Suomen johtava rikosaiheinen portaali
https://murha.info/rikosfoorumi/
Helsingin SanomatYli puolet kavalletuista kehitysyhteistyörahoista saadaan takaisin – tekijät ehtivät nostaa 170 000 euroa
Ulkoministeriöstä siirrettiin huijareiden tilille 400 000 euroa avustusmäärärahoja. Poliisin mukaan viittä ulkomaalaista on kuultu rahanpesurikoksesta.
KESKUSRIKOSPOLIISI on saamassa yli puolet ulkoministeriöstä kavalletuista rahoista takaisin Suomeen. Tuntemattomat tekijät onnistuivat huijaamaan ministeriön virkamiehiä lähettämään 400 000 euroa ulkomaalaiselle pankkitilille viime vuoden keväällä.
Huijarit onnistuivat ensin murtautumaan YK:n kehitysohjelman UNDP:n palvelimelle ulkomailla. Näin rikolliset pääsivät seuraamaan ulkoministeriön virkamiesten ja kehitysohjelman työntekijöiden välistä sähköpostiviestittelyä. Tämän jälkeen huijarit lähettivät kehitysohjelman työntekijöiden nimissä sähköposteja ja erehdyttivät ministeriön virkamiehiä maksamaan kehitysapurahoja väärälle tilille.
Rahojen oli tarkoitus päätyä Kirgisiaan, mutta ne päätyivät yksityishenkilön tilille kolmanteen maahan.
Huijaus tapahtui viime vuoden helmikuussa. Ministeriö teki rikosilmoituksen asiasta sen jälkeen, kun rahojen perään alettiin kysellä Kirgisiasta. Poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa törkeänä petoksena ja törkeänä rahanpesuna.
TUTKINNANJOHTAJA, rikoskomisario Antti Perälä keskusrikospoliisista kertoo, että rahoista jopa 230 000 euroa saadaan takaisin. Niistä osa, 60 000 euroa, saatiin takaisin jo aiemmin pankkien välisen yhteistyön avulla. Lopuista rahoista keskusrikospoliisi on lähettämässä tällä viikolla kohdemaahan erillisen oikeusapupyynnön. Nämä rahat on jäädytetty kohdemaan pankkiin.
”Toivomme, että rahojen palauttaminen onnistuu oikeusapupyynnön avulla. Palautettavien rahojen tarkka summa selviää vasta, kun ne palautuvat Suomeen”, Perälä kertoo.
Jos oikeusapupyyntö ei riitä rahojen palauttamiseen, suomalaisen syyttäjän on vietävä asia menettämisseuraamisoikeudenkäyntiin, josta saatavalla pöytäkirjalla rahojen palautusta voi vaatia.
POLIISI ei ole kertonut nimennyt kohdemaata tutkinnallisista syistä. Maassa on käynnissä oma tutkinta törkeästä rahanpesurikoksesta. Sikäläiselle pankkitilille siirretyistä rahoista ehdittiin nostamaan noin 170 000 euroa. Nostamiseen osallistuneita henkilöitä on kuultu rahanpesurikoksesta. Kuultujen henkilöiden määrä on viisi.
”Nämä viisi eivät ole käsittääkseni saman maan kansalaisia. Tililtä nostettujen rahojen takaisin saanti on hyvin epätodennäköistä”, Perälä toteaa.
Alkurikoksen eli törkeän petoksen tehneiden henkilöiden henkilöllisyys jää myös todennäköisesti hämärän peittoon. Poliisi on onnistunut selvittämään huijauksessa käytettyjen palvelimien sijainteja.
”Palvelimia voidaan kuitenkin käyttää vaikka toiselta puolelta maailmaa”, Perälä sanoo.
Rikoksesta ei epäillä ulkoministeriön eikä YK:n työntekijöitä.
Rahojen siirtoon osallistui Perälän mukaan useita virkamiehiä. Ulkoministeriössä on tapahtuneen jälkeen tehostettu toimintatapoja rahansiirtojen varmistamisessa.
Kavalletut rahat oli tarkoitettu Kirgisian oikeusapujärjestelmää kehittävään hankkeeseen. Vuoteen 2021 jatkuvan hankkeen budjetti on 3,7 miljoonaa euroa.
en usko että Siellä takapajulassa tiedetään mikä on tietokone saatikka osata käynnistää sellaistaTuomion Pasuuna kirjoitti:YK kai tässä se on joka on mokannut, kun koko rikos on tehty hakkeroimalla YK:n järjestelmä.
