Vakava kiusaamistapaus kotkalaiskoulussa

[MohammedMohammed]

Jutusta ei selviä miksi tämä 15-vuotias on syönyt paristoja ja pitänyt hevoskastanjoita suussaan. Ei vaikuta penaalin terävimmältä kynältä.

[John Kimble]

Yllättäen muuten ruotsinkielisessä koulussa tapahtunut tämä. Nämä kiusaajat voivat olla vaikka tulevia rkp:n poliitikkoja.

[chantal]

Jotain vikaa koulussa? Jo vuonna 2013 Wenla Hohenthal on kirjoittanut koulussa tapahtuvasta mobbauksesta. https://svenska.yle.fi/artikel/2013/07/ ... t-mobbning


Lienee perustunut tähän tapaukseen https://yle.fi/uutiset/3-6896314 jossa opettaja ja oppilas ovat ottaneet yhteen ja koulupäivä piti keskeyttää.

Joka tapauksessa se mit haluan sanoa on, että koulussa on ilmeisesti ollut vaikeuksia jo aiemminkin.

[J.Maybrick]

KivaKoulu-systeemi kaikkine vaiheineen toimii usein. Se voi olla kuitenkin uhrin vanhemmille väsyttävä prosessi, kuten myös uhrille. Tietynlaisia kiusaajien vanhempia ei saada KivaKoulu-prosessilla aisoihin, niin että huolehtisivat jälkikasvunsa saattamisesta hoitoon tai saisivat muulla tavalla lapsensa lopettamaan kiusaamisen.

Itse koulukiusaamista seuraamaan joutuneena ja mittaviin toimiin (turhaan) ryhtyneenä olen samalla linjalla kuin ne täällä, jotka olisivat valmiit ottamaan oikeuden omiin käsiinsä. Eli uskon siihen että väkivalta ratkaisee kiusaamisongelman kulloisenkin uhrin osalta.
Toista kertaa ei tapahtuisi, että perheenjäsenemme, kiusaamisen uhri, joutuu vaihtamaan koulua, kun taas kiusaaja saa jäädä ja jatkaa toimintaansa.

Ottaisin omiin käsiini (lue: palkkapieksäjän käsiin, koska itsellä ei koko eikä voimat riitä) kiusaajien hivuttamisen niin perusteellisesti, että se homma loppuisi. Koulussa opettaja sanoi, että väkivalta ei ratkaise mitään. Minusta se ratkaisee, ja on jo ratkaissutkin. Toisessa sukulaisperheessä uhrin isoveli otti asian hoitoonsa, antoi oikein kunnolla turpiin ja uhkasi että lisää seuraa, ja kas - uhri sai sen jälkeen kulkea koulumatkansa rauhassa.

[takatie]

Itseä kun kiusattiin n. 30v sitte,oli sellanen 4-6 minua nuoremman sällin porukka joka päätti jostain syystä että minua pitää alkaa kiusailemaan.kerran se poppoo seuras minua koulusta kotitalon portille ja alkoi siinä tönimään yms... On koulun ulkopuolella niin saa tehä mitä haluaa sanottiin siihen aikaan. No pääsin kotiin ja sisään ja soitin yhdelle muutamaa vuotta vanhemmalle sukulaiskaverille joka kohta tulikin fillarilla paikalle. Jätkälauma koitti liueta paikalta välittömästi mutta yhestä se sai hihasta kiinni ja veti kerran nyrkillä nenään. Nokka aukes ja koko kakaralauma siinä alko huutelee matkanpäästä että kuka ja kenenkin isoveli ja serkku tulee ja hakkaa teidät jne... kummallista oli että ton jälkeen ei noista kukaan enää huudellu mulle yhtään mitään. Eli kyllä se tehoaa kun saa omaa lääkettä.

