MURHA.INFO

Doctor Lecter kirjoitti:Tästä - taas kerran "yksi rikoshistorian raaimmista" - tapauksesta oli neljän sivun artikkeli Alibissa nro 2/2004. Samassa artikkelissa käsiteltiin tuon kuuromykän naisen muitakin edesottamuksia.

Olisiko kenellä sattunut olemaan Alibi 2/2004 käsissään tai skannauksia siitä? Kasvokuva kiinnostaa kovasti.

Oleppa hyvä.

http://www.aijaa.com/v.php?i=5893889.jpg

Luin tuon aloittajan laittaman artikkelin ja ihmetyttää,että Alibi käyttää kuuromykkä nimitystä kuurosta! Kuurot eivät ole kuuromykkiä eivätkä myöskään kuulovammaisia.Korrekti nimitys on nykyisin viittomakielinen.Lisätietoa kuurojen kulttuurista täältä http://2009.kl-deaf.meteoriitti.fi/fi-F ... on_juuret/
En ole kuuro tuo vaan sattui pistämään artikkelista silmääni!
No niin ja sitten itse ketjun aiheeseen.En ole tästä tapauksesta aikaisemmin kuullutkaan,mutta todella järkyttävää...

Kuutar, oletkin oikeassa. Siksi en käytäkään sanaa "kuuromykkä", joka on samaa sukua sanoille "vajaamielinen" ja "hintti".

tämä "-ilman miesystäväänsä" lisäys on aikas koominen tuossa

Mielestäni artikkelin mielettömin lause on juuri "...paneutui sen jälkeen levolle ruumiin viereen. "

tässä tapauksessa tekijä kuitenkin on kuuro eikä osaa puhua, kommunikoi kirjoittamalla. Emmyksi sitä läänillä aikoinaan puhuteltiin.. Oli melkoinen "tyttö", treenasi kovaa ja osasi kyllä pitää puolensa

kuutar kirjoitti:Luin tuon aloittajan laittaman artikkelin ja ihmetyttää,että Alibi käyttää kuuromykkä nimitystä kuurosta! Kuurot eivät ole kuuromykkiä eivätkä myöskään kuulovammaisia.Korrekti nimitys on nykyisin viittomakielinen.

Mikä vitun viittomakielinen?! Korrekti tai ei, niin harhaanjohtava ainakin. Kaikki kuurot eivät kommunikoi viittomakielellä ja lisäksi on täysin kuuleviakin ihmisiä, jotka jostain syystä eivät puhu vaan käyttävät viittomakieltä. Musta näissä korrekteissa ilmaisuissa mennään nykyään ihan liian pitkälle, varsinkaan kun se ei paranna vammaisten asemaa mitenkään, lähinnä vain saattaa johtaa väärinkäsityksiin. Eritavoin vammaisten ihmisten oikeuksissa ja elämän laadussa on toden totta täällä meidänkin "sivistysvaltiossamme" vielä kosolti parannettavaa ja etusijalla olisivat huomattavasti konkreettisemmat asiat kuin uusien, "korrektien" nimitysten keksiminen. Sillä, että esim. kuuroa pitää sanoa viittomakieliseksi, kehitysvammaista erityiseksi jne, pyritään lähinnä esittämään, että kaikki on hyvin kun sanotaan "kauniisti" ja sitten onkin helppo lakaista ne todelliset ongelmat maton alle piiloon.

Itselläni jutussa pisti silmään enemmänkin se, että Ernan kuurous ylipäätään mainittiin ja siitä tehtiin noinkin suuri numero. Sillä kun ei varsinaisesti ollut mitään tekemistä kyseisen rikoksen tai yleensäkään paloittelumurhien tai muun rikollisuuden kanssa.Kuuromykkä-termiä paljon epäkorrektimpana pidän vammaisuuden liittämistä henkirikokseen, kun nämä kaksi eri asiaa eivät tässä tapauksessa edes mitenkään kuuluneet yhteen.

Polar kirjoitti:
varsinkaan kun se ei paranna vammaisten asemaa mitenkään, lähinnä vain saattaa johtaa väärinkäsityksiin.

Miten nimitys viittomakielinen johtaa väärinkäsityksiin?Ja miten niin kaikki kuurot eivät kommunikoi viittomakielellä? Vai tarkoitatko viitottua suomea(viitottu puhe),jota käytetään myöhemmin kuuroutuneiden/huonokuuloisten ihmisten kanssa kommunikoinnin tukena?Nämä kaksi kieltähän ovat täysin erilaisia. Kielen rakenteen erilaisuudesta johtuen viittomakielinen ja viitottua puhetta käyttävä henkilö eivät välttämättä ymmärrä toisiaan.

