"Jani" alkoi julkaista tietoja maahanmuuttajien rikoksista somessa, koska ajatteli, että ilmiötä muuten peitellään – "En minä keksi näitä asioita"
Rahoitusalalla työskentelevä mies alkoi tilata ja julkaista rikoksesta epäiltyjen tietoja, kun kuuli Oulun grooming-vyyhdestä.
Sosiaalisessa mediassa toimii joukko tilejä, jotka tuovat aktiivisesti esiin erityisesti maahanmuuttajien tekemiä rikoksia. Näiden tilien ansiosta ulkomaalaistaustaisten rikollisuus ylikorostuu sosiaalisen median todellisuudessa. Yle on tutkinut ilmiötä tässä jutussa:
Tällainen on maahanmuuttajien rikoksia rummuttava sosiaalisen median verkosto, jota kuulevat kansanedustajatkin
Rahoitusalalla työskentelevä Jani on yksi heistä, jotka julkaisevat rikollisten nimiä ja tuntomerkkejä osana poliittista keskustelua. Hän suostui avaamaan Ylelle tarkoitusperiään, mutta ei oikealla nimellään. Jani uskoo, että hänen sosiaalisen median toimintaansa saatettaisiin käyttää hänen työnantajansa painostamiseen.
– Olen huomannut, että esimerkiksi Twitterissä minut on blokannut moni sellainen, joista en ole ikinä kuullutkaan. He ovat jo nimeni perusteella muodostaneet mielipiteen minusta, Jani sanoo.
"En sanoisi, että etninen tausta ratkaisee"
Jani käy Twitterissä paljon yhteiskunnallista keskustelua ja vain osa siitä liittyy rikoksiin. Tässä jutussa näkökulmana ovat nimenomaan rikokset, koska juttu liittyy Ylen selvitykseen sosiaalisen median rikoskeskustelusta.
Jani ei omien sanojensa mukaan erottele kantasuomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemiä rikoksia, mutta käytännössä hän kirjoittaa lähinnä jälkimmäisistä. Esimerkiksi kun
marokkolaistaustainen mies vangittiin Helsingin Laajasalon törkeästä seksuaalirikosten sarjasta vuonna 2019, Jani julkaisi epäillyn nimen, valokuvan ja nettisivut jo esitutkintavaiheessa.
Sen jälkeen hän on julkaissut ainakin viiden muunkin nimenomaan maahanmuuttajataustaisen rikoksista epäillyn nimen Twitter-tilillään. Tiedot ovat peräisin käräjäoikeuksien julkisista asiakirjoista tai muista julkisista lähteistä. Hänen toimintansa ei ole rikollista, mutta ulospäin juttujen valikointi näyttää helposti tarkoitushakuiselta.
– En sanoisi, että etninen tausta ratkaisee. Pikemminkin se, onko tekijä kantasuomalainen vai ei.
Mutta eikö siinä ole kyse nimenomaan etnisestä taustasta?
– Ei suoranaisesti. Siinä voi olla ollut myös erilainen kulttuuritausta.
Jani sanoo, että hänellä ei ole esimerkiksi toimittajataustaa. Hän sanoo päätyneensä tilaamaan ja julkaisemaan rikoksesta epäiltyjen tietoja, koska kokee perinteisen median uutisoinnin olleen puutteellista.
– Esimerkiksi [maahanmuuttajien tekemistä] seksuaalirikoksista on uutisoitu siten, että niistä on voinut ymmärtää tekijän olevan suomalaistaustainen. Uutisointi ei ole silloin ollut täysin totuudenmukaista.
Sosiaalisen median maahanmuuttovastaisissa yhteisöissä moni tulkitsee median ja poliisin panttaavan tarkoituksella tietoa nimenomaan ulkomaalaistaustaisesta rikollisuudesta.
Se ei ole totta: journalistin ohjeet velvoittavat toimittajat totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen – maahanmuuttajien rikosten salaaminen olisi sitä vastaan. Poliisia puolestaan sitovat esitutkinta- ja julkisuuslaki.
Yksittäisiä esimerkkejä "tietojen pimittämisestä" voi kuitenkin aina löytää, koska rikosuutisia julkaistaan valtavasti ja eri toimitusten linjat esimerkiksi rikollisen nimen julkaisussa ovat välillä epäjohdonmukaisia.
Perustelee toimintaansa rikosten aiheuttamalla turvattomuudella
Ylen selvityksen perusteella moni Twitterin maahanmuuttovastaisista tileistä näyttää aktivoituneen nimenomaan reaktioina tiettyihin yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Tilit ovat saattaneet esimerkiksi elää vuosikausia hiljaiseloa, mutta ryhtyä julkaisemaan erittäin paljon poliittista sisältöä vuoden 2015 pakolaiskriisin tai Turun vuoden 2017 terrori-iskun seurauksena.
Jani alkoi tilata käräjäoikeudesta asiakirjoja epäiltyjen taustojen selvittämiseksi Oulun vuoden 2018 seksuaalirikosvyyhdin aikana. Siinä kahdeksan ulkomaalaistaustaista miestä tuomittiin vuosien vankeusrangaistuksiin. Janin mielestä median olisi jo tutkinnan aikana pitänyt tuoda epäiltyjen etninen tausta esille selkeämmin.
– Tietynlainen turvattomuus on tuonut sen, että nimiä julkaistaan, hän perustelee.
Jani viittaa siihen, että
ulkomaalaistaustaiset todella ovat yliedustettuina esimerkiksi seksuaalirikoksissa. Ilmiötä on käsitelty esimerkiksi tässä Ylen jutussa.
Mutta miten yksittäisten seksuaalirikollisten nimien ja taustojen julkaisu auttaa ratkaisemaa ongelmaa? Ja jos tietoja julkaisee etnisen taustan mukaan valikoiden, kuten moni tekee, eikö se leimaa syyttömiä maahanmuuttajia?
– Onhan siinä olemassa riski. Mutta en minä keksi näitä asioita, Jani sanoo.
JSN-johtaja: Yksittäisten tuomioiden julkaisu ei todista ongelmasta
Tällä hetkellä Jani ei enää kertomansa mukaan julkaise rikollisten nimiä – ei maahanmuuttajien eikä kantasuomalaisten. Mutta hänestä poliisin ja median pitäisi julkaista lähtökohtaisesti aina tieto, onko rikollinen kantasuomalainen vai ei.
– Nythän niin on välillä tehtykin. Mutta minun mielestä se on tieto, joka olisi hyvä mainita muutenkin.
...