Poliisi: Valtaosa rikos­ilmoituksista jätettävä tutkimatta

[PoliisimestariSisu]

Tässähän voi alkaa jo rosvon uralle. Pitää vaan muistaa ettei joka tilanteessa kirjoita vahingossakaan neekeri.

[Silli]

Sattuuko kukaan tietämään, miksi poliisijohtoa koskeva tutkinta kesti lähes viisi vuotta eli melkein rikosten vanhenemiseen asti? Joku mahdollinen rikos itse asiassa jo ehtikin vanheta. Miksi tutkinta kesti niin halvatun kauan? Kuinka suuri porukka asioita tutki? Mitä ammattikuntaa tutkijat edustivat? Miksi tutkinnasta ei annettu väliaikatietoja?

Lähinnä mietin, että oliko se tutkimus poikkeuksellisen vaikea tai työläs, kun siihen meni niin hiivatin pitkään.

Sellaisiakin puheita nimittäin kuulee, että nämä poliisit sun muut tutkintaa tekevät syyttäjät eivät hoitaisikaan tehtäviään sillä tavalla ammattitaitoisesti ja suoraviivaisesti niinkuin ne työt pitäisi hoitaa, vaan he tahallaan hidastelisivat, tekisivät/teettäisivät ryhmällään turhaa työtä, jättäisivät osan vinkeistä tarkastamatta, katsoisivat joidenkin rikoksia sormiensa läpi jne. Sormien läpi katsominen toki yleensä helpottaa hommia, mutta joskus sekin voi työllistää, jos asioita täytyy peitellä tai selitellä tai laatia jotain keksittyä todistusaineistoa tms. Poliisien laiminlyönneistä on nyt puhuttu mm. Helsingin ja Oulun poliisilaitosten ja ihan poliisijohdonkin taholta. Mutta minä olen kuullut poliisin tutkimatta jättämisistä ja muista laiminlyönneistä ensimmäistä kertaa jo 1980-luvulla. Peräti useita kertoja, monilta ihmisiltä ja luotettavan oloisina kertomuksina. Entäs te muut?

[holmesin haamu]

Tähän liittyy monia huolestuttavia piirteitä:

- Poliisille ilmoitetut pahoinpitelyt – saati sitten muutkin rikokset voivat jäädä helposti tutkimatta.
- Kansalaiset eivät voi luottaa siihen tutkiiko poliisi ollenkaan poliisille ilmoitettuja rikoksia.
- Kansalaiset joutuvat entistä enemmän tutkimaan rikoksia omatoimisesti saadakseen oikeutta.
- Samaan aikaan on haluttu kieltää katupartioiden toiminta, vaikka katupartiot ovat halunneet toimia yhteistyössä poliisin kanssa.
- Poliisilta ei ole tiedossa tilanteeseen muutosta.

[MohammedMohammed]

Tähän liittyy monia huolestuttavia piirteitä:

- Poliisille ilmoitetut pahoinpitelyt – saati sitten muutkin rikokset voivat jäädä helposti tutkimatta.
- Kansalaiset eivät voi luottaa siihen tutkiiko poliisi ollenkaan poliisille ilmoitettuja rikoksia.
- Kansalaiset joutuvat entistä enemmän tutkimaan rikoksia omatoimisesti saadakseen oikeutta.
- Samaan aikaan on haluttu kieltää katupartioiden toiminta, vaikka katupartiot ovat halunneet toimia yhteistyössä poliisin kanssa.
- Poliisilta ei ole tiedossa tilanteeseen muutosta.

Katupartioiden siis jatkossa tulee toimia poliisista riippumatta. Koska poliisi ei halua katupartioita eikä poliisilla resursseja riitä ylinopeuksien vahtaamiselta ja vihapuheen seurannalta muiden rikosten selvittelyyn.

Poliisin tehtävä olisi pitää yllä yhteiskuntajärjestystä, mutta jos poliisille tärkeämpää on rahastaminen kuin rikoksien selviäminen niin joidenkin muiden ryhmittymien on paikattava tilanne, tai yhteiskunnissa alkaa vallitsemaan anarkia, jota toivovat vain persaukiset aikaansaamattomat kommunistit.

