyvältä", vaikutti huonolta kauhufilmiltä, sitten kun tarina alkoi kehittymään ja jotenkin tunnelmaa tuli kehiin, aloin tykätä filmistä - loppua kohden en enää häiriintynyt ajoittaisista koomisista seikoista, joista yleensä ärsyynnyn keskellä trillereitä taikka kauhufilmejä (koska hahhaa-tyyli mitätöi jännitystä ja muuttaa tyylilajia osin parodiseksi, mikä on latteaa), vaan jäi hymyilevä tunnelma elokuvan päätyttyä. Kauhufilmi, josta jäi lämmin fiilinki.
-----------------------------------------------
Niskavuori-sarjan elokuvia olen joskus katsonut, olleet hyvin tehtyjä ja vahvoja henkilöhahmoja niissä; en muista tarkemmin. Kyllä nuo vanhemmat kotimaiset elokuvat usein ovat katsomisen arvoisia ja jotenkin parempiakin kuin jotkut uudemmat. Ainakin romanttiset komediat ennen vanhaa -ajalta olivat hyvinkin hauskoja, nykyään taas ei osata tehdä hauskoja rom.komedioita - kiroillaan ja ahdistutaan ja huudetaan, kuin kuvattaisiin jotain inhorealismia. Menneeltä ajalta Lea Joutseno yksi lemppareista, samoin kuin se vekkulin näköinen hoikka mies, Tapio Nurkka (?), ei lainkaan niin vakava ja harras kuin Tauno Palo.