Rauma -77 äiti tappoi kivellä lapsensa

[sorsake]

Jenkeissä oli samantapainen tapaus 1970-80 lukujen vaihteessa, tekijä oli muistaakseni Diane Downs -niminen nainen. Hänellä lapsia oli kolme, ja aseena tuliase, joskin yksi lapsista jäi henkiin ja todisti äitinsä ampuneen. Ja joitakin vuosia sitten oli Susan Smithin tapaus. Molemmissa poikaystävä oli teon syynä, koska lapset eivät sopineet kuvioon. Kummallakin lienee ollut vakava persoonallisuushäiriö, Diane Downsia ainakin käytettiin jossain oppikirjaesimerkkinä psykopaatista. Elikkäs luultavasti merkkejä äidin häiriintyneisyydestä on ollut ilmassa koko ajan, mutta harvoinpa asioille tehdään mitään, ennen kuin on liian myöhäistä.

Sinänsä outoa, että nuo "suuren maailman" tapaukset ovat paljon tutumpia, vaikka näköjään tuota sattuu Suomessakin. En ollut koskaan kuullut Rauman tapauksesta.

[Danny-boy]

Tekijän -siis äidin syyllisyys selvisi tosiaan melko nopeasti. Yksi muistiin jäänyt seikka oli se, että äiti väitti raahautuneensa -oliko se nyt lapsensa luokse vai oliko se niin, että raahautui tätä oletettua surmaajaa pakoon muutamia metrejä, mutta siitä huolimatta sukkahousut olivat aivan ehjät.

Niin, mites se äidin (vai onko hän enää äiti jos ei ole lastakaan ja vieläpä itse surmannut hänet) elämä nykyisin. Jaksoiko tämä uusi miesytävä odottaa niin kauan, että kakku tuli istuttua? Vai halusiko tämä mies elää lapsensa surmaajan kanssa?

Minä luulisin, että minulta löytyy joku Nykyposti jossa tästä on tarkemmin just siitä vaiheesta, kun syyllinen oli jo tunnustanut. Palaan siis asiaan.

Juuri tuo tosiaan kiinnostaisi minuakin, mitä tässä yllä pohdit, että kuinka Maritan elämä tuosta eteenpäin meni? Kertokaa jos joku tietää.

[Rezah]

Piti samaa tulla sanomaan kiun sorsake, eli tuli mieleen tapaus "Princess Die" - Diana Downs. Näin tästä joskus elokuvan, josssa äitiä esitti Farrah Fawcett :Small Sacrifices, jäi kyllä mieleen tuo leffa.

http://www.imdb.com/title/tt0098352/

[gusmao]

>[quote="Danny-boy"]Hei, olen uusi tällä palstalla. Sattumoisin minun >kiinnostukseni henkirikoksiin alkoi karmaisevalla ollessani 9-vuotias ja >tämä Rauman Varaskalliolla tapahtunut käsittämätön henkirikos oli >tapahtuma joka järkytti koko Suomen kansaa ja eritoten minua >perinpohjin tuossa iässä. Sepitetty tarina huppu-miehestä oli jo itsessää >kerrassaan kammottava. Aake Jermo kirjoitti Apu-lehdessä 3.6.1977 >artikkelin "Kuka tappoi pikku Katjan ja miksi?".

Muistan itse tämän tapauksen varsin hyvin. Elin lapsuuteni ja nuoruuteni Uotilassa, jossa tämä kaikki tapahtui. Muistan hyvin tapauksen (olin kahdeksan-vuotias), pelkäsimme ja etsimme huppumiestä. Muistan, että tapaus kyllä muistettiin aina, mutta ei siitä sen enempää juttua ollut. Nimet on tietysti muutettu, mutta kyllä oikeat nimet kaikki tiesivät... Paikkakin olisi tuossa jutussa muutettu, oikea oli Varasvuori. Muistan itsekin pienempänä käyneeni alueella katsomassa paikkaa, jossa murha tapahtui, jotenkin karmiva paikka.... Kun ajattelee mitä siellä tapahtui yli 30 vuotta sitten...

[Danny-boy]

Minä en varmaan pääse tästä tapauksesta yli...täältä löytyisi kuitenkin skannattuna Apu-lehdessä 17.6.1977 oleva Aake Jermon ja Matti Brandtin kirjoittama reportaasi siitä vaiheesta kun totuus kaikessa kauheudessaan oli jo valjennut.

http://s220.photobucket.com/albums/dd26 ... y68/Rauma/

[Kylli]

Ei tämä ole niitä tapauksia joista pääsee yli. Itsekin muistan tapauksen varsin selvästi vaikka olin alle kymmenen tapahtumahetkellä. Jäin miettimään äidin kohtalon lisäksi isän kohtaloa -onko hän missään kommentoinut tapahtunutta?

[Loka]

Kiitos danny-boy skannauksista. Järkyttävä juttu.

[Tiina]

Käsittämätön mimmi. Siellä sitä vaan oli muina naisina suremassa hautajaisissa.
Olisi kyllä kiva tietää mitä kuuluu hänelle tänä päivänä.

