MURHA.INFO

Olisi tietysti ollut kiva ymmärtää lukemansa. Kaikilla vanhemmassa ikäluokassa ei ole niin hyvä englannin kielen taito kuin nuoremmilla ja koulutetummilla. Vaikka haitanneeko tuo.

"Joku on tappanut asiakkaani"

Osia Barry ja Honey Shermanin murhien tutkintamateriaalista on vapautettu toimittajien käyttöön. Tämä juttu on koostettu näiden dokumenttien pohjalta (nimimerkin käännös/kiteytys Toronto Starin artikkelista 18 marraskuuta 2020). Julkaistuista dokumenteista selviää, että vaikka Shermanien ystävät ja yhteistyökumppanit olivat varmoja, että heidät murhattiin, poliisi pyrki edelleen löytämään todisteita siitä, että Barry tappoi Honeyn ja sitten itsensä.

Barry Sherman oli eksentrinen miljardööri, Kanadan suurimman rinnakkaislääkefirman, Apotexin perustaja. Hänen vaimonsa Honey oli filantrooppi yhdessä Barryn kanssa, ja oli mukana lukuisissa hyväntekeväisuuskomiteoissa. Shermaneilla oli neljä lasta: Lauren, Jonathon, Alex ja Kaelen.

Pettikö Barry Honeyta? Oliko toinen heistä kuolemansairas ja aikeissa päättää elämänsä Apotexin lääkkeillä? Olivatko Apotexiin liittyvät rahoituspaineet kasvaneet liian suuriksi - Barry oli juuri menettänyt 500 miljoonaa ja edessä oli irtisanomisia? Näitä teorioita poliisi tutki aktiivisesti liki kahden kuukauden ajan.

"Koska itsemurhan mahdollisuus on olemassa, on tärkeää pyrkiä löytämään jäähyväiskirje tai itsemurhaviesti, joka on mahdollisesti laadittu hiljattain", kirjoitti yksi jutun tutkijoista matkapuhelintietojen etsintälupahakemukseen. Sellaista viestiä tai kirjettä ei kuitenkaan koskaan löydetty.

Tapahtumat ruumiiden löytöpäivänä

Toronton poliisille tämä korkean profiilin rikostutkinta käynnistyi hätäkeskuspuhelusta, joka saapui perjantaina 15.12.2017 klo 11:44 aamupäivällä osoitteesta 50 Old Colony Road. "Joku on tappanut asiakkaani!", torontolainen kiinteistönvälittäjä Elise Stern huusi, "He ovat kuolleet."

Kyseinen perjantaiaamu oli alkanut normaaliin tapaan, noudattaen rutiinia, jonka Honey oli hyväksynyt sähköpostilla aiemmin viikolla. Klo 8:25 taloudenhoitaja saapui taloon siistiäkseen paikat ja auttaakseen valmistamaan perunalatkoja (juutalainen Hanukka-herkku, lettujen tapainen). Honeyn ja Barryn tarkoituksena oli viedä niitä ja muita lahjoja tytär Alexin luo sinä iltana. Illallisesta oli sovittu aiemmin viikolla.

Personal trainer saapui talolle samaan aikaan. Hän oli yksi monista Shermanien käyttämistä valmentajista. 70-vuotiaalla Honeylla oli vuosien varrella ollut useita nivelleikkauksia, mutta hän rakasti kuntoilua. Barry, joka oli 75, ei ollut yhtä innokas mutta suostui treenaamaan Honeyn mieliksi.

Päivän sanomalehti oli vielä ulkoportailla, mikä oli omituista valmentajan sekä taloudenhoitajan mielestä. Aina aikaisemmin Barry oli käynyt hakemassa lehden ja oli lukemassa sitä keittiössä personal trainerin saapuessa. Perjantain kunto-ohjelma oli aina samanlainen: trainer ohjasi Barrya yläkerran makuuhuoneen viereisessä kuntoiluhuoneessa tunnin ajan kevyiden harjoitusten parissa, ja sen jälkeen kaksi tuntia räväkämpää liikuntaa Honeyn kanssa, kun Barry lähti töihin.

Taloudenhoitaja poimi sanomalehden ja postit ja molemmat naiset kävelivät sivuovelle, joka oli lukossa. Taloudenhoitaja käytti avaintaan ja yllättyi ovea avatessaan, että hälytysjärjestelmä ei ollut päällä. Aina aiemmin hälytys oli ollut kytkettynä päälle. Sivuoven vieressä oli Honeyn vanha Lexus SUV parkissa, normaalilla paikallaan.

Samoihin aikoihin lämmitysfirman pakettiauto ajoi pihaan. Lämmityskattilan huolto oli sovittu sille päivälle: Shermanien yli tuhatneliöisessä kartanossa oli neljä lämmityskattilaa. Huoltomies seurasi naisia sisälle, otti työkalunsa ja meni alas valtavan kellarin pannuhuoneeseen.

Talon sisällä oli pimeää. Valot eivät olleet päällä ja päivä oli pilvinen. Edellisenä yönä oli satanut lunta. Personal trainer mietti, olivatko Shermanit lähteneet Floridaan etuajassa - Honeyn oli määrä matkustaa seuraavana maanantaina. Taloudenhoitaja kävi yläkerrassa katsomassa, josko Shermanit olivat edelleen nukkumassa. "Sänky oli pedattu, mutta hieman epäjärjestyksessä ja lavuaari, jota Honey käytti aamuisin, oli täysin kuiva", taloudenhoitaja kertoi myöhemmin poliisille. Sänkyä ei ollut pedattu samaan tapaan kuin Honey sen tavallisesti petasi, ja kodinhoitaja pohti, olivatko Shermanit menneet ensinkään nukkumaan edellisenä iltana. Silti, heistä ei näkynyt jälkeäkään.

