https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006186680.html
Lasta pahoinpideltiin törkeästi 10 vuoden ajan – rikosoikeuden professori hämmästelee tuomiota: ”Herättää kysymyksiä”
Julkaistu: 28.7. 6:59
Oikeusoppinut ei pidä tuomion pituutta ongelmana. Hämmästystä herättää vankeusrangaistuksen ehdollisuus.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 52-vuotiaan lahtelaisen naisen kahdeksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen lapsen törkeästä pahoinpitelystä.
Käräjäoikeus käsitteli juttua kolme päivää suljetuin ovin ja määräsi kaikki asiakirjat salaisiksi.
Oikeus antoi tuomiosta julkisen selosteen, josta käy ilmi, että kyse on toisilleen läheisistä ihmisistä. Selosteessa ei sanota suoraan, että tuomittu olisi lapsen äiti.
Teot ajoittuvat vuosille 2005–2015. Lapsi on syntynyt vuonna 2000.
Oikeus piti tekoa erityisen julmana sen pitkäkestoisuuden vuoksi ja siksi, että pahoinpitelyt olivat monimuotoisia ja teot kohdistuivat alaikäiseen lapseen.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää tapausta poikkeuksellisen häikäilemättömänä. Tolvanen löytää oikeuden päätöksestä kuitenkin myönteisiä signaaleja.
– Merkittävää tässä on se, että tapaus on luokiteltu törkeäksi pahoinpitelyksi. Mieleeni ei tule yhtään tapausta, missä tällainen lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu olisi luokiteltu törkeäksi pahoinpitelyksi.
Tolvasen mukaan lapsiin kohdistuvia väkivalta- ja pahoinpitelytapauksia tulee toistuvasti tutkintaan ja hänen mukaansa oikeuskäytännöt ovat hyvin vaihtelevia.
Lahtelaisnaisen tuomiosta hän löytää kuitenkin myös aihetta ihmettelyyn.
– Tuomion pituutta en pitäisi ongelmana. Mielestäni ongelmallista on se, että tämä on tuomittu ehdollisena. Korkein oikeus on linjannut, että mikäli kahden vuoden vankeustuomio annetaan ehdollisena, siihen pitää olla erityisiä syitä.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen maksimipituus on kaksi vuotta.
– Korkeimman oikeuden linjausten perusteella lähtökohta olisi ollut se, että tuomio olisi annettu ehdottomana. Maksimimittainen ehdollinen rangaistus herättää kysymyksiä.
Julkisesta selosteesta ei käy ilmi syitä siihen, miksi oikeus tuomitsi naisen nimenomaan ehdolliseen vankeuteen. Perusteet tuomion ehdottomuuteen olivat Tolvasen mukaan olemassa.
– Rikoksen tekoaika on hyvin pitkä, eikä tämä ollut mikään yksittäinen teko. Olisin kaivannut, että julkisessa selosteessa olisi avattu syitä sille, miksi tämä tapaus on ehdollisena tuomittu.
Tolvasen mukaan ehdollisuutta puoltavat seikat ovat usein henkilön ikään tai terveyteen liittyviä.
Käräjäoikeuden antamasta julkisesta selosteesta ilmenee, että nainen on muun muassa lyönyt lasta kasvoihin, tökkinyt tätä lapiolla selkään ja jahdannut lapiolla uhaten, pakottanut lapsen juoksemaan lumihangessa ilman kenkiä ja syömään oksennustaan sekä tukistanut, lyönyt ja nipistänyt tätä useita kertoja.
Nainen on lisäksi kohdellut lasta eriarvoisesti sisaruksiin nähden ja pakottanut toistuvasti tämän tekemään kohtuuttoman paljon ja liian raskaita ruumiillisia kotitöitä. Lapsi on jätetty vaille riittävää ruokaa, lepoa, hygieniaa ja vaatetusta.
Nainen on nimitellyt lasta halventavasti, uhannut väkivallalla sekä muillakin tavoin kohdellut häntä alistavasti, vihamielisesti ja vähättelevästi.
Oikeus totesi, että lapsi on kaltoinkohtelun ja pahoinpitelyn vuoksi kärsinyt vakavista psykiatrisista oireista, muun muassa vaikeasta masennuksesta. Lisäksi hänen nuoruusiän kehityksensä on hidastunut.
Kahden vuoden ehdollisen vankeuden lisäksi oikeus määräsi naisen maksamaan lapselle yhteensä 43 500 euron korvaukset.