[MohammedMohammed]

Jäteauton keulaan murskaantuneesta autosta löytyi vielä kolmas, kouluikäinen uhri - poliisi epäilee Oulun kolarissa rikosta
Eilen klo 15:28
Oulun poliisi on aloittanut esitutkinnan joulukuun 28. päivänä tapahtuneesta kolarista. Rikosnimikkeenä on liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Kolme ihmistä kuoli viime lauantaina nelostiellä liikenneonnettomuudessa. Poliisi on aloittanut asiassa esitutkinnan.

Rikoskomisarion mukaan asiaosaisia pitää vielä kuulla, ennen kuin poliisi pystyy tiedottamaan onnettomuuden todennäköisestä syystä.

Onnettomuustutkintakeskus ei ole ilmoittanut ottavansa kolaria omaan tutkintaansa.

Kelikameran mukaan nelostiellä näytti vallitsevan onnettomuusaikaan melko sohjoinen keli. Taustalla kuvituskuva. RAINE LEHTORANTA, LIIKENNEVIRASTO

Kolme ihmistä sai surmansa viime lauantaina vakavassa liikenneonnettomuudessa nelostiellä Oulussa.

Henkilöauton kuljettaja menetti ajoneuvonsa hallinnan ja ajautui kylki edellä vastaantulevien kaistalle. Vastaan tullut jäteauto törmäsi henkilöautoon keula edellä ja ajoi ojaan.

Ensitietojen mukaan kolarissa kuoli kaksi ihmistä. Pelastuslaitos löysi vielä kolmannen vainajan raivattuaan murskaantuneen ajoneuvon.

Onnettomuudessa kuolivat 1980-luvulla syntyneet mies ja nainen sekä kouluikäinen lapsi. Uhrit olivat Venäjän kansalaisia.

Poliisi selvittää yhä onnettomuuden syytä ja on aloittanut asiasta esitutkinnan. Rikoskomisario Tero Luukkonen kertoo, että henkilöauton kuljettajaa epäillään rikoksesta.

– Kyllä tässä tilanteessa on lähdetty liikkeelle liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Kuolemansyyn tutkinnat ovat siinä sitten ominaan.
”Kuulemme asianosaisia”

Poliisi ei pysty vielä ottamaan kantaa siihen, miksi onnettomuus tapahtui. Tutkinnassa on kuultava vielä heitä, jotka olivat paikalla kolarin sattuessa.

– En lähde tässä vaiheessa spekuloimaan. Kuulemme asianosaisia, ja sitä kautta selviää enemmän.

Aiemmin sanomalehti Kaleva kertoi, että onnettomuuspaikalla oli vallinnut liukas ajokeli. Oulun tieliikennekeskuksen mukaan lunta oli muutama sentti, ja kaistojen keskivaiheille oli muodostunut jonkin verran loskaa.

Kalevan mukaan tieliikennekeskus ei antanut ajokelistä erillistä tiedotetta. Tietä oli suolattu ja aurattu.

Vakavissa liikenneonnettomuuksissa toimitetaan poliisitutkinnan ohella erillinen onnettomuustutkinta. Sen tekee tyypillisesti lakisääteinen lautakunta. Erittäin vakavissa tai poikkeuksellisissa onnettomuuksissa tutkinnan voi tehdä myös Onnettomuustutkintakeskus. Otkes ei ole kuitenkaan ilmoittanut tutkivansa Oulun kuolonkolaria.
Solmu Salminen

Tällaiseen selkeään liikenneonnettomuuden selvittämiseen, jossa kaikki rikokseen syyllistyneet ovat menettäneet henkensä näyttää kuitenkin riittävän poliisilla resursseja.

[Merenkulkija]

Tampereen poliisikoulussa eräs opettaja aikoinaan totesi että esim. polkupyörävarkauksien kohdalla tutkinta lopetetaan suunnilleen silloin, kun on saatu rikosilmoitus kirjattua ylös.

[Paa]

Paskat joistain polkupyöristä. Taannoinhan eräs isä joutui itse etsimään tyttärensä hyväksikäyttäjän, kun poliisi ei siihen kyennyt/halunnut/ehtinyt. Ala-arvoista toimintaa kaikin puolin.