Viittomakielessä on oma kielioppinsa ja rakenteensa.Sanoja on,että,jotta,koska, kuin,mutta,ja,jo jne.. ei ole ja ne jätetään lauseista pois!Esim lause:"Nyt minä menen kotiin" kääntyykin viittomakielessä muotoon "Nyt minä koti mennä".(Ainakin näin minulle vt:n alkeiskurssilla opetettiin!)
Kun taas viitotussa puheessa kaikki sanat ja lauseet viitotaan suomen kielen sanajärjestyksen mukaisesti.
Netistä löytyy monia hyviä linkkejä näiden kahden kielen eroihin.

Ainakin minulle viittomakielen alkeiskurssilla,jossa myös kuurojen yhteisön historiaa käsiteltiin painotettiin sitä,että he ovat kielivähemmistö eivät vammaisia!Tuskin uskon,että opettaja sitä huvikseen meille kertoi.
Toki pitää muistaa,että jotkut huonokuuloiset/myöhemmin kuuroutuneet eivät välttämättä koe olevansa viittomakielisiä samoin kuin jotkut kuulevat, joilla on läheisenään kuuro.
Tunnen yhden kuuron tytön ja hän kokee olevansa viittomakielinen, muttei vammainen!Hänestä nimitys vammainen on loukaava samoin, kuin kuuromykkä.Miten itse käsität sanan vammainen?Miten me määrittelemme,että joku on vammainen?

Anteeksi taas offaus.

kuutar kirjoitti: Miten nimitys viittomakielinen johtaa väärinkäsityksiin?Ja miten niin kaikki kuurot eivät kommunikoi viittomakielellä? Vai tarkoitatko viitottua suomea(viitottu puhe),jota käytetään myöhemmin kuuroutuneiden/huonokuuloisten ihmisten kanssa kommunikoinnin tukena?Nämä kaksi kieltähän ovat täysin erilaisia. Kielen rakenteen erilaisuudesta johtuen viittomakielinen ja viitottua puhetta käyttävä henkilö eivät välttämättä ymmärrä toisiaan.

Kaikki kuurot eivät kommunikoi sen enempää viittomakielellä kuin viitotulla suomellakaan, vaan esim. kirjoittamalla(johtuen siis siitä, että eivät itse ole viittomaan oppineet/opetelleet, ei pelkästään siitä, että vastapuoli ei osaa kommunikoida viittomalla). Tällaisiakin siis on, vaikka sitä ei siellä kurssilla ilmeisesti opetettukaan . Tietenkin suuri osa kuuroista osaa kommunikoida viittomalla, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että voisit olettaa jokaisen kuuron automaattisesti ymmärtävän viittomakieltä/viitottua suomea. Lisäksi on myös niitä ihmisiä jotka syystä tai toisesta kommunikoivat viittomin(esim. jotkut autistisista henkilöistä), vaikka heidän kuulossaan ei olisi mitään vikaa.

kuutar kirjoitti: Ainakin minulle viittomakielen alkeiskurssilla,jossa myös kuurojen yhteisön historiaa käsiteltiin painotettiin sitä,että he ovat kielivähemmistö eivät vammaisia!
.

Myös kielivähemmistöön kuuluva voi olla vammainen.

kuutar kirjoitti: Tuskin uskon,että opettaja sitä huvikseen meille kertoi.

Kuten sanoin, näitä "korrekteja" termejä viljellään kovin mielellään. Joidenkin mielestä se korjaa vammaisten asiat kertaheitolla ja mitään konkreettista ja enemmän aikaa ja vaivaa vaativaa ei tarvitsekaan sitten tehdä. Asioiden kaunistelua siis lähinnä...

kuutar kirjoitti: Tunnen yhden kuuron tytön ja hän kokee olevansa viittomakielinen, muttei vammainen!Hänestä nimitys vammainen on loukaava samoin, kuin kuuromykkä.

Minäpä tunnen yhden sokean naisen, joka nimenomaan on sanonut olevansa sokea, ei näkövammainen, ei "pistekirjoituskielinen" tai muutakaan ns. harhaanjohtavaa. Lisäksi tiedän ihmisiä, jotka ovat kuurosokeita ja haluavat, että asiasta puhutaan sen oikealla nimellä.

Jos joku ilmoittaa minulle olevansa viittomakielinen, niin se on minulle ihan ok ja hänen kanssaan voimme jatkossa käyttää ko. termiä. Niin "vammaiset" kuin "vammattomat" ihmiset pitävät mitä erilaisimpia asioita loukkaavina ja yleensä hyviin sosiaalisiin taitoihin kuuluu liikkua ihmisten keskuudessa hieman tuntosarvet esillä ja uusia ihmisiä tavatessaan tutkailla vähän ilmapiiriä, jotta ei heti ensimmäiseksi möläyttäisi jotain, jonka joku kuuro/sokea/lihava/laiha/pitkä/lyhyt/blondi/ruskeasilmäinen/vasenkätinen/turkulainen saattaisi kokea loukkaavana. Se että tunnet yhden kuuron tytön, joka pitää kyseistä nimitystä loukkaavana, ei vielä oikeuta sinua yleistämään asian koskevan kaikkia kuuroja. Tuollainen jos mikä on ennakkoluuloista ja sulloo samaan muottiin kaikki ihmiset, joilla nyt sattuu olemaan yksi samanlainen ominaisuus.