[tötterö]

Tytärpuoltani kiusattiin skolessa.
Kun sain selville jäbät niin ajelin kerran niiden mestoille ja kävin kysymässä et kelle vedetään hame päälle?
Pojat oli kuin ällikällä lyötyjä kun lisäsin että jättäkää nuo pikkulikat rauhaan.
Harvinaisia nuoria kun meni kerrasta jakeluun.

[Purvis]

Miksi juuri hevoskastanjoita ja pattereita? Ovatko kiusaajat olleet tietoisia että ne ovat myrkyllisiä? Arvelen on että ovat, mikä herättää kysymyksen siitä millä rikosnimekkeellä tapausta pitäisi tutkia.

Enkeli-Elisan luojahan palasi iltapäivälehtien otsikoihin kun hänen lapsensa nieli sellaisen. Yksi tai useampi kiusaajista on voinut innoitusta tästä. Muistaakseni tapauksen yhteydessä kerrottiin laajasti kuinka vaarallisia niellyt patterit ovat. Pakko tunnustaa olevani niin kaupunkilainen ja luonnosta erkaantunut että en ole tiennyt hevoskastanjoiden olevan myrkyllisiä, tuskin edes tunnistaisin puuta jos näkisin sellaisen Vanhemmilta olen lapsena saanut ohjeen olla tunkematta suuhun mitään luonnossa kasvavaa mistä en tiedä mitä se on, ja hengissä ollaan pysytty. Mutta jos kyseisen koulun pihassa kasvaa hevoskastanjoita, kaikille oppilaille on varmasti terotettu että kuinka vaarallisia ne ovat nieltynä.

Vaikuttaa sen verran sadistiselle touhulle, että oma veikkaukseni on että vähintään yksi kiusaajista, ellei useampi, tullaan tapaamaan tällä palstalla uudelleen 5-15 vuoden sisällä

[J.Maybrick]

Hevoskastanjan siemenet ovat lievästi myrkyllisiä, aiheuttavat nieltynä pahoinvointia. Ja kuten monista myrkyllisistä kasveista, hevoskastanjastakin valmistetaan nestemäistä luonnonlääkettä mm. Saksassa. Olen itsekin myynyt sitä opiskeluaikoinani, todella tehokas ja pidetty aine. En tiedä, tuodaanko sitä Suomeen nykyään.
Mutta tämä lievästi OT

[holmesin haamu]

Mitä kiusaamiselle voi tehdä?

Kuten aika monessa kommentissa on hyvin todettu, niin väkivalta on ainoa ratkaisu. Niin ikävältä kuin se kuullostaakin. Täytyy vain reagoida mahdollisimman nopeasti. Usein kiusatun itse olisi parempi reagoida hetimiten, mutta tarvittaessa ulkopuolinen apu ajaa saman asian.

Kouluissa tilanteet yritetään tietoisesti lakaista maton alle, koska "Semmoista nyt sattuu joka vuosi" ja puuttuminen tilanteisiin olisi pelkästään pois muusta työstä. Tietysti opettajilla on käsitys tilanteesta, mutta ongelmien katsotaan olevan niin arkipäiväisiä ja niihin puuttuminen on hyvin vaikeaa, joten parempi on olla tekemättä mitään. Näennäisesti jutellaan jotakin ja jos se ei hetimiten tehoa, niin sitten ei tehdä mitään.

Ongelma ei johdu ainoastaan kouluista, vaan paljolti myös lainsäädännöstä. Lain mukaan alaikäinen ei ole vastuussa mistään rikoksista. Totta kai opettajat voivat puhutella vanhempia tms. mutta tämä tehoaa korkeintaan 7-12-vuotiaisiin, jos niihinkään. Kun huomataan ettei teoista seuraa mitään todellisia rangaistuksia, niin toiminta jatkuu entiseen malliin.