[Silli]

Erään mediahuomiota runsaasti saaneen esitutkinnan mukaan Etelä-Suomessa sijaitsevan suuren kaupungin huumeyksikön johtava poliisi ehti työpäiviensä aikana rampata mm. huorissa Samassa esitutkinnassa todettiin miehen ehtineen myös hoidella omia huumebisneksiään ja lavastaa erästä rikollista syylliseksi oman liigansa rötöstelyihin.

Saman poliisilaitoksen valmiusryhmän ylikonstaapeli on ehtinyt työajallaan ahkeroida mm. petosten, virka-aseman väärinkäyttämisten, virkavelvollisuuden rikkomisen yms. aktiviteettien parissa.

[Doctor Lecter]

Tässä uutisessa on myös jengirikollisuutta koskevaa uutisointia, mutta pääosin uutinen koskee rikosilmoitusten "tappamista".

Jengirikollisuuden uhka on sisäministeriön vakavin kysymys seuraavan 10 vuoden aikana, sanoo Kai Mykkänen – ”Miten me vältämme Ruotsin kehityksen?”

*Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen myöntää, että rikosilmoitusten ”tappamista” tapahtuu. Hänen mielestään asian ei pitäisi olla kenellekään yllätys.
*IL-kyselyssä esiin nousseet poliisien huolet ja ongelmat eivät yllätä poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaista.
*Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) pitää satojen poliisien lisäystä ensi vaalikaudella realistisena.
*Mykkänen pitää lähiöjengien muodostumista vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisien velvollisuus on hoitaa kaikki tehtävät, mutta niitä on pakko priorisoida. Hän muistuttaa myös, että poliisi on pystynyt estämään "joukkosurmatyyppisiä" iskuja.
Kuvittele, että asut kerrostalossa. Kellarikomerostasi varastetaan 3 000 euron maastopyörä. Viikkoa myöhemmin joku murtautuu mökillesi ja vie paljun, television ja moottorisahan. Vielä ennen joulua joku päättää varastaa parkissa olevan autosi.

Toivot tietysti, että omaisuutesi löytyy tai että ainakin varkaat saadaan kiinni.

Niin ei kuitenkaan välttämättä käy – yhdenkään esitellyn rikoksen kohdalla.

Kun yksittäisellä tutkijalla voi olla kymmeniä tai jopa yli sata juttua työpöydällä, omaisuusrikokset eivät ole tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. Maalaisjärkikin sanoo, että jos joku on murhattu, se selvitetään ensin.

Kun Iltalehti teetti kyselyn Suomen poliiseille ja yli 2 600 heistä vastasi, lukuisissa avovastauksissa korostui kiire niin hälytyskeikoilla kuin tutkinnassakin: tien toiselta laidalta toiselle seilaavan rattijuopon perään ei ehditä ajaa toiseen kaupunkiin eikä mökkimurtoa välttämättä pystytä selvittämään.
– Tilanne on sama kuin terveydenhoidon kanssa. Saat vakavan silmä- tai korvatulehduksen, niin odotat päivystyksessä 6–16 tuntia vaivasi kanssa. Saat vatsasyövän, niin pääset punaista lankaa pitkin leikkaussaliin. Sama se on poliisissa. Sinulta varastetaan pyörä tai vanha auto, niin ei se ole poliisin asiainhoidon tärkeysjärjestyksessä korkealla, eräs vastaaja tiivistää tilanteen.

Ei yllätys
Helsingin Sanomat uutisoi uudenvuoden alla Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen neljän vuoden takaisesta linjanvedosta, jossa ”tutkinnanjohtajien vastuulla on, että jutut jäävät pääsääntöisesti esikäsittelyyn”, eli ne eivät etene varsinaiseen rikostutkintaan. HS:n mukaan väliaikaiseksi tarkoitettu ohjeistus on käytössä edelleen.

Tiedot juttujen priorisoinnista eivät tule poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiselle yllätyksenä.
– Ei tämä pitäisi olla kenellekään yllätys. Olen toistuvasti kolmen ja puolen vuoden ajan tuonut eduskunnan kuulemisissa tätä poliisin alasajoa esiin. Meillä on jouduttu vuosia priorisoimaan tehtäviä. Nyt tapetilla oleva rikostutkintakeskustelu on sellainen, että poliisin ollut pakko priorisoida tehtäviä järjestykseen. Emme voi jättää lain mukaan mitään tutkimatta, mutta lain mukaan meillä on oikeus priorisoida tehtäviä, Kolehmainen sanoo Iltalehdelle.