Personal trainer lähti talosta. Lämmityskattilan korjaaja nousi kellarista noin tunnin kuluttua ja hänkin lähti. Korjaajan kävellessä pakettiautonsa luo hän huomasi jäätyneitä kengänjälkiä maanalaisen autotallin sisäänajorampilla. Jäljet näyttivät hänen mielestään vanhoilta.

Taloudenhoitaja aloitti siivousrutiininsa, mihin kuului pyykkääminen ja lehtien lakaiseminen ulko-ovelta. Hän pohti, missä Shermanit mahtoivat olla. Hän sanoi myöhemmin Shermanien kiinteistönvälittäjälle, että hän "tunsi ilmassa jotain painostavaa".

Seuraavaksi kiinteistönvälittäjä ja hänen kaksi asiakastaan saapuivat, ja 10:45 Shermanien kiinteistönvälittäjä Elise Stern tuli pihaan (kanadalaiseen tapaan niin ostajalla kuin myyjällä on oma välittäjä). Talon pyyntihinta oli 6,9 miljoonaa Kanadan dollaria (n. 4,5 milj. euroa). Lähipiirin mukaan Barry ei halunnut muuttaa, mutta Honey halusi ja oli jo alkanut suunnitella uutta kartanoa tontille hieman lähempänä Toronton keskustaa.

Stern kierrätti asiakkaitta ensimmäisessä kerroksessa ja siirtyi sitten kellarikerrokseen. Kun hän avasi allashuoneen oven, hän ja asiakkaat näkivät jotain omituista altaan kauimmaisessa päädyssä, kaksi hahmoa. Hän kertoi myöhemmin poliisille, ettei ollut aivan varma näkemästään: "He olivat kaukana ja heidän päänsä olivat pystyssä ja roikkuivat altaaseen johtavasta kaiteesta. Ajattelin heidän harjoittavan jotain outoa meditaatiota tai joogaa. Missään ei näkynyt verta." Stern kääntyi ovella ja veti oven kiinni sanoen, että tämä huone on "off-limits". Hän johdatti asiakkaat yläkertaan. Kun he olivat lähteneet, välittäjä lukitsi oven. Stern pyysi taloudenhoitajaa menemään tarkistamaan uima-allashuoneen, mutta taloudenhoitaja oli peloissaan eikä halunnut mennä.

Tässä vaiheessa talolle saapui puutarhuri, joka oli palkattu hoitamaan talon viherkasveja. Hän kävi talolla joka perjantai. Taloudenhoitaja päästi hänet sisään ja he keskustelivat hetken tilanteesta. Puutarhuri tarjoutui menemään allashuoneeseen. Hän sanoi, ettei häntä pelota, mutta hän epäili, olisiko allashuoneessa esim. häkävuoto, joka voisi selittää tapahtuneen. Hän käveli altaan viertä toisessa päädyssä olevia hahmoja kohti, pysähtyen parin metrin päähän Shermaneista. Hän ei koskettanut ruumiita. "Shermanien huulet olivat violetit ja he näyttivät roikkuvan kaiteesta vierekkäin. He olivat molemmat samassa asennossa, selkä altaaseen päin ja heidän kasvonsa olivat siniset", puutarhuri kuvaili näkemäänsä poliisille.

Kun puutarhuri oli allashuoneessa, kiinteistönvälittäjä soitti Honeyn siskolle, Mary Shechtmanille Floridaan. Hänen halusi kysyä, tietääkö Mary missä Honey on, koska jotain outoa on tekeillä. Mary oli kuullut siskostaan viimeksi keskiviikkona, he olivat jutelleet puhelimessa ja Honeyn tarkoitus oli liittyä Maryn seuraan Floridassa seuraavalla viikolla ja Barryn viikko sen jälkeen.

Puutarhuri tuli tässä vaiheessa yläkertaan. Hän tärisi ja sanoi, että Shermanien kasvot olivat siniset ja he olivat selvästi kuolleita. "Heidät on murhattu", hän sanoi. Mary Shechtman käski kiinteistönvälittäjän soittaa poliisille. Myös puutarhuri soitti hätänumeroon, ja sanoi hätäkeskuspäivystäjälle, että allashuoneessa olevat henkilöt ovat ilmiselvästi kuolleita eikä hän aio aloittaa elvytystä.

Hälytyksestä ensimmäisenä talolle saapui Toronton palolaitoksen auto klo 11:44. Pelastusmies kuvaili ruumiita sinisiksi ja ruumiiden olevan rigor mortiksessa. Poliisi saapui talolle 11:54. Muutaman tunnin sisällä noin 10 rikospaikkatutkijaa (engl. forensic identification officers) olivat talolla ottamassa kuvia ja näytteitä, sekä myös kuolemansyyntutkija ja oikeuspatologi olivat saapuneet paikalle. Kuolemansyyntutkija julisti Shermanit kuolleiksi. Shermanien ruumiit haettiin talosta klo 19:20 ja kuljetettiin ruumishuoneelle. Barryn ruumiinavaus tehtäisiin seuraavana päivänä ja Honeyn sunnuntaina.

Poliisi keskittyy murha-itsemurhateoriaan

Poliisi haastatteli Shermanien ystäväpiiriä. Barryn paras ystävä, Joel Ulster oli tuntenut Barryn 16-vuotiaasta asti. Hän sanoi poliisille uskovansa, että kyseessä oli palkkamurha. Hän sanoi, ettei Barry ollut koskaan masentunut ja oli rationaalisin ihminen, kenet hän tunsi. Jack Kay, Barryn oikea käsi Apotexilla, kertoi puolestaan Barryn olleen sanansa mittainen mies, älykäs, intensiivinen, asioihin keskittyvä, reilu ihminen, joka välitti yhteisöstään. Hän ei ikinä riistäisi omaa henkeään. Apotexilla oli talousvaikeuksia ja he joutuivat irtisanomaan henkilöstöään, mutta Kayn mukaan se ei olisi lannistanut Barryä. Dokumenttien mukaan samaa sanoivat monet muutkin Shermanien ystävät, mutta poliisi pyrki silti löytämään todisteita itsemurhan puolesta. Kun poliisi haki etsintälupaa Barryn tietokoneen hakuhistoriaan, hakemusta perusteltiin näin: "Itsemurhan mahdollisuus on vahva. Mikäli henkilö(t) päätyivät itsemurhaan, uskon löytäväni tätä teoriaa tukevia hakuja selaimen sivuhistoriasta".