Mistä tiedät, mistä maasta se varsinainen hakkerointi on tehty?vempele kirjoitti:en usko että Siellä takapajulassa tiedetään mikä on tietokone saatikka osata käynnistää sellaistaTuomion Pasuuna kirjoitti:YK kai tässä se on joka on mokannut, kun koko rikos on tehty hakkeroimalla YK:n järjestelmä.
IltalehtiUlkoministeriöltä huijattiin sähköpostilla 400 000 euroa: Tekijää ei löytynyt, tutkinta päätettiin
Keskusrikospoliisi tutki asiaa epäiltynä törkeänä petoksena ja törkeänä rahanpesuna.
Neljä vuotta sitten ulkoministeriöön (UM) kohdistuneen petoksen tutkinta on lopetettu.
Asia ilmenee Etelä-Suomen syyttäjäalueen 24. tammikuuta antamasta esitutkinnan rajoittamispäätöksestä.
– Päätän, että esitutkinta lopetetaan, koska asiassa on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta, koska asiassa ei tultaisi saamaan näyttöä rikoksesta epäillystä vaikka esitutkintaa jatkettaisiin, aluesyyttäjä kirjoittaa.
KRP esitti syyttäjälle esitutkinnan päättämistä viime kuussa. KRP:n näkemyksen mukaan oli todennäköistä, ettei näyttöä rikoksesta epäillystä ei tultaisi saamaan, vaikka tutkintaa jatkettaisiin.
Yksityishenkilön tili
Sähköpostihuijaus tapahtui helmikuussa 2018, kun ministeriö erehdytettiin maksamaan 400 000 euroa kehitysapurahoja väärälle tilille.
Ministeriön tarkoituksena oli tehdä maksusuoritus Kirgisiaan kehitysapuyhteistyön nimissä. Toisena osapuolena oli YK:n kansakuntien kehitysohjelma UNDP.
Huijaus tuli ilmi, kun rahojen vastaanottaja kyseli maksusuorituksen perään. Ministeriö oli siirtänyt rahat, mutta ne eivät tulleet perille. Summalla oli tarkoitus tukea Kirgisian oikeusapujärjestelmän kehittämistä.
Alankomaalainen pankki ilmoitti maalikuussa 2018 palvelukeskukselle, että kyseinen tili kuului yksityishenkilölle ja että he epäilivät petosta. Kyseisen yksityishenkilön tililtä rahat oli siirretty useille muille tileille.
Ennen jäädyttämistä ministeriön siirtämistä katosi noin 170 000 euroa, eli vajaa puolet.
Ulkoministeriö ehti saamaan osan maksetuista rahoista takaisin. Syksyyn 2021 mennessä ulkoministeriölle oli palautunut reilu 217 000 euroa.
Tietomurtohuijaus
Poliisin esitutkinnan mukaan rikos oli tehty tekemällä ensiksi tietomurto UNDP järjestönsähköpostijärjestelmään ja tarkkailemalla ministeriön ja UNDP:n välistä sähköpostiliikennettä.
Poliisin mukaan epäillyt olivat vastaanottaneet UNDP:n tekemät maksumääräykset UM:lle ja lähettäneet ne uudelleen tekaistuista sähköpostiosoitteista UM:n käsittelijälle maksusuorituksia varten.
Epäillyt rikoksentekijät jäivät siis lopulta tuntemattomiksi. Aluesyyttäjä katsoi päätöksessään, että asiassa on tehty kaikki mahdolliset toimet ministeriöltä petoksella varastettujen rahojen palauttamiseksi.
Iltalehti uutisoi tapauksesta helmikuussa 2019. Tuolloin asian tutkinnanjohtaja, KRP:n rikoskomisario Antti Perälä piti todennäköisenä, että kyse on järjestäytyneestä rikollisryhmästä, joka on etsinyt sopivaa iskun kohdetta.
Jaa, että mitähän viddua moinen asia Suomelle edes kuuluu? Ja onko tosiaan niin, että on Suomen asia tukea kaukaisen maan oikeusapujärjestelmän kehittämistä? Miksi he eivät itse pysty kehittämään sitä ja onko se tosiaankin raha mitä siihen tarvitaan? Jos on, niin miten sen tarve on määritelty?Summalla oli tarkoitus tukea Kirgisian oikeusapujärjestelmän kehittämistä.
Mutta entisen sisäministerin Raamatun siteeraaminen katsotaan oikeudessa ihan loppuun sakkaa, koska eräs hurahtanut mummoikäinen jostain ihme virastosta niin haluaa. Siihenkin leikkiin hukkuun muutama satatuhatta euroa - useamman pienituloisen ihmisen koko työuran eläkertymän verran....syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta, koska asiassa ei tultaisi saamaan näyttöä rikoksesta epäillystä vaikka esitutkintaa jatkettaisiin...