Polar kirjoitti:

Kaikki kuurot eivät kommunikoi sen enempää viittomakielellä kuin viitotulla suomellakaan, vaan esim. kirjoittamalla(johtuen siis siitä, että eivät itse ole viittomaan oppineet/opetelleet, ei pelkästään siitä, että vastapuoli ei osaa kommunikoida viittomalla). Tällaisiakin siis on, vaikka sitä ei siellä kurssilla ilmeisesti opetettukaan .

Kyllä kurssilla opetettiin myös tämä asia!Tiedän,kyllä että on vammaisia, jotka tarvitsevat kommunikoinnin apuna esim. tukiviittomia.Niin kuin sanoin jo edellisessä viestissäni,että löytyy ihmisiä, joista kaikki eivät välttämättä määrittele itseään automaattisesti viittomakielisiksi. Pitäisikö sitten huonokuuloista ihmistä kutsua vammaiseksi?En kylläkään tajua,että miksi!Ja tämä näin kriittisenä heittona.

Minulla on vamma, kuulovamma. Olen kuulovammainen enkä osaa viittoa kuin oman nimeni. Käytän kuulolaitteita hyvin harvoin, kun ne on yleensä jossain liian hyvässä tallessa. Halvennanko itseäni, jos kutsun itseäni kuulovammaiseksi? Puuh! En käsitä mitä merkitystä tässä asiassa on sillä, että mitä nimitystä meistä huonokuuloisista/kuuroista/kuulovammaisista käytetään.

Mutta aiheesta... Melkoisen kylmähermonen mimmi kyllä. Mikäs muikkelin tilanne on? Onko vielä vankilassa?

kuutar kirjoitti:Kuurot eivät ole kuuromykkiä eivätkä myöskään kuulovammaisia.Korrekti nimitys on nykyisin viittomakielinen.

Tällainen OT huomautus tähän, mutta kaikki kuurot eivät suinkaan ole viittomakielisiä. Jotain muuta kieltä alun perin oppineilla ei välttämättä ole mitään intressia opiskella viittomakieltä, tai, jos lapsia ovat, heidän ympäristöllään opetusta järjestää.

Tässä tapauksessa kiinnostaisi tietää, millä kielellä tai keinoilla tekijän ja uhrin välinen suukopu käytiin. Tai millä kielellä uhri nalkutti, ja oliko kuuro itsekin. Syntymäkuurolla ei välttämättä kirjallinen suomi suju kovin hyvin.

Menee ot, mutta itselläni on kuuro tuttava, hän on ollut kuuro syntymästään saakka. Hän kuitenkin kommunikoi myös puhumalla, vaikka ei itse ole koskaan kuullut. Hän lukee huulilta ja vastaa puhumalla, muiden kuurojen kanssa kommunikoi viittomakielellä. Hän puhuu itsestään kuurona, ei millään ihme nimityksillä.

Veikkon kirjoitti: La Touko 09, 2015 10:00 pm Mutta aiheesta... Melkoisen kylmähermonen mimmi kyllä. Mikäs muikkelin tilanne on? Onko vielä vankilassa?

Ei ole vuosiin ollut, ei tuolloin kysymyshetkelläkään. Oulun Tuirassa asustanut ja elellyt ihan rauhaisaa eloa noin pääasiassa. Jotain (tuntemaansa mies-)vittuilijaa löi päähän jossain rantaryypiskelyssä joku vuosi sitten, mutta ei ollut mikään poliisijuttu. Ei tunnista tuosta kuvasta, kun varmaan tuplannut painonsa ja ollut ihan klanipää - ulkomuoto kuin jollain "natsi"miehellä ja tämä varmaan ihan tarkoituksellista, kun naista on piinattu ihan tarpeeksi, eikä varmaan halua olla mikään ihan helposti lähestyttävä. Oli tuo sitten alitajuista suojautumista tai tarkoituksellista, niin näyttänyt toimivan. Petiseuraksi käy muuten naiset ja miehet, jos jotain sattuisi kiinnostamaan "jännäyö"... Aika surullinen kohtalo myös tällä Ernalla.

Erna ei kykene juuri puhumaan, kommunikoi esimerkiksi kännykän ruudulle näppäilemällä esimerkiksi pubissa.