Poliisin dokumenteista selviää myös tutkintalinja, missä pyrittiin selvittämään, pettikö Barry Honeyta. Poliisi haastatteli naista, joka oli tullut auttamaan Honeyta tavaroiden järjestämisessä ennen talon myyntiin laittoa. Hänen ollessaan paikalla, ovelle saapui lahjapaketti, mihin Honey kommentoi sen olevan hotellin lähettämä kiitos Barryn suhteista (engl. affairs), minkä saattoi käsittää tarkoittavan irtosuhteita. Honeyn assistentti sanoi, että kiireisten aikataulujensa takia Shermaneilla ei olisi ollut aikaa syrjähypyille. Poliisi kyseli jopa Shermanien uutta kartanoa suunnittelevilta arkkitehdeilta parin mahdollisesta uskottomuudesta. Yksi arkkitehdeista, Joe Brennan, joka oli ehkä viimeinen henkilö, joka näki Shermanit yhdessä elossa, sanoi, ettei havainnut missään kohtaa huolia uskottomuudesta. Heillä oli keskiviikkona tapaaminen Apotexin toimistolla koskien Shermaneiden uutta kotia. Arkkitehtien mukaan Honey ja Barry tulivat hyvin toimeen. Barry kuitenkin kommentoi, että miksi heidän pitää rakentaa valtava uusi talo, kun eihän hänellä ole ehkä kuin "jotain 10 vuotta elinaikaa jäljellä". Barry kuolisi vielä samana iltana.

Se, että Honey murhattiin, eikä hän tappanut itseään, oli poliiseille selvää ensimmäisten viikkojen jälkeen. Näiltä osin dokumentit ovat suurilta osin salattuja, mutta niistä selviää, että Honeyllä oli kasvoissaan vammoja, mitkä eivät sopineet itsemurhaan. Molempien kuolinsyy oli köyteen kuristuminen (engl. ligature neck compression). Oikeuslääkäri ei kuitenkaan ottanut kantaa, oliko kuolema henkirikos.

Poliisit etsivät todisteita pariskunnan riitaisista väleistä. Kummallakaan ei ollut rikosrekisteriä eikä missään tullut ilmi viitteitä kotiväkivallasta. Eräs todistaja kertoi, kuinka "Barry ja Honey olivat läheisiä ja tekivät kaiken yhdessä, he pitivät toisiaan kädestä kävellessään... he vaikuttivat turvautuvan toisiinsa, enkä ikinä nähnyt riitoja tai fyysistä yhteenottoa heidän välillään".

Perhe olisi halunnut, että taloon asennettaisiin turvakamerat, mutta Barry oli sitä vastaan. "Barry ei pelännyt mitään", sanoi eräs todistaja. Shermanien suhteesta hän sanoi, että he eivät aina pitäneet toisistaan, mutta he rakastivat toisiaan. Honeyn sisko Mary kertoi poliiseille, että he olivat hieno pari, mutta myönsi heidän kinastelevan joskus. Riidan aiheena oli yleensä se, että Barry oli liikaa töissä, tai Honey valitti, että hänen piti aina järjestää heille ohjelmaa, koska Barry ei ollut yhtä sosiaalinen. Riitoja oli, mutta he olivat olleet naimisissa 40 vuotta eivätkä olisi osanneet elää ilman toisiaan. Heidän turvallisuudestaan huolestuneen Maryn mukaan Shermanit jättivät usein ovet lukitsematta ja heidän lähelleen pyrki ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita vain heidän rahoistaan.

Itsemurhateorian vahvistusta etsittiin myös Shermanien terveystiedoista, jos ne olisivat paljastaneet jonkin sairauden, mistä he eivät olleet kertoneet muille. Poliisi tutki myös Apotexin testilaboratoriossa olevat lääkeaineet ja kemikaalit, mihin Barrylla oli pääsy, verratakseen niitä ruumiinavauksen toksikologisissa testeissä mahdollisesti löytyviin lääkeaineisiin.

Poliisin tutkimukset itsemurha-tutkintalinjalla päättyivät vasta tammikuun loppupuolella, kun Shermanin perheen palkkaama patologi oli suorittanut uudet ruumiinavaukset ja tulokset oli uutisoitu näkyvästi. Tämän jälkeen poliisi on kirjannut, että "lukuisien haastatteluiden mukaan Bernard (Barry) ja Honey Sherman eivät koskaan ilmaisseet minkäänlaisia ajatuksia itsensä tai toistensa vahingoittamisesta".

Murhatutkinnan tilanne lähes 3 vuotta myöhemmin

Tapausta tutkii edelleen täysipäiväisesti yksi poliisi Toronton poliisin henkirikosyksikössä. Tiedotuslinja on niukka, mutta uusia tietoja tutkinnasta tulee ilmoille Toronto Star-lehden nostaman kanteen käsittelyn kautta. Lehti on vaatinut nähtäväkseen lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja, jotka liittyvät poliisin hakemiin tietopyyntöihin ja etsintälupiin, mutta nämä on evätty vedoten tutkinnan keskeneräisyyteen. Tätä kautta on nyt kuitenkin tullut ilmi, että poliisilla on Shermanien murhaan liittyen "person of interest". Termi tarkoittaa henkilöä, josta poliisi on kiinnostunut, mutta todisteita häntä vastaan ei ole riittävästi, jotta häntä voitaisiin pitää epäiltynä. Toronton poliisi on kieltäytynyt kommentoimasta tarkemmin. Poliisilla on valtavasti tutkintamateriaalia, ja heiltä on tullut tietoa, että aineiston läpikäynnissä on ilmaantunut tietty ”kuvio”. Materiaalia on edelleen tutkimatta, koska aineistoa on valtavasti niin alkuperäisen tutkinnan osalta, videomateriaalia, matkapuhelintietoja, pankkitietoja ja Shermanien palkkaaman yksityisetsivän massiivinen raportti on sekin osin tarkistamatta. Poliisin mukaan niissä on työtä on vielä useiksi kuukausiksi.