Priorisoinnissa ongelmia
Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan poliisin on priorisoitava juttuja väkivaltarikosten selvittämiseksi. Sekin johtaa kuitenkin ongelmiin, jos selvitettävissä olevia omaisuusrikoksia joudutaan sivuuttamaan laajamittaisesti.

Mykkäsen mukaan tilanteeseen on mahdollista pohtia nopeita ja pidempiaikaisia ratkaisuja. Nopeita ratkaisuja olisivat esimerkiksi tutkintasihteereiden ja poliisivartijoiden palkkaaminen. Niin poliisin työaika ei kulu työtehtäviin, jotka eivät ole poliisin työn ydintä.

Iltalehden poliisikyselyssä monet kokivat, ettei organisaatio toimi niin hyvin kuin sen pitäisi. Kun on kiire, muut epäkohdat ärsyttävät entistä enemmän. Myös Mykkänen myöntää, että alueelliset erot ovat isoja. Kun Länsi-Uudenmaan poliisilaitos selvitti tammi–kesäkuun aikana noin 56,1 prosenttia rikoslakirikoksista, naapurissa Itä-Uudellamaalla selvitysprosentti oli vain 41,5.
– Tämä on yksi kysymys, miksi jossain maakunnassa on monta kymmentä prosenttia korkeampi selvittämisprosentti kuin toisessa paikassa: tehdäänkö siellä tutkinnan ja partion työnjaossa jotain toisin, onko siellä erilainen painotus ja miten sitä voitaisiin ottaa käyttöön muuallakin? Mykkänen pohtii.

Kolehmainen muistuttaa, että elokuussa Poliisihallitus sai valmiiksi selvityksen rikostorjunnan tilasta Suomessa. 70 kehittämisehdotuksen avulla pyritään Kolehmaisen mukaan ”varmistamaan kansalaisten tasapuolinen palvelu eri puolilla maata”.

Lisää työvoimaa?
Yksi vastaus työkuorman tasaamiseen on myös tekniikan parempi hyödyntäminen – ja sitten olisi vielä se keino, jota suuri osa poliisikyselyn vastaajista kaipaa: lisää työvoimaa.

Mykkänen muistuttaa, että jo tänä vuonna poliisien määrä kasvaa 50:llä. Sisäministeri totesi aiemmin Helsingin Sanomien haastattelussa, että poliisien määrän lisääminen pitäisi olla yksi vaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen kysymyksistä.

Poliisien määrän nostaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Kun poliisien määrää vähennettiin 7 200:aan, myöskään Poliisiammattikorkeakouluun ei otettu pahimmassa resurssipulassa kuin sata opiskelijaa. Nyt työttömiä poliiseja ei käytännössä ole, joten kestää vielä vuosia ennen kuin Suomessa olisi päteviä poliiseja vaikkapa Poliisihallituksen väläyttelemään 7 850 poliisiin.

Nyt Poliisiammattikorkeakoulussa on 400 opiskelijaa.
– Jos nostamamme aloituspaikkamäärä 400 pystytään ylläpitämään ja sen mukainen palkkakehys takaamaan, pääsemme 7 850 poliisiin vuoteen 2025 mennessä. Minusta se olisi luonteva lähtökohta seuraavalle vaalikaudelle, että 400 opiskelijan koulutuksella luodaan reilun 7 800 poliisin taso ensi vuosikymmenen puoliväliin. Pitkälti se lähtisi toteutumaan ensi kauden aikana, Mykkänen sanoo.

Estetty iskuja
Myös vertailussa muihin Pohjoismaihin Suomen poliisien niukka määrä on harvinaisuus.

Poliisihallitus laski vuonna 2016 sisäisen turvallisuuden selontekoa varten poliisien määriä muissa Pohjoismaissa. Selvitys paljasti, että Suomessa on tuhanteen asukkaaseen suhteutettuna Pohjolan vähiten poliiseja: vain 1,33. Tilastoykköseksi tuli Ruotsi, jossa työskenteli 1,99 poliisia tuhatta asukasta kohti.