Usein tilanteisiin reagoimattomuus johtaa helposti siihen, että koko luokka saattaa olla yhden kiusaajaporukan terrorisoinnin kohteena. Opettajat voivat pahimmillaan olla jos ei nyt kiusaamassa mukana, niin vähättelemässä tilanteita. Eihän opettajia ole palkattu poliiseiksi, vaan opettajiksi. Koska koulut eivät reagoi tilanteisiin mitenkään johtotasolta asti, niin 99%:sesssa tilanteista pahasti kiusattu oppilas pakotetaan eroamaan. Tämä sama meno on niin Ruotsissa kuin Suomessa.

[Tuomion Pasuuna]

Lain mukaan alaikäinen ei ole vastuussa mistään rikoksista.

Tämä on valetta.

[L'amourha]

^^ 15-vuotiaanahan se rikosoikeudellinen vastuu alkaa, ja vahingonkorvausvastuu jo sitä ennen.

[dazu]

Aika erikoinen tapaus mielestäni sikäli, että uhri on 15-vuotias ysiluokkalainen. Tuon ikäisillä kiusaaminen on kokemukseni mukaan vähäisempää, kuin pari vuotta nuoremmilla.
Olin itse aikoinaan koulukiusattu ja näin kiusaamista ympärilläni, mutta kiusaamista ei ollut enää ysiluokalla, eikä sen jälkeen, enkä nähnyt, että ketään muutakaan olisi kiusattu.

Jos tässä nyt on kyse nimenomaan kiusaamisesta, eikä jostain yksittäisestä pahoinpitelystä, niin homma on kyllä edennyt vähän liiallisiin sfääreihin.
Voisivat kyllä piruuttaan laittaa kaikille osallisille syytteet murhan yrityksestä ja tekijät psykiatriseen hoitoon ja kunnon neuroleptikuurille, että paskat juoksee puntissa ja kuola valuu.