Toivoa on siis, että tämä juttu selviää vielä.

Barry ja Honey Shermanin poika Jonathon antoi harvinaisen haastattelun Toronto Star - lehdelle. Olen kääntänyt ja tiivistänyt artikkelin oleellisilta osin tähän.

Jonathon Sherman antoi haastattelun, koska halusi oikaista joitain spekulointeja, mitä hänestä liikkuu Shermanien murhan tiimoilta.

Barry Sherman oli avustanut poikaansa tämän bisneksissä avokätisesti ja tukenut rahallisesti myös yksityiselämän puolella. Jonathon Sherman oli perustanut yhtiökumppaninsa kanssa varastotiloja vuokraavan yrityksen. Hän ei ollut osoittanut mitään kiinnostusta jatkaa isänsä firmassa Apotexissa, mikä hiersi isän ja pojan välejä toisinaan.

Apotex oli rahavaikeuksissa ennen Barryn kuolemaa; Barry oli hävinnyt oikeusriidan lääkepatenttiasiassa ja Apotex määrättiin maksamaan kilpailijayhtiölle 580 miljoonan dollarin korvaukset jo tammikuussa 2018. Barry oli huolissaan, mistä hän saisi kasaan nopeasti sellaisen määrän likvidejä varoja, vaikka olikin miljardööri.

Barry oli rahoittanut poikansa liiketoimintaa perheen holdingyhtiöstä annetuilla korottomilla lainoilla. Lainoja oli myönnetty yhteensä ainakin 125 miljoonan dollarin edestä. Likviditeettiongelman edessä hän pyysi poikaansa ja hänen liikekumppaniaan marraskuussa 2017 maksamaan lainoja takaisin 50-60 miljoonan dollarin edestä, vaikka pankkilainan avulla mahdollisimman pian. Barry oli luvannut, että perheen holdingyhtiö voi sitten taas myöhemmin jatkaa Jonathonin bisneksen rahoittamista, mutta tässä vaiheessa rahaa tarvitaan takaisin holdingyhtiöön jotta korvaukset voidaan maksaa. Tästä huolimatta Jonathon pyysi joulukuussa kiireellisesti miljoonia lisää rahaa käynnissä olevaan varastojen rakennusprojektiin.

Pankkilainoja, joilla Jonathon olisi maksanut 50-60 miljoonaa takaisin perheensä holdingyhtiöön, ei koskaan nostettu. Shermanien kuoltua heidän omaisuudestaan saatiin korvausvaade maksettua, jota oli myös saatu neuvoteltua alaspäin alkuperäisestä 580 miljoonasta. Jonathon sanoo myös maksaneensa 125 miljoonan lainansa takaisin holdingyhtiöön perinnöksi saamillaan varoilla.

Jonathon oli aikaisemmin ollut ärtynyt siitä, miten isänsä jakoi rahaa muille. Hän oli huolestunut perheen omaisuuden puolesta erityisesti sen takia, että Barry rahoitti elokuva-alalla olevaa ystäväänsä Frank D’Angeloa vuosien varrella miljoonilla dollareilla, jotka Jonathon näki menevän täysin hukkaan. Tästä ärsyyntyneenä hän kirjoitti vuonna 2015 sähköpostin siskoilleen, jossa hän ehdotti että Barry tulisi julistaa holhouksen alaiseksi, ennenkuin hän haaskaa koko omaisuuden. Toimittajan kysyessä asiasta Jonathon kuittaa tämän vitsinä. Sisarukset eivät olleet laittaneet liikkeelle oikeusprosessia Barryn saattamiseksi holhouksen alaisuuteen. Samaan vitsiin liittyy hänen mukaansa Jonathonin sähköpostilla lähettämä pyyntö saada Barryltä 150 miljoonaa dollaria lomakylän ostoon, ja lisäksi 100 miljoonaa varastofirman laajentamiseen. Nämä rahapyynnöt olivat Jonathonin mukaan kuittailua Barrylle, että rahaa voisi käyttää järkevämmin kuin D'Angelon rahoittamiseen, eikä todellisia pyyntöjä saada lisää rahaa.

Barryn vaatimus saada pojaltaan 60 miljoonaa dollaria takaisin tapahtui vain 3 viikkoa ennen hänen ja Honeyn murhaa.

Muita asioita, mistä toimittaja ja Jonathon keskustelivat, oli sisarusten välirikko. Jonathonia 3 vuotta nuorempi sisko Alex ei ole enää missään yhteyksissä veljeensä. Yksi välirikkoon johtaneista tekijöistä oli erimielisyys siitä, miten Shermanien hyväntekeväisyysdollarit tulisi jatkossa jakaa. Toinen on se, että Alex on kertonut siskoilleen epäilevänsä, että Jonathonilla oli jotain tekemistä hänen vanhempiensa murhan kanssa. Alex myös kokee oman henkensä olevan vaarassa veljensä taholta.

Shermaneiden murhan jälkeen sisarukset palkkasivat itselleen henkivartijat.

Jonathon vakuuttaa käyttäneensä valtavasti aikaa ja resursseja vanhempiensa murhien selvittämiseksi ja ottaa itselleen kunnian siitä, että perhe palkkasi yksityisetsivän ja valtuutti uudet ruumiinavaukset, missä molempien Shermaneiden todettiin kuolleen henkirikoksen uhreina. Vasta sen jälkeen Toronton poliisi hylkäsi murha-itsemurhateorian tutkimisen. Jonathon on sanojensa mukaan palkannut uuden yksityisetsivän jatkamaan tutkimuksia sen jälkeen, kun perheen yhdessä palkkaaman etsivän toimeksianto päätettiin lopettaa. Jonathon myös kertoo olevansa jatkuvasti kommunikaatiossa Toronton rikospoliisin kanssa ja välittävänsä heille uusia tietoja aina, kun saa niitä omilta tutkijoiltaan.