Muissa Pohjoismaissa poliisien määrää on tarkoitus lisätä Poliisihallituksen selvityksen mukaan siten, että esimerkiksi Ruotsissa poliiseja oli määrä olla vuonna 2020 peräti 21 000. Sekä Norjassa että Tanskassa työskenteli jo tuolloin, vuonna 2016, yli 9 000 poliisia.

Poliisiylijohtaja kehuu, että niukoista resursseista huolimatta poliisi on pystynyt estämään useita ”joukkosurmatyyppisiä” iskuja. Lisäksi poliisilla on seurannassa satoja ”niin kutsuttuja huolta aiheuttavia henkilöitä”.
– Kyllä näitä koko ajan ilmenee. En voi kommentoida sitä, onko siellä ollut päättäjiin kohdistuvaa suunnitelmaa tai jotain muuta suunnitelmaa. Sen totean, että tällaisia joukkosurmatyyppisiä (iskuja) olemme pystyneet estämään, ettei niitä ole koskaan laitettu täytäntöön. Kopioinnin takia en pystykään tästä sen enempää puhumaan, Kolehmainen sanoo.

Jengiytyminen uhkana
Ruotsissa lähiöiden jengirikollisuus on jo todellinen ongelma.

Tuusulan Jokelassa ja Kauhajoella tapahtuneet kouluampumiset sekä Turussa elokuussa 2017 tapahtunut terrori-isku ovat tuoneet muistuttaneet suomalaisia siitä, ettemme elä lintukodossa.

Sekä Kolehmainen että Mykkänen pitävät Suomessa mahdollisena myös ”Ruotsin tyyppistä kehitystä”, eli lähiöissä tapahtuvan jengirikollisuuden ja ammuskeluiden yleistymistä.
– Pidän sitä vakavimpana kysymyksenä sisäministeriölle seuraavan kymmenen vuoden aikana, Mykkänen linjaa.
– Miten me vältämme Ruotsin tyyppisen kehityksen?

Lisäyslupaus
Jos rikosilmoitusten ”tappaminen” on maan tapa, pitääkö kansalaisten varautua siihen, että vain vakavimmat henkeen ja terveyteen kohdistuvat iskut pystytään selvittämään jatkossa?

Poliisiylijohtajan ja sisäministerin mukaan ei.

Esimerkiksi Mykkäsen mukaan eduskunnassakin on vahvistunut ajattelu siitä, ettei poliisista voi enää leikata – pikemminkin päinvastoin.
– Tarvitsemme satoja poliiseja enemmän ensi vaalikauden aikana. Meidän ylläpitämämme koulutusmäärätaso sen mahdollistaa, mutta se edellyttää, että hallitusohjelmassa pystytään osoittamaan rahoitus näille koulutettavien palkkaamiseksi. Muutenhan ei kannata kouluttaakaan tätä määrää, Mykkänen sanoo.

Kolehmainen muistuttaa myös, että sotkujen siivoaminen on yleensä paljon vaikeampaa ja kalliimpaa kuin ongelmista huolehtiminen ennakkoon.
– Suomi on vielä turvallinen maa. Suomen poliisi pystyy toimimaan siten, että kansalaiset ovat turvassa Suomessa. Tietysti merkit ovat huolestuttavia: aina sanotaan, että se, mitä Ruotsissa tapahtuu, on viiden vuoden aikajänteellä Suomessa, Kolehmainen pohtii.

Iltalehti
13.1.2019 9:44

Miten me vältämme Ruotsin tyyppisen kehityksen?

Tähän on helppo vastata: a) ei oteta takapajuisista kehitysmaista ensimmäistäkään saapujaa ja b) palautamme ne mitkä ovat jo Suomessa. Kohta a onnistuu jos poliitikot niin vaan tahtovat, mutta kohta b vaatii jo enemmän työtä.

Vaan eipä ole aikoihin näkynyt uutista siitä, että lisää maahanmuuttajia poliiseiksi, koska he tulisivat paremmin toimeen muiden kehitysmaalaisten kanssa. Nyt olisi oivallinen tilaisuus kouluttaa parisen tuhatta saapujaa "shariapoliiseiksi".
- Kuinka kävisi kun hunnuttamaton nainen menisi yksi tekemään rikosilmoitusta... Tuilisiko sakot liikkumisesta ilman saattajaa ja säädyttömästä pukeutumisesta?

