Tabula Rasa kirjoitti: La Helmi 12, 2022 9:53 am
Toivoisin että tähän mielenkiintoiseen keskusteluun liittyisi mukaan myös heitä jotka ovat istuneet Hämeenlinnassa.
Olisi kiva kuulla mitä mieltä he ovat tästä ohjelmasta. Vastaako se todellisuutta ja kartellaanko jotain aihetta erityisesti.
Samaa mieltä. Minusta Linna-sarja on kiinnostava. Olen katsonut nyt viisi jaksoa kahdeksasta ja aion katsoa loputkin. Ohjelma on varmasti monessa mielessä realistinen. Esimerkiksi vankilan puitteet ovat todellisia, työntekijät ovat oikeasti siellä töissä jne. Vankien arjesta piirtyvä kuva lienee myös suhtkoht todellinen.
Mutta mitä tulee itse vankeihin, en usko että ohjelmassa esiintyvät vangit paljastavat asioitaan kovinkaan avoimesti. Minusta ohjelmasta paistaa tietynlainen valheellinen avoimuus, mikä tosin on ihan tyypillinen piirre alamaailmassa ja monien muidenkin syrjäytyneiden keskuudessa. Vähän joka kohdassa tulee mieleen, että mitäköhän kaikkea jätetään kertomatta. Lisäksi kannattaa muistaa, että ohjelmassa esiintyvät vangit ovat jo sinänsä valikoituneita, koska he ovat ylipäätään suostuneet mukaan ohjelman tekoon. Samassa vankilassa istuu samaan aikaan kymmeniä vankeja, jotka eivät ilmeisesti halua edes kasvojensa näkyvän ohjelman kuvamateriaalissa.
Kiinnostaisi tietää, sekä vankilassa istuneilta naisilta että Murha.infon kirjoittajilta, osallistuisitko sinä tämän ohjelman tulevien kausien tekemiseen vangin roolissa, jos sattuisit päätymään Hämeenlinnan naisvankilaan. Miksi osallistuisit? Miksi et osallistuisi?
Huom! Minulla ei ole mitään tietoa, onko tälle ohjelmalle kaavailtu jatkoa.
Olen pyöritellyt päässäni tuota kysymystä, eikä tunnu löytyvän helppoa vastausta. Varmaan oma kokonaistilanne vaikuttaisi ratkaisuun: Millainen rikos takana, kuinka pitkä tuomio, paljonko tuomiota jäljellä, onko jo aiemmin ns. leimautunut rikolliseksi esimerkiksi median kautta, miten siviilissä olevat läheiset suhtautuisivat asiaan jne. Sarjaa katsellessa on tullut mieleen, että saattaahan ohjelman tekoon osallistuminen myös tsempata ainakin osaa vangeista. Esimerkiksi Linda kertoi haastattelussa suhteesta lapseensa, miten hän soittaa päivittäin tiettyyn aikaan ja lähettelee kortteja yms. Kun hän on kertonut asiat julkisesti, saattaa olla entistä vahvempi motivaatio toteuttaa kyseistä yhteydenpitoa säännöllisesti. Samoin Liljan halu suorittaa lukio tavoiteajassa saattaa saada puhtia siitä, että hän on kertonut tavoitteensa julkisesti. Kuntoilussakin naiset saattavat tsempata ainakin niinä hetkinä, kun kamera käy. Mutta voihan kameroiden läsnäolo ja/tai osallistuminen vaikuttaa myös negatiivisesti joko heti tai myöhemmin. Siis aikalailla sama tilanne kuin muissakin reality-ohjelmissa.
Jos sarja jatkuisi, toivoisin enemmän tietoa naisvangeista ja naisten rikollisuudesta yleisellä tasolla. Tausta- ja tilastotietoa, tietoa heidän rikoksistaan, päihteiden käytöstä, lasten tilanteista, uusinta rikollisuudesta jne. Olisi kiinnostava kuulla myös siitä, miten vankilasta vapautumisen jälkeen elämä menee. Kuinka moni jatkaa opintoja tai työllistyy? Millainen suhde heillä on lapsiinsa vapautumisen jälkeen (esim. lähivanhemmuus, etävanhemmuus, lapset sijoitettuna)? Loppuiko rikosten tekeminen? Entä päihteiden käyttö? Voisi olla haastatteluja muilta entisiltä naisvangeilta, joiden vapautumisesta on jo kulunut esim. 5-30 vuotta. Miten vankilajakso vaikutti elämään? Onko hyväksytty yhteisöjen jäseneksi kuten muutkin vai vaikuttaako vankihistoria sosiaaliseen elämään? Onko löytänyt työpaikkaa? Vaikuttaako rikoshistoria esim. taloudelliseen tilanteeseen?
Ainakin tähän asti ohjelmassa on minusta liikaa painotettu naisvankien traumataustaa. Onhan heillä tietysti sitäkin, mutta ei se ole koko totuus. Hämeenlinnassa on istunut ja tulee jatkossakin istumaan myös erittäin häikäilemättömiä naisrikollisia. Anderssonin Satu aloitti huumeiden myynnin murrosikäisenä Itä-Helsingissä. Tunnen ja tiedän ihan henkilökohtaisesti naisia, jotka jo viides- ja kuudesluokkalaisina tyttöinä pyörittivät huumekauppaa. He eivät todellakaan olleet mitään raukkaparkoja silloin eivätkä ole olleet myöhemminkään. Ymmärrän toki, että taustalla on aina laajempiakin ongelmia (erityisesti perhetausta), jos lapsi myy huumeita ammattilaisen tavoin ja suurina määrinä jo varhaisteininä. Mutta miksi traumataustaa korostetaan aina naisrikollisten kohdalla, mutta ei miesten kohdalla? Miksei naisrikollisten väkivaltaisuutta tuoda esiin yhtä paljon kuin miesrikollisten? Huomioidaanko psyykkinen väkivalta ollenkaan? Otetaanko väkivaltaisten naisten kohdalla huomioon, että todella moni heistä kohdistaa väkivaltaa puolustuskyvyttömiin uhreihin (mm. lapset, vanhukset & vammaiset) ja osa jopa hakeutuu työtehtäviin, joissa pystyy käyttämään valtaa itseään heikompia kohtaan?
Minua mietityttää myös näiden naisten sidonnaisuudet muihin rikollisiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Se ei ole ainakaan tähän mennessä tullut millään tavalla esille ohjelman äänimateriaalissa, mutta kuvamateriaalissa kyllä vilahtelee kiinnostavia juttuja silloin tällöin. Ja onhan ohjelmassa näkynyt myös
Raimo Anderssonin leski
Satu Andersson. Monilla Hämeenlinnan naisvangeilla on taatusti myös velkoja joko maksettavanaan tai saatavana. Linnan ulkopuoliset sidokset vaikuttavat vankien keskinäisiin suhteisiin. Siviiliasiat vaikuttavat varmasti myös vangin tulevaisuuden suunnitelmiin.