Toimittaja kysyy vielä Jonathonilta, missä hän oli vanhempiensa murhan aikaan. Jonathon vakuuttaa olleensa kotonaan ja kertoo että hänellä on puhelimessaan murhailtana, 13 joulukuuta 2017 klo 19:17 otettu kuva, jonka paikkaleima on hänen omassa kodissaan Toronton ulkopuolella. Toimittaja huomauttaa, että hän olisi kuvan ottamisen jälkeen ehtinyt mennä vanhempiensa kotiin, joiden on arvioitu tulleen surmatuiksi todennäköisesti iltayhdeksän ja puolenyön välillä. Jonathon sanoo, että näin voi hyvin olla, mutta hän on aina ajatellut, että kaksoismurhasta vastuussa oleva henkilö oli palkannut jonkun toisen tekemään veriteot.

Toronton poliisi tulee pyytämään apua yleisöltä?

Huomenna 14/12/2021 aamupäivällä (iltapäivällä Suomen aikaa) Toronton poliisi pitää tiedotustilaisuuden koskien Barry ja Honey Shermanin murhatutkintaa. Toronto Star-lehden saamien ennakkotietojen mukaan poliisi tulee jakamaan kuvia ja tallenteita julkisuuteen ja pyytää niihin liittyviä tietoja yleisöltä.

Shermaneiden murhista on kulunut tänään 4 vuotta.

Detective Sergeant Brandon Price, joka on Shermaneiden murhien päätutkija Toronton poliisissa, piti tänään tiedotustilaisuuden, missä esiteltiin videokuvaa tuntemattomasta henkilöstä, joka oli nähty saapuvan Shermaneiden talon suuntaan ja poistuvan sieltä murhien aikoihin.

Videolla näkyvä henkilö on nimetty epäillyksi. Tähän asti Toronton poliisi ei ole puhunut epäillyistä, vain "persons of interest", eli tutkintaan liittyvistä henkilöistä.

Videolla näkyvällä henkilöllä on persoonallinen kävelytyyli, jonka joku saattaa tunnistaa. Poliisi pyytää suuren yleisön apua videolla esiintyvän hahmon henkilöllisyyden selvittämiseen.




Toronton poliisi on kahlannut 4 TB:n edestä videomateriaalia. Muut murhailtana naapurustossa liikkuneet henkilöt oli saatu suljettua pois, mutta tätä henkilöä ei. Sama henkilö esiintyy muillakin videotallenteilla, mutta julkaistu videopätkä oli laadultaan paras.

Videolta oli analysoitu henkilön pituus, mikä asettuu välille 169.5 - 176.5 cm. Muuten DS Price oli niukkasanainen, eikä tarjonnut tietoa epäillyn vaatetuksesta, iästä tai edes sukupuolesta. Price myös korosti, että tämä ei ole ainoa tutkintalinja, vaan tutkinta etenee useilla rintamilla. Hän ei sulkenut pois sitäkään mahdollisuutta, että näemme kuvissa palkkamurhaajan.

Linkki tiedotustilaisuuteen:https://www.youtube.com/watch?v=DVsn4zPBTKE
Toronton poliisin tiedote: http://torontopolice.on.ca/newsreleases/51743

Minkä pituinen Jonathon on? Onko hänellä hassusti kävelevä tuttava, esimerkiksi alaisena varastofirmassa? Epäilen siis pojan olevan sekaantunut murhiin.

Mikä tuosta kävelytyylistä tekee erityisen hassua?

sikakyösti kirjoitti: La Joulu 18, 2021 9:34 pm Mikä tuosta kävelytyylistä tekee erityisen hassua?

Kysy Serenityltä. Minä kirjoitin kommenttini ennen kuin katsoin videon. Ei se kävelytyyli ole loppujen lopuksi kovin hassu, mutta kyllä tuon erottanee normaalien ihmisten kävelystä.

DS Price Toronton poliisista pyytää ihmisiä kiinnittämään huomiota epäillyn kävelytyyliin: videon henkilö ikäänkuin heittää oikeaa jalkaansa eteenpäin, vasenta jalkaansa hän nostaa normaalisti.

Oikean jalan eteenpäin heilauttaminen voi viitata "drop foot"-vaivaan, eli suomeksi pohjehermon halvaustilaan, mikä saa jalkaterän roikkumaan velttona. Drop foot-vaiva voi olla ohimenevä tai pysyvä, ja sen aiheuttaa yleensä jalan hermovaurio tai pinnetila. Suomessa vaiva tunnetaan myös mansikanpoimijan tautina, koska pohjehermo voi joutua pinnetilaan pitkään polvillaan olon seurauksena.

Price ei tarkentanut, millä kadulla tai mihin aikaan kyseinen video on kuvattu ja onko epäilty menossa Shermaneiden kotia kohti vai poistumassa sieltä. Toronto Star -lehti oli kuitenkin tavoittanut henkilön, jonka turvakameran tallenne tämä on. Video on kuvattu n 1,3 km Shermaneiden talolta ja epäilty kävelee poispäin (kaakkoon).
En tiedä Jonathon Shermanin pituutta, mutta videon henkilön, joka on omiin silmiini tanakka mies, ulkomuoto ei muistuta Jonathonia. Jonathonin kuvia löytyy runsaasti googlaamalla esim. Shermaneiden hautajaiset. Ja jos Jonathon olisi syyllinen vanhempiensa murhiin, uskon hänen käyttäneen palkkamurhaajaa.