Omat kokemukseni kiusaamisesta alkoivat oikeastaan jo ensimmäiselle luokalle menoa edeltävästä kesästä.
Homma lähti liikkeelle siitä, että naapurin poika, joka oli ollut hyvä kaverini, sai minut tulemaan kanssaan metsikköön. Tuolla metsikössä hän yritti puukottaa minut kuoliaaksi, mutta tuli keskeytetyksi. Hän kertoi minulle tuolloin, että ei tulisi koskaan jäämään kiinni ja, että vaikka hän jäisikin kiinni, niin hän selviäisi rangaistuksetta.
Mitään seuraamuksia tälle tyypille ei tuosta teostaan tullut. Parin kuukauden päästä me aloitimme koulun yhdessä, samalla luokalla. Ennen kouluun menoa me olimme olleet aika tasavertainen pari, kumpikaan ei ollut varsinaisesti johtaja, tai toista vahvempi persoona. Tämä kaveri oli oppinut puhumaan kunnolla vasta viisi vuotiaana. Koulussa hän oli kuitenkin alusta asti brilliantti. Hän oli koulussa todella hyvä ja nousi opettajamme lellikkilapseksi, jota opettaja aina ylisti luokan edessä. Hän nousi myös luokan selväksi johtajaksi. Ensimmäisen vuoden aikana hän sai tehtyä koko luokasta itseään seuraavan ja nöyristelevän lammaslauman. Hän päätti luokkamme sisäisistä ihmissuhteista ja siitä, kuka sai olla kenenkäkin kaveri. Kaikki olivat hänen kavereitaan ja hän kampesi minut luokan yhteisön ulkopuolelle. Ensimmäisen vuoden loppuun mennessä kukaan ei halunnut olla kanssani tekemisissä, eikä kaverini. Jäin yksin, porukan ulkopuolelle.
Toisella luokalla kiusaaminen muuttui erittäin fyysiseksi. Minä kyllä annoin tälle pojalle aina takaisin ja me tappelimme usein, mutta tälle kaverille ei mikään perus tappelu riittänyt. Kerran hän otti kurkusta kiinni ja yritti kuristaa kuoliaaksi kesken välitunnin. Kerran hän hakkasi päätäni niin, että sain aivotärähdyksen... Mitään seuraamuksia tämä poika ei oikein koskaan saanut. Opettajamme mukaan hän ei tarkoittanut pahaa ja rangaistukset olivat aina joko välituntiaresti, tai viiden minuutin jälki-istunto. Tälle pojalle nämä rangaistukset olivat kuitenkin vain meriitti, jota hän käytti tyttöjen liehittelyssä.
Sen jälkeen, kun sain aivotärähdyksen, äitini otti yhteyttä koulun rehtoriin ja siitä seurasi se, että tämä poika joutui kahden tunnin jälki-istuntoon. Kolmannella luokalla tämä kostautui. Silloin luokkamme opettajaksi tuli tämä rehtori, tai johtajaopettaja. Kyseessä oli iältään viisissäkymmenissä oleva nainen. Tämä nainen jätti minut kolmannen luokana aikana jokaisena päivänä kahden tunnin jälki-istuntoon milloin milläkin perusteella. Hän keksi aina jonkin tekosyyn. Siinä tuli kosto siitä, että äitini oli ottanut häneen yhteyttä.
Kun vanhempani kyselivät koulusta syitä jälki-istunnoille, ehdotti tämä johtajaopettaja, että minut tulisi laittaa lastenpsykiatriselle tutkimuksiin. Samaan aikaan olin siis hyvin väkivaltaisesti koulukiusattu ja kokonaan luokkamme yhteisön ulkopuolelle suljettu.
Minut laitettiin sitten psykiatrisiin tutkimuksiin ja tukiopetukseen. Sekä psykiatrit, että tukiopettaja tulivat siihen tulokseen, että minussa ei ollut mitään vikaa ja, että kuuluin tavalliseen luokkaan.
Tällä johtajaopettajalla oli kuitenkin natsimielisiä näkemyksiä ja hän saarnasi luokassa siitä, kuinka kiusatut olivat heikompia yksilöitä ja itse syyllisiä kiusatuksitulemiseensa. Kiusattu oli kuulemma itse ajanut itsensä kiusatuksi. Samoin tämä nainen saarnasi jatkuvasti juutalaisten ja kommunistien kamaluudesta, mikä oli todella omituista 90-luvun puolen välin yhteiskunnassa.
Muistan erityisen hyvin erään tapauksen tämän opettajan kanssa. Hänellä oli aina tapana tuijottaa minua silmiin kesken tunnin. Hän saattoi tuijottaa minua koko tunnin alusta loppuun asti suoraan silmiin. Minä sitten joskus aloin piruuttani tuijottamaan häntä takaisin... tuijotin koko tunnin... Sitten hän kertoi luokalle tarinan. Tarina koski poikaa, hänen entistä oppilastaan, jonka hän muisti siitä, että poika oli tuijottanut häntä silmiin. Tarinan mukaan eräänä päivänä, kun poika oli ollut palaamassa koulusta kotiinsa, kuorma-auto oli koukannut jalkakäytävälle ja ajanut pojan yli sillä seurauksella, että poika oli kuollut... Olin tarinan jälkeen aivan kauhuissani...
Tämä opettaja ei kuitenkaan ollut meillä, kuin kaksi vuotta, koska sen jälkeen hän joutui mielenterveydellisistä syistä varhaiseläkkeelle. Painostus oli tullut kaupungin suunnasta ja siihen oli kai vaikuttanut se, että olin kertonut kaiken tälle lastenpsykiatrille.
Myöhemmin minulle selvisi, että kiusaajani isä oli merkittävässä asemassa knostilaisen uskontoperheen ryhmässä, mitä ovat siis vapaamuurarit sun muut... näillä opettajilla ja myös vanhempainyhdistyksen vetäjillä oli ollut läheiset kytkökset knostilaisen uskontoperheen ryhmittymiin.

