"Kyllä te pärjäätte" – Mynämäen erityislastenkodin työntekijät kertovat jäävänsä liian usein ilman apua uhkaavissa tilanteissa
Sospro Oy:llä on kaksi erityislastenkotia ja yksi pienryhmäkoti Mynämäessä. Sospro Oy:llä on kaksi erityislastenkotia ja yksi pienryhmäkoti Mynämäessä.
Viime maanantain ja tiistain välisenä yönä Sospro Oy:n erityislastenkodissa Mynämäellä asiakas hakkasi työntekijän sairaalakuntoon.
Turun Sanomien tietojen mukaan pahoinpitelyyn olisi käytetty rautaputkea.
TS:n haastattelemat yrityksen työntekijät kertovat, että työntekijöitä ei ole työn haastavuuteen nähden riittävästi eikä työntekijöiden huoliin reagoida.
TS on haastatellut useita Sospron Mynämäen toimipisteissä työskennelleitä henkilöitä. Osa haastatelluista työskentelee yrityksessä edelleen.
He haluavat pysyä nimettöminä, koska pelkäävät julkisuuden heikentävän heidän työllistymismahdollisuuksia alalla jatkossa.
Lähteiden mukaan työntekijöitä on kielletty puhumasta medialle alkuviikon pahoinpitelyn jälkeen. TS:n tietojen mukaan osalle työntekijöistä on myös kerrottu, että medialle puhuminen on irtisanomisperuste.
TS:n tietojen mukaan pahoinpitelyä edeltänyt ilta erityislastenkodissa oli ollut rauhaton, jonka vuoksi iltavuorossa ollut ohjaaja oli pyytänyt esimieheltä lisätyövoimaa yövuoroon. Lisätyövoimaa ei saatu paikalle.
– Käsitykseni mukaan lisäresurssia ei edes yritetty järjestää, yksi työntekijöistä kertoo.
Lähteiden mukaan Mynämäessä on ollut usein tilanteita, joissa lisätyövoimaa ei ole saatu, vaikka tilanne on ollut etukäteen uhkaava.
Sosprolla on Mynämäessä kolme yksikköä: kaksi erityislastenkotia ja yksi pienryhmäkoti.
Jokaisessa yksikössä on lähtökohtaisesti yöaikaan yksi työntekijä, jonka vastuulla on seitsemän lasta.
Mynämäen yksiköissä on käytössä hälytysjärjestelmä, jonka avulla voi kutsua muita työntekijöitä apuun.
Haastateltavien mukaan hälytysjärjestelmä on epäluotettava.
– Joskus se toimii ja joskus ei. Välillä hälytykset tulevat monta minuuttia myöhässä. Johto on siitä tietoinen.
Lähteiden mukaan toimivia hälyttymiä ei välttämättä riitä kaikille työvuorossa oleville. He myös kertovat, että uusia työntekijöitä ei aina perehdytetä sen käyttöön.
Jos työntekijä poistuu omasta yksiköstään toiseen auttamaan, voi sekin johtaa ongelmiin.
Koska työntekijöitä on joka yksikössä yöaikaan vain yksi, voi yhden yksikön valvomatta jättäminen johtaa levottomuuteen.
Työntekijä kertoo tapauksesta, jossa eräs työntekijä lähti omasta yksiköstään toiseen yksikköön auttamaan.
– Häntä arvosteltiin siitä, että hän lähti omasta yksiköstään pois yön aikana.
Erityislastenkodin työntekijät kertovat joutuvansa kohtaamaan uhkailua säännöllisesti työssään.
Osa on joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi. Haastateltavat painottavat, että vakavat tapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia.
Haastateltavien mukaan liian pieni henkilöstömäärä on kuitenkin turvallisuusriski.
– Työntekijät ovat hädissään ja pelkäävät, koska tapahtuu seuraava pahoinpitely.
Yksi työntekijä ehdottaa, että yövuoroissa pitäisi olla vähintään neljä ohjaajaa, joista yksi voisi liikkua yksiköiden välillä.
Toinen haastateltava puolestaan sanoo, että joka yksikössä pitäisi olla lähtökohtaisesti kaksi työntekijää yövuoron aikana.
Lähteet kertovat "selviytymisen kulttuurista", jossa työntekijöiden toiveita ja huolia ei oteta vakavasti.
– Liian usein kuulee sanottavan, että "kyllä te pärjäätte".
Yksi haastatelluista kertoo, että uusille työntekijöille pitäisi tarjota enemmän koulutusta ja tukea, jotta he pärjäisivät paremmin haastavassa työssä.
Nykyiseen Sospro-konserniin on vuosien varrella sulautunut yhteen pienempiä toimijoita.
Osan haastatelluista mukaan ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaan, kun yrityksen koko on kasvanut.
Yksi työntekijä kertoo, että samalla myös asiakkaiden ongelmat ovat pahentuneet.
Työntekijöiden mukaan vallalla on työkulttuuri, joka ei houkuttele työntekijöitä jäämään ja sitoutumaan työpaikkaan.
– Johdon pitäisi järjestää apua, jos sitä tarvitaan.
Sospron johto: työntekijöiden huolet otetaan vakavasti
Sospro-konsernin palvelujohtaja Tina Mäkelä kertoo, että yrityksen sisäinen selvitys Mynämäen alkuviikon tapahtumista on vielä kesken.
Sen vuoksi hän ei halua vielä kommentoida mitään yksityiskohtia illan kulusta, ei myöskään sitä, yritettiinkö yövuoroon hankkia lisätyövoimaa.
Mäkelä kertoo, että yrityksessä ei ole kieltoa hankkia lisätyövoimaa.
Sospron Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Minna Hurme sanoo, että lisäresurssien tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Hänen mukaansa on harvinaista, että tarpeellista lisätyövoimaa ei saada.
– On yksittäisiä poikkeustilanteita, jolloin juuri sillä hetkellä lisäresurssia ei saada.
Mäkelä korostaa, että työvoimapula vaivaa koko alaa. Hän myöntää, että sijaisten saatavuus on välillä haastavaa.
Hurmeen mukaan hälytysjärjestelmän toimivuus tarkistetaan kuukausittain.
Mäkelä sanoo, että Sospron työkulttuuriin ei kuulu vaikeneminen.
– Arvojamme ovat avoimuus ja läpinäkyvyys.
Hän kuitenkin korostaa, että sosiaalihuoltolaki rajoittaa lastensuojelussa työskentelevien mahdollisuutta kertoa työn yksityiskohdista.
Mäkelä kertoo, että työntekijöille on tarjottu alkuviikon tapauksen jälkeen keskustelutukea sekä mahdollisuus työterveyspalveluihin.
Hän vakuuttaa, että työntekijöitä ei jätetä ilman tukea tai apua haastavissa tilanteissa.
– Haluamme pitää työntekijät työkykyisinä. He ovat tärkein pääomamme.
Sekä Mäkelä että Hurme sanovat, että työntekijöiden osaamisesta huolehditaan säännöllisillä koulutuksilla.
– Se on meidän esimiesten tehtävä huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta, Mäkelä sanoo.
Mäkelä ja Hurme painottavat, että arki Sospron toimipisteissä sujuu pääosin rauhallisesti.