Itse uskon eniten siihen teoriaan, että murhat liittyvät Barryn liiketoimiin, Barryn ollessa pääkohde ja Honeyn oheisuhri. Ja murhaaja oli palkattu ammattilainen ja siksi osasi olla jättämättä jälkiä itsestään. Pitkä kävely rikospaikalle takasi, ettei murhaajan käyttämä ajoneuvo jäänyt kameroihin - auto on aina helpompi tunnistaa ja jäljittää kuin keskiverto mieshahmo. Hän luultavasti onnistui yllättämään uhrinsa talon sisällä ja kuristi heidät takaapäin. Murha-aseen valintakin kertoo ammattimaisuudesta ja suunnitelmallisuudesta: Ampuma-ase olisi ollut helpommin jäljitettävä, kun taas kuristamiseen käytetty köysi oli helppo hävittää rikoksen jälkeen. Hän asetteli kuolleet uhrit uima-allashuoneeseen luodakseen lavastuksen murha-itsemurhasta, minkä Toronton poliisi uskoi kuuden viikon ajan, ja sen jälkeen jäljet olivat jäähtyneet.

Jonathonin haastattelua ei videoitu?

sikakyösti kirjoitti: La Joulu 18, 2021 9:34 pm Mikä tuosta kävelytyylistä tekee erityisen hassua?

On se sikäli hassu että kaikki kellä on iso etupötsi kävelee noin. Eli "raskaana"olevaa miestä kannattaa hakea, viihtynee baarissa kiskomassa keittoa ja ruoka perus mäkkisafkaa.

The Toronto Starin tutkiva journalisti Kevin Donovan on seurannut Barry ja Honey Shermanin murhatutkintaa alusta lähtien. Hän on kirjoittanut useita artikkeleita Stariin ja myös kirjan tapauksesta. Tässä artikkelissa (julkaistu torstaina 16.6.2022) Donovan kirjoittaa huomioistaan, mitä hän on tehnyt saatuaan haltuunsa rikospaikka- ja ruumiinavauskuvat Shermaneista.
Käännös ja tiivistelmä nimimerkin.
---------------------------------------------------------------------------------------
Toronto Star näki Shermaneiden rikospaikka- ja ruumiinavauskuvat: Miten ihmeessä patologi ja poliisi näkivät tapauksen murha-itsemurhana?

Kirjoittanut Kevin Donovan

Henkilö, joka ensimmäisenä löysi Barryn ja Honeyn ruumiit heidän Toronton talonsa uima-allashuonesta, oli vakuuttunut, että kyseessä oli kaksoismurha: "Joku on murhannut asiakkaani", sanoi Shermaneiden kiinteistönvälittäjä Elise Stern hätäkeskuspäivystäjälle. Hänen näkemyksensä maallikkona oli, että kyseessä oli kaksoismurha, kun hän oli nähnyt ruumiit groteskisti aseteltuina. Sama ajatus oli puutarhurilla, joka oli myös käynyt katsomassa vainajia, ennen kuin poliisi saapui paikalle.

Kuitenkin heti ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa, minkä Toronton poliisi antoi talolla 8 tuntia ruumiiden löytymisen jälkeen, heidän lausuntonsa oli, että talossa ei ole murtojälkiä eivätkä he etsi epäiltyjä tässä vaiheessa. Poliisin teoria oli, että Barry oli tappanut Honeyn ja sen jälkeen itsensä. Tämän tutkimuslinjan hylkäämiseen tarvittiin 6 viikkoa väärien johtolankojen seuraamista ja uusi ruumiinavaus, jonka Shermaneiden lapset teettivät.

Olen lähes viiden vuoden ajan yrittänyt ymmärtää, miksi provinssin patologilla ja Toronton poliisilla kesti niin kauan saapua siihen päätelmään, että Shermanit murhattiin. Etsivät yrittivät löytää todisteita murha-itsemurhasta tai kaksoisitsemurhasta sen sijaan, että olisivat etsineet murhaajaa. Ja kello kävi koko ajan.

Toronto Star-lehden haltuunsa saamat viralliset rikospaikka- ja ruumiinavauskuvat herättävät huolestuttavia kysymyksiä siitä, kuinka oikeuslääketieteen sekä poliisin tutkijat päätyivät tähän varhaiseen hypoteesiin. Rikospaikkatutkijoiden paikalla ottamat kuvat näyttävät selvästi kaikkien merkkien osoittavan kaksoismurhaan ja sen jälkeiseen lavastukseen.

Tutkimuslinjan suunnanvaihdos vasta kuuden viikon viiveen jälkeen aiheutti dominoefektin rikoksen selvittämisessä: läheisten talojen valvontakameranauhoja ei otettu talteen, DNA:ta ja sormenjälkiä taltioitiin liian myöhään ja vääriä johtolankoja seurattiin.

Toronto Star-lehti ei paljasta, kuinka sain nähtäväkseni satoja valokuvia ja niihin liittyviä muistiinpanoja: olemme kuitenkin tarkistaneet niiden aitouden ja uskomme, että näiden tietojen julkaiseminen on yleisen edun mukaista, sillä ne kertovat kuinka poliisi ja patologi käsittelivät tätä korkean profiilin rikostapausta.

Patologi ja poliisi kieltäytyivät kommentoimasta, vedoten tutkinnan keskeneräisyyteen. Poliisi on aikaisemmin todennut, että he ovat noudattaneet hyvää tutkintatapaa alusta alkaen. Herää kysymys, että jos näin korkeaprofiilisen rikoksen tutkinnassa on tehty selkeitä harha-askeleita, niin millä tasolla on niiden murhien tutkinta, jotka eivät saa medialta huomiota?