Uusi opettajamme toi helpotuksen tilanteeseen. Sekä koulun uusi rehtori, että luokan uusi opettaja laittoivat kiusaajapojan kuriin ja samaan aikaan sosiaalinen asemani luokan sisällä nousi sen verran, että kuudennella luokalla tämä poika ei enää kyennyt kiusaamaan minua ja hän oli pudonnut luokan hierargiassa minun alapuolelleni.

Kiusaajani tarina aikuisuuteen on muuten kokonaisuutena aika tyypillinen korkean pistemäärän psykopaatin elämäntarina.
Hän oli ollut jo viisivuotiaasta aika vahvasti kiinnostunut tytöistä ja 11-12-vuotiaana hän aloitti sukupuolielämänsä ja seurustelunsa tyttöjen kanssa. Hän oli ollut noihin aikoihin myös homoseksuaalisessa suhteessa erään pojan kanssa.
Armeijaikään mennessä hänellä oli ollut jo lukuisia seksipartnereita ja sukupuolisuhteita. Siinä 25-vuoden iässä hän oli harrastanut seksiä jo parin sadan naisen kanssa, tai no... enimmäkseen teini-ikäisten tyttöjen kanssa... Tämä oli sellainen kaveri, joka korkkasi, kuin liukuhihnalta kaikki seudun muijat.
Myös hänen rikollinen toimintansa jatkui. Muistaakseni hän oli juuri jotain 11-12-vuotias, kun hän liikuskeli puukon kanssa lähiöissä, etsien itselleen uhria, jota puukottaa. Meinasi kerran käydä perhospuukon kanssa jonkun pienikokoisen 35-vuotiaan miehen kimppuun ja kertoi, että olisi pystynyt tappamaan miehen.
Ylä-asteella tuuppi toisia koululaisia rappusia alas, saattaen näitä sairaalaan... Ei joutunut koskaan vastuuseen mistään.
Hän teki myös kaikenlaisia tihutöitä jo lapsesta asti... paskoi autoja tehtaiden parkkipaikoilla ja kaikkea muuta.
Teininä alkoi tekemään isoa keikkaa... teki murtokeikkoja ja kantoi tavaraa ulos kioskeilta ja kaupoista... Ylä-asteella hän myi kaikkea varastettua tavaraa välitunneilla.
Lukiossa hän oli rehtorin oikea käsi, jolla oli jokin erityisasema. Armeijassa hän oli korkeimassa aliupseeritehtävässä, yksikköupseerin alaisena yksikköaliupseerina.

Nykyään mies asuu vaimonsa vanhempien omistamassa kartanossa, ajaa hänelle ostetulla kalliilla uudella autolla ja pyörittää konsulttifirmaa toisten rahoilla...
Päihteidenkäyttö on hänellä kuitenkin ollut ongelmana jo 15-vuotiaasta lähtien.
Hänellä on jonkinlaisia suhteita myös liivikerhoihin...

Ylä-asteella jouduin toisenlaisten tyyppien kiusaamaksi. Nämä kiusaajat olivat niitä stereotypisten ongelmaperheiden lapsia, alkoholistien lapsia... Kiusaaminen alkoi seitsemännen luokan kevätlukukaudella ja jatkui kasiluokan loppun asti. Ysiluokalla olin kasvanut jo niin isoksi ja vahvaksi, että nämä eivät enää pärjänneet minulle fyysisesti.
Myös ylä-asteen kiusaaminen oli kuitenkin aika väkivaltaista. Tai se oli nimenomaan väkivaltaista. Kun nämä tietyt tyypit tulivat välitunnille, niin jos niitä katsoi silmiin, niin tulivat heti vetämään turpaan. Ja joskus, kun antoi tällaiselle tyypille takaisin, niin sitten tultiin seitsemän hengen porukalla ja vedettiin stiletti esiin ja käskettiin nuolemaan kengät. Myös sukulaisia uhkailtiin, vanhempia ja sisaruksia.
Tässä porukassa on kuulemma kato käynyt. Osa porukasta on kuollut huumehommien yhteydessä henkirikosten uhreina.