[MohammedMohammed]

Tähän on helppo vastata: a) ei oteta takapajuisista kehitysmaista ensimmäistäkään saapujaa ja b) palautamme ne mitkä ovat jo Suomessa. Kohta a onnistuu jos poliitikot niin vaan tahtovat, mutta kohta b vaatii jo enemmän työtä.

Molemmat kohdat onnistuvat helposti. Kohdassa B poliisi voi ottaa avustamaan kantasuomalaisia, joilla ei ole mainittavaa rikostaustaa.

[CSI]

Tässäpä vinkki, mitenkä saattee poliisin laittamaan maksimiresurssit ja -prioriteetit omaisuusrikoksenne tutkintaan:

Kertokaa, että asuntomurtonne / <korvaa rikoksesi lajilla> tekijällä oli valkoisesta lakanasta tehty Ku-Klux-Klan asu päällään ja tämä mölisi jotain MamuGoHome juttua samalla kun pölli kämppänne/autonne tyhjäksi.

Kyllä löytyy resursseja tutkintaan!

[MohammedMohammed]

Tässäpä vinkki, mitenkä saattee poliisin laittamaan maksimiresurssit ja -prioriteetit omaisuusrikoksenne tutkintaan:

Kertokaa, että asuntomurtonne / <korvaa rikoksesi lajilla> tekijällä oli valkoisesta lakanasta tehty Ku-Klux-Klan asu päällään ja tämä mölisi jotain MamuGoHome juttua samalla kun pölli kämppänne/autonne tyhjäksi.

Kyllä löytyy resursseja tutkintaan!

Tuossa on kieltämättä ideaa! Ei vahingossakaan kannata mainita, että auton olisi vienyt tummempihipiäinen tyyppi, vaikka näin olisi tapahtunutkin. Eihän poliisia silloin kiinnosta. Suojeltu vähemmistö. Vähän sama kuin väittäisi, että suomenruotsalainen on pahoinpidellyt nej nej, det är nein verkligen.

[Tracker]

Nyt poliitikot alkavat "pestä käsiään" lupaamalla lisätä poliisien lukumäärää, voivat sitten raiskausten jatkuessa kertoa että onhan poliiseja ottamassa raiskareita kiinni.

[Gagarin]

Nyt poliitikot alkavat "pestä käsiään" lupaamalla lisätä poliisien lukumäärää, voivat sitten raiskausten jatkuessa kertoa että onhan poliiseja ottamassa raiskareita kiinni.

Kun tämän ketjun aiheen mukaisista "hiljennetyistä" rikoksista puhuttiin, niin kävi ilmi että kyse on lähinnä pienehköistä omaisuusrikoksista. Tällä hetkellä poliisi keskittää tutkintansa raiskaus- ja henkirikoksiin sekä muihin ns. vakaviin rikoksiin. Näin ollen lupaukset uusista viroista tuskin kohdistuvat sinun mainitsemiisi rikoksiin. Apuja tarvitaan erityisesti omaisuusrikospuolelle.

Vai oletko noin yleisesti sitä mieltä, että poliisien lukumäärän lisääminen on huono asia? Pelkkää silmänlumetta?

[jepulis82]

Poliiseja tarvitaan lisää. Eri asia on tekevätkö ne sitten jotain hyödyllistä, vai pitävätkö puhallusratsian pikkutien varrella keskellä yötä tai kyttäävät moottoritien varrella että ajaisiko joku motarilla kesäkelillä 140 km/h tai lukevat nettikeskusteluita "pahojen" sanojen varalta.

Jo poliisipartion näkyminen kaduilla saa porukat rauhoittumaan. Nykyään niitä vaan ei juurikaan ydinkeskustan ulkopuolella näe. Jossain pikkukylässä voi joutua odottelemaan poliiseja jopa tunnin, vaikka tulevat pillit päällä. Siinä tuntuu tunti pitkältä ajalta, kun mora kyljessä odottelee. Kyllä siinä jokunen katupartio vois olla ihan paikallaan, kun ei poliiseja riitä.