Lukiessani Shermanin tapauksen papereita, yritän pitää mieleni avoimena ymmärtääkseni miten poliisi päätyi ensimmäiseen hypoteesiinsa. Ehkä tiedoissa on jotakin, mikä viittaa selvästi murha-itsemurhaan. Yritin löytää todisteita, mikä oikeuttaisi poliisin ja patologin varhaisen käsityksen, joka oli ristiriidassa Shermaneiden ystävien ja omaisten kertomuksien kanssa: että heidän terveydentilansa oli hyvä, tulivat hyvin toimeen keskenään ja he odottivat edelleen elämältä paljon. He suunnittelivat matkoja, vierailuja lastenlasten luona ja Barry oli edelleen yhtä sitoutunut Apotex-lääkefirman johtajan rooliin kuin perustaessaan yrityksensä 70-luvulla.

Vai oliko Shermaneilla jokin salaisuus, mikä sai poliisin kallistumaan niin vahvasti murha-itsemurhan tai kaksoismurhan kannalle? Starin oikeuden kautta haltuunsa saamat poliisidokumentit kuitenkin todistavat juuri päinvastaista; ei ollut parantumatonta sairautta, ei itsemurhasopimusta eikä itsemurhakirjettä, vaikka poliisi yritti näitä löytää pitkään ja hartaasti. Toksikologinen raportti ei paljastanut myöskään mitään, mikä olisi edesauttanut Shermaneiden kuolemaa. He olivat suhteellisen terveet 70-vuotias nainen ja 75-vuotias mies.

Rikospaikka- tai ruumiskuvia ei lehdessä julkaista. Alla kaavamainen kuva siitä, miten Barry ja Honey Shermanin ruumiit oli aseteltu uima-allashuoneessa.
Drag marks=raahausjälkiä, Blood smear = veritahra Barry Sherman, miljardööri ja rinnakkaislääkejätti Apotexin perustaja, ja hänen vaimonsa Honey nähtiin viimeistä kertaa elossa keskiviikkoiltana 13.12.2017. 36 tuntia myöhemmin perjantai-aamupäivänä, kiinteistönvälittäjä, joka oli esittelemässä Shermaneiden taloa ostajaehdokkaille, löysi ruumiit uima-allashuoneesta.

Kolme viikkoa ruumiiden löytymisen jälkeen lehti antoi minulle tehtäväksi kirjoittaa artikkeli Shermaneiden kuoleman tutkinnasta. Media uutisoi siinä vaiheessa, että ruumiit löydettiin "roikkumasta" uima-allashuoneessa. Minulle se loi mielikuvan siitä, että ruumiit roikkuivat jossakin korkealla, jalat selvästi ilmassa. Näkemättä uima-allashuoneen kuvaa ja kaiteiden todellista korkeutta, tällainen mielikuva on mahdollinen ja ohjaa ajatuksia itsemurhan suuntaan. Mutta tämä kuva on tietysti virheellinen. Todellisuudessa Shermanit löydettiin istumasta altaan reunalta. Kuvissa näkyy että heidän kaulojaan kiertävät vyöt ovat jonkin verran kireällä, mutta asiantuntijoiden mukaan vyöt eivät riittäisi aiheuttamaan kuolemaa tuossa asennossa; kuristumiseen vaadittaisiin enemmän kuin ylävartalon osittainen paino.

Shermaneiden kellari oli kooltaan 400 neliötä. Kadulta päin katsoen uima-allashuone oli kaikkein kauimmaisessa nurkassa ja ruumiit olivat pitkänomaisen huoneen kauimmaisessa päädyssä. Ruumiiden sijainti oli siten kaikkein syrjäisimmässä paikassa mikä Shermaneiden talossa oli tarjolla. Allasta käytettiin enää harvoin, sen vesi oli vihertävää ja allas oli peitetty suojakankailla eikä allashuonetta oltu siivottu kolmeen viikkoon. Oma epäilykseni on, että paikka valittiin siten, että ruumiiden löytymiseen menisi mahdollisimman pitkä aika.

Rikospaikkakuvissa näkyy heikosti raahausjälkien näköiset jäljet kaakelilattialla, todennäköisesti jommankumman uhrin kengän kannasta. Ruumiit on aseteltu siten, että huoneeseen astuva näkee ensimmäisenä Honeyn altaan kauiemmaisessa päädyssä, 12 metrin päässä ovelta. Barry näkyy Honeyn takana. Allasta ympäröivät 90 cm korkuiset kromikaiteet. Shermanit ovat sidottuina näihin kaiteisiin miesten nahkavöillä. Honey oli täysin pukeissa, hänellä on tummat housut, paitapusero ja sininen liivi. Hänen takamuksensa on lattialla ja jalkansa ovat ojennetut suoraan eteen. Jaloissaan hänellä oli tohvelimaiset kengät, joita hän suosi jalkavaivojensa takia. Ojentuneet jalat lähes koskettavat vastapäistä seinää. Honeyn ylävartalo nojaa taakse noin 20-30 asteen kulmassa. Vyö kannattelee hänen päätään niskan kohdalta.

Kaiteella on pieni veritahra lähellä sitä kohtaa, mihin Honeyta kannatteleva vyö on sidottu. Myös Honeyn liivissä on pieni veritahra. Saamistani tiedoista ei ilmene, kenen veri on kyseessä. Honeyn toisessa poskessa on pieni haava. Honeyn kasvoilla on myös verta, joka vaikuttaisi vuotaneen hänen nenästään kuristamisen seurauksena.

Barry on Honeyn toisella puolella. Hänellä on myös kengät jalassaan ja oikea jalka on ristissä vasemman nilkan päällä. Hänellä on silmälasit ja hänen takamuksensa on lattiassa kiinni ja hänenkin ylävartalonsa on hieman taaksepäin nojallaan. Barryn pää on on kallistunut eteenpäin niin että vyön kiristyskohta on hänen leukansa alla. Kiristyskohta on tärkeä sen kannalta, onko itsemurha mahdollinen. Asiantuntijoiden mukaan vyön kiristyskohta yhdessä riittämättömän painon kanssa tekee itsemurhasta mahdottoman tai vähintään hyvin epätodennäköisen. On tapauksia, missä ihmiset ovat hirttäytyneet lattialla istuen, mutta tässä tapauksessa näin ei ollut, sanoo toiset ruumiinavaukset suorittanut tohtori David Chiasson.