Edit. Aikuisena on ottanut jonkin verran pattiin lukea jatkuvasti uutisia siitä, kuinka koulukiusatut ovat psykopaatteja ja sosiaalisen median kirjoituksia siitä, kuinka koulukiusaaminen tekee ihmisen psykopaatiksi. Itse, kun on sen nähnyt, että psykopaatti on psykopaatti jo siinä vaiheessa, kun koulu aloitetaan. Ei se kiusaaminen enää kenestäkään psykopaattia tee.

Erityisen vittumaiselta on tuntunut kouluampumisten jälkeinen kamppanja, jossa on puhuttu "sosiaalisesti syrjäytyneistä kiusatuista, jotka voivat ryhtyä tappamaan". Kiusattu voi olla sosiaalisesti syrjäytynyt, mutta eihän sekään välttämättä ole hyvä asia kuulua siihen porukkaan, jos se porukka toimii psykopaatin hovina.
Minä en myöskään ymmärrä kouluampujia. Kouluampuja tappaa randomilla satunnaisia koulussa vastaantulevia uhreja. Tällainen tyyppi on täysi kusipää. Itse en ole kokenut minkäänlaista kaunaa, tai kostonhimoa ketään muita, kuin niitä tiettyjä pahimpia kiusaajia kohtaan, eikä niitä ole ollut montaa.

Markkinaliberaaliin sosiaalidarwinismiin on kuulunut läpi tämän vuosituhannen korostaa kiusaajien "parempia geenejä" ja vahvuutta yksilöinä ja vastaavasti kiusatut on esitetty mielenterveysongelmaisina ja luonnonvalinnassa karsiutuvina yksilöinä. Nämä jutut kuulostavat hyvin samoilta, kuin mielenterveysongelmien takia eläkkeelle pakotetun entisen opettajani jutut ja nostavat aina vitutuksen tappiin, kun niitä jossain näen.

[asdaski]

Haluaisin kommentoida hiukan opettajan näkökulmasta yleisesti kiusaamiseen. Toisin kuin monesti luullaan, niin se on yllättävän epäselvää opettajalle, ketä kiusataan, koska luokan oppilaita näkee oikeastaan vain, kun he ovat keskittyneet johonkin asiaan, eivätkä oikeastaan voi kommentoida asioita kuin korkeintaan vieruskavereilleen. Asiaa on varmasti vaikea kuvitella, koska itsekin ennen opettamiskokemuksia ihmettelin asiaa, mutta se hierarkian huomaaminen on opettajalle vaikeaa, koska tavallaan omassa luokassaan on aina "ulkopuolinen" ja opettaa ryhmää, johon ei itse kuulu. Tilanne on vähän sama, kuin yrittäisit tarkkailla jonkin lahkon nokkimisjärjestystä normaalissa kahvipöytäkeskustelussa. Toki sanallisen vittuilun ja sellasen "me ei tehdä tätä sun kanssa"-jutut (ja väkivallan välitunneilla) kykenee huomaamaan,mutta normaalilla oppitunneilla ja varsinkin välitunnilla luokan sisäiset asenteet yms eivät opettajalle hirveästi välity. Tosib tässä tapauksessa kiusaaminen oli jo jo havaittu, joten en kyllä ala puolustelemaan millään lailla opettajia, mutta haluan huomauttaa, että siihen on opettajana joskus kohtuullisen vaikeaa puuttua, koska sanallinen puhuttelu tai rangaistukset eivät tunnu tehoavan kaikkiin kiusaajiin, eikä koulun puolesta voi uhkailla tai käyttää väkivaltaa, jonka avulla useat tässäkin ketjusta ovat ilmeisesti saaneet kiusaamisen loppumaan. Lisäksi joidenkin vanhemmat ihan kummallisesti rupeavat puolustelemaan omaa lastaan. On oman kiusaamiskokemuksienkin puolesta vituttavaa sanoa pitää puhuttelu ja jakaa rangaistuksia, jos kotona vanhemmat kuitenkin silittelevät päätä ja sanovat lapselle, ettei sinussa mitään vikaa ole. Joissakin kouluissa yritetäänkin mieluummin ehkäistä sitä kiusaamista ryhmäyttämällä oppilaita keskenään etukäteen, mikä on opettajien kannalta jo melkein helpompaa ja tehokkaampaa kuin puuttuminen asiaan vasta, kuin kiusaamista on jo ruvennut ilmenemään.