[Doctor Lecter]

Millainen olikaan lapsenlastaan rakastaneiden mummon ja isoisän tuska. Voisi helposti kuvitella heidän surreensa itsensä ennenaikaiseen hautaan

Artikkelissa mainitut nimet saavat tietysti uteliaaksi, että missäkö henkilöt ovat.

Kiitos Danny boylle. Nämä artikkelit ovat äärettömän mielenkiintosia.

[Primavera]

Kiitos DannyBoylle skannauksesta minunkin puolestani. Artikkeli kuvaa hyvin tuntoja tapahtumista. Järkyttävä tapaus, ei ihme, että se jäi lapsena mieleen niin vahvasti.

[Danny-boy]

Käsittämätön mimmi. Siellä sitä vaan oli muina naisina suremassa hautajaisissa.
Olisi kyllä kiva tietää mitä kuuluu hänelle tänä päivänä.

sanopa muuta. Marita on tänä päivänä noin 58-vuotias (jos on yhä elossa). Jostain toisesta artikkelista tämän jutun jälkimainingeissa muistan, että hän taisi saada neljä vuotta vankeutta ja siinä joku omaisista pohti että hän voisi selvitä kahdellakin. Mutta ei kai hänen ensikertalaisena ole tarvinnut istuakaan kuin nuo kaksi vuotta, joten hän on päässyt vapaalle jalalle jo kolmekymppisenä.

[Danny-boy]

skannausta laajennettu Apu-lehden 3.6.1977 neljä sivua pitkällä artikkelilla sekä saman päiväyksen Seura-lehden artikkeleilla. valitettavasti Seura-lehdestä puuttui viimeinen sivu jossa tästä tapauksesta oli juttua. Jutuissa kuitenkin kuvia mm. murhapaikalta sekä tämän karmean tarinan pienestä uhrista.

http://s220.photobucket.com/albums/dd26 ... y68/Rauma/

[Doctor Lecter]

Innostuin sitten kiipeämään vintille minäkin. Josko vanhoja Hymyjä tms. jemmassa. Olihan niitä. Kesäkuussa -77 ilmestyneessä Hymyn nrossa on neljän sivun artikkeli tästä Rauman surmatyöstä otsikolla "Hymyn toimittaja paljasti tappajaäidin". Free lancer reportteri Lasse Tamminen oli haastatellut Marita Vuoriota ja jo puolivälissä haastattelua hän tiesi, että äiti on murhaaja.

Haastattelun jälkeen toimittaja Tamminen antoi paperit juttua tutkivalle komisario Gunnar Kivelälle ja hän havaitsi heti selkeitä eroja haastattelun ja kuulustelupöytäkirjojen välillä:

"Ryömin vain muutaman kymmenen metriä kun menetin tajuntani lopullisesti. Huppumies oli riisunut minulta pitkät housut jaloistani melkein pois. Bikineitäni hän ei pystynyt riisumaan, koska taistelin valtavasti vastaan".
"Tässä tuli se viimeinen todellinen valhe", komisario Kivelä totesi. "Juuri aikaisemmin hän oli haastattelussa maininnut, että menetti lopullisesti tajuntansa. Tajuttomat ihmiset eivät ole koskaan pystyneet vastustamaan ketään"

Lisäksi: Poliisille Marita Vuorio kertoi, että huppumies hakkasi Katjaa vasemmassa kädessään olevalla suurella kivellä pitäen lasta kiinni oikealla kädellä. Toimittaja Tammisen nauhoituksessa MV kertoi seuraavasti: Huppumies hakkasi vasemmasa kädessään olevalla isolla kivellä Katjaa takaraivoon ja hänen oikeassa kädessään oli kokoa ajan pienempi kivi.

Hymy-lehden artikkeli loppuosa menee näin: Katja rakasti suuresti kanervakruunuja; aina hän pyysi äidin ja mummin valmistamaan niitä ja kantoi niitä iloisena hiuksillaan. Hänen kanervakruununsa ovat nyt muuttuneet puhtaaksi kultakruunuksi. Mutta sinun, Marita Vuorio, pitää kantaa orjantappurakruunua loppuikäsi ja korvissasi tulee soimaan jatkuvasti se kuolinhuuto, jonka hän parkaisi, kun olit lyönyt häntä ensi kertaa kivellä päähän ja josta kerroit kyynelettömän kovana.

Marita Vuorion vanhempi sisar oli sanonut toimittajalle tämän tehdessä haastattelua, että tälläisestä jutusta pitäisi maksaa vähintään 10 000 markkaa koska jutusta tulee vielä niin hyvä.

[Danny-boy]

Kiitos Doctor Lecter tästä löydöstä. Minulla on itselläkin jossain tämä Hymyn juttu olemassa (vaikka muistinkin virheellisesti että se olisi ollut Nykypostissa). Nythän tässä alkaa olla aika paljon matskua tästä jutusta eli kannattaa näemmä tonkia... Jossain Seura-lehdessä oli vielä joku jälkipuinti tuona kesänä sekä kuva Katjan haudalta siinä vaiheessa kun kukat siellä olivat jo kuihtuneet.

[vasikka]

Voin vain kuvitella, miten Marita Vuoriolla riittäisi puolustajia jos hän olisi pitänyt kuvauksensa epämääräisempänä, kiistänyt kaiken ja vedonnut muistamattomuuteen ja tajunnan menetykseen.