Rikospaikka näyttää siltä, että Shermanit tapettiin muualla ja tuotiin allashuoneeseen. Yksi teoria on, että Honey yllätettiin sisääntulokerroksessa hänen saapuessaan kotiin ja hänet tuotiin kellariin sen jälkeen. Kun Barry saapui myöhemmin kotiin sinä iltana, hänen kimppuunsa hyökättiin todennäköisesti kun hän astui autotallista sisään kellarikäytävälle. Barryn hanskat ja kodin kuntotarkastusraportti, joka hänellä oli mukanaan, olivat pudonneet käytävälle.

Kuolemansyyntutkija, oikeuspatologi, rikospaikkatutkijat sekä murharyhmän etsivät (paitsi johtava tutkija) kävivät talolla perjantaina ja näkivät ruumiit löytöpaikoillaan. Ruumiit kuljetettiin oikeuslääketieteen laitokselle ja tohtori Michael Pickup suoritti ruumiinavaukset seuraavana päivänä, murharyhmän tutkijoiden läsnäollessa. Tri Pickup päätteli, että Shermanit kuolivat köydellä kuristumalla (engl. ligature neck compression). Pickup kertoi etsiville, että kuolintapa oli joko kaksoisitsemurha, murha-itsemurha tai kaksoismurha. Hän ei pystynyt sanomaan, mistä niistä oli kyse.

Kun kuolintapa ei ole selvä, se hyydyttää poliisitutkintaa. Oikeuspatologit ovat usein haluttomia nimeämään kuolintapaa murhaksi, jos se ei ole ilmiselvää. Koska Shermaneiden kuolintapa oli avoin, etsivillä ei ollut selkeää suuntaa, mihin panostaa tutkimuksiaan. Patologi Pickupin yksi hämmennyksen aihe oli Shermaneiden kieliluut, jotka olivat ehjät. Perinteisesti on ajateltu, että väkivaltaisen kuristamisen tuloksena uhrin kieliluu murtuu ja se on selvä henkirikoksen indikaattori. Itsemurhan uhreilla kieliluu oli tavallisesti ehjä. Tämä on kuitenkin vanhentunut käsitys, eikä kieliluun eheydestä voida tehdä suoraa päätelmää, onko kyseessä henkirikos vai itsemurha. Toisen ruumiinavauksen tehnyt tri Chiasson kuitenkin ymmärsi kieliluun epäluotettavuuden, hän oli kirjoittanut aiheesta tieteellisen artikkelin. Chiasson keskittyi pariin seikkaan, mitkä Pickup oli huomannut, muttei ollut antanut painoarvoa: Molempien uhrien ranteista löytyi ihonalaisia kudosvaurioita, jotka viittaavat siihen, että heidän kätensä oli sidottu ranteista heidän vielä ollessaan elossa. Sitomisen aiheuttama puristus rikkoo verisuonia ja aiheuttaa mustelmia ihon alle. Ihon pinnalla jäljet eivät juuri näkyneet.

Chiasson kiinnitti myös huomiota ohuisiin kuristusjälkiin vöiden alla, mikä viittasi siihen, että Shermanit oli kuristettu ohuemmalla köydellä ja vyö oli kierretty kaulan ympäri lähinnä pitämään ruumiita istuma-asennossa. Rikospaikalta ei löytynyt käsien sitomiseen eikä kuristamiseen sopivaa köyttä.

Tri Pickup oli löytänyt ensimmäisessä ruumiinavauksessa molemmat jäljet, mutta vasta kokeneempi Chiasson pystyi toteamaan, että kyseessä on henkirikos. Toronto Star uutisoi Chiassonin määrittämän kuolintavan 19.1.2018. Shermaneiden kuolemien päätutkija, etsivä Susan Gomes, tiedotti 26.1. että he tutkivat nyt tapausta kahtena murhana.

Tapaus on edelleen auki. Poliisi julkaisi videokuvaa epäillystä tappajasta vasta joulukuussa 2021 ja pyysi yleisöltä apua hänen tunnistamiseensa. Toronton poliisi ei ole tähän mennessä onnistunut identifioimaan videon mieshenkilöä.

https://www.thestar.com/news/canada/202 ... icide.html
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Itse uskon palkkamurhaan. Shermaneiden murha saattaa selvitä, jos palkkamurhaaja jää kiinni jostain toisesta rikoksesta ja neuvottelee itselleen lievemmän tuomion antamalla tietonsa Shermaneiden murhan tilaajasta. Toronton poliisin kykyyn selvittää tämä häikäilemätön rikos en enää jaksa näiden vuosien jälkeen uskoa.

On kyllä taas niin käsittämättömästi sössitty tämän tapauksen tutkinta. Ihan väkisin tulee jo mieleen sekin, että liittyykö tähän poliisien osalta korruptiota? Aikalailla selvää on, että liittynee jotenkin rahaan heidän murhansa. Onko kyseessä sitten perillinen vaiko liiketoimintaan liittyvä tapaus, niin näillä tiedoilla on sitä vaikea sanoa. Periaatteessa tietysti voisi olla myös joku, jolle kyseisen firman lääkkeet ovat aiheuttaneet jotain, joko itselle tai omaiselle. Mutta olen samaa mieltä artikkelin kääntäjän kanssa, että asialla varmaan oli palkkamurhaaja, jota ei enää saada kiinni kuin sattumalta. Murhan tilaaja olisi jo varmaan jäänyt kiinni, jos yhteys murhan ja jonkin muun asian välillä olisi ihan ilmiselvä.

Todella iso kiitos käännöksestä sinulle Serenity, tuli ihan mieleen Murha.infon alkuajat näin hyvästä käännöksestä. Tämä on todella kiinnostava tapaus, mutta heikolla kielitaidollani sen seuraaminen on vaikeaa.