[Hawthorne]

Kotkalaispojan epäillyssä kiusaamistapauksessa ei epäillä rikosta – Poliisi: "Poika oli aivan yllättäen itse ottanut pariston suuhunsa"

Poliisi on viikonloppuna kuulustellut kotkalaispojan epäillyn kiusaamistapauksen johdosta todistajia ja mahdollisiksi kiusaajiksi ilmoitettuja poikia. Poliisin mukaan kaikki kuullut pojat ovat yhtenevästi kertoneet tapahtumien kulusta. Poliisi ei enää epäile tapauksessa rikosta.

Kotkalainen koulupoika oli viime maanantaina joutunut sairaalaan epäillyn kiusaamistapauksen seurauksena. Poliisille oli tehty myöhemmin rikosilmoitus, jonka mukaan pojan suuhun olisi laitettu vuotavia paristoja. Rikosilmoitus on kirjattu epäiltynä törkeänä pahoinpitelynä. Tapauksessa epäiltiin koulukiusaamista, jossa neljä 14-15-vuotiasta poikaa olisi ollut osallisena tilanteessa joko yllyttämässä tai pakottamassa.

Poliisin kuulustelussa tapauksesta selvisi kuitenkin aivan uusia tietoja. Tapauksen nähneiden todistajien mukaan mitään kiusaamista saati rikokseen viittaavaa ei ollut tapahtunut.

– Todistajat ovat aivan samalla tavalla kertoneet, että mitään pakottamista, painostamista, uhkausta tai yllyttämistä ei ole tapahtunut, vaan tämä poika on luokassa yllättäen kenellekään mitään sanomatta ottanut pariston suuhunsa, kertoo rikosylikonstaapeli Jarmo Rahkola Kaakkois-Suomen poliisista.

Ei näyttöä kiusaamisesta
Rahkolan mukaan asiassa ei siis ole enää syytä epäillä rikosta.

Todistajia on kuultu myös epäiltyyn kiusaamiseen liittyen. Poliisin mukaan todistajat ovat pojan luokkakavereita, jotka olivat paikalla ja poliisin mukaan kuuluvat pariston nielleen pojan parhaisiin kavereihin.

– Tällä hetkellä ei ole mitään näyttöä siitä, että poikaa olisi kiusattu. Kukaan todistajista ei poliisikuulustelussa sanonut, että poikaa olisi kiusattu.

Asia on siis poliisin osalta loppuun käsitelty

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/arti ... sa/7056578

Aika yllättävä päätös tälle tarinalle

[holmesin haamu]

Kotkalaispojan epäillyssä kiusaamistapauksessa ei epäillä rikosta – Poliisi: "Poika oli aivan yllättäen itse ottanut pariston suuhunsa"
...
Aika yllättävä päätös tälle tarinalle

Tästä oli tietoa jo etukäteen tietyllä nettifoorumilla eli olisi ollut huomionhakuisuutta tms. Toisaalta väitteet kiusaamisesta ovat mitä todennäköisemmin pitäneet paikkaansa.

Usein ongelmiin puututaan vasta sen jälkeen kun tapahtuu jotain pahempaa, ei tätä ennen.