MURHA.INFO

6628144b8c6851aa6e351c8263b8219dc701d5d438f611354691557bd0a15ea1.jpg (28.34 KiB) Katsottu 3846 kertaa

Lähde Suojelupoliisin sisältä kertoo, että Suomen kansalaisuus Vladimir Putinin luottomiehelle Gennadi Timtšenkolle junailtiin vuonna 1999 Ulkomaalaisvirastossa ohi Supon. Liikemies Kai Paanasen entinen avopuoliso kertoo Paanasen hoputtaneen Ulkomaalaisviraston pääjohtajaa hoitamaan kansalaisuusasian kiireesti.

Suojelupoliisissa 1980-luvun lopulta saakka työskennelleen Matti Saarelaisen on täytynyt tietää Supon seuraavan KGB-taustaisen yhtiön johdossa toimineen Timtšenkon toimintaa Suomessa. Tätä mieltä on Iltalehdelle asioista alunperin kertoneen lähteen lisäksi myös kaksi muuta Saarelaisen työtoveria Suposta, jotka suostuivat keskustelemaan asiasta lähdesuojalla.

Kahdella muulla ei ollut tietoa siitä, että Saarelainen olisi hoitanut Timtšenkolle kansalaisuuden ohi Supon. Toinen heistä sanoo, ettei kuitenkaan pidä yllättävänä, että tieto ei ole häntä tavoittanut, sillä kaikki kiusalliset asiat pidettiin Supossa aina pienessä piirissä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0 ... 678735372f

HS:n tiedot: Ulosotto iski venäläis­omistuksiin Suomessa – Boris Rotenbergin murretusta kassa­kaapista löytyi suuri määrä käteistä

Viranomainen mursi oligarkki Boris Rotenbergin yhtiön kassakaapin Helsingissä ja löysi sieltä käteistä eri valuutoissa.

ULOSOTTOLAITOS on jäädyttänyt lisää oligarkkeihin liittyvää omaisuutta Venäjän hyökkäyssodan ja siitä johtuvien EU:n pakotteiden vuoksi.

Viranomainen teki uusia päätöksiä elokuussa ja syyskuun alussa. HS:n tietojen mukaan päätökset koskevat EU:n pakotelistalla olevia Arkadi Voložia sekä Boris ja Arkadi Rotenbergia.

Oligarkit kuuluvat Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin. EU:n tavoitteena on pakotteiden avulla painostaa Venäjää lopettamaan sotatoimet Ukrainassa.

Ulosotto voi jäädyttää pakotelistatun henkilön omistamaa, käyttämää tai määräysvallassa olevaa tavaraa tai arvopapereita. Toimenpiteet tarkoittavat sitä, että omaisuutta ei saa pantata, myydä tai tehdä muita vastaavia toimenpiteitä ilman ulosottomiehen lupaa.

ULOSOTTOLAITOS takavarikoi Venäjän suurimman hakukoneyhtiön Yandexin omistukset Suomessa sen jälkeen, kun EU oli lisännyt yhtiön perustajan ja toimitusjohtajan Arkadi Voložin pakotelistalle.

Elokuisen päätöksen mukaan voudin hallinnassa ovat hakukoneyhtiön Yandexin Suomen-yhtiön osakkeet ja niiden tuotto. Takavarikkopäätöksellä ei todennäköisesti ole suoraa vaikutusta yhtiön toimintaan.

Yandexilla on toiminut Suomessa kuljetuspalvelu Yango ja Mäntsälässä sillä on ollut datakeskus, jonka hukkalämpöä on hyödynnetty isossa osassa Mäntsälän kaukolämmön tuotantoa.

Yandex Oy vaihtoi keväällä Suomessa nimensä Global DC Oy:ksi.

VOLOŽ on jo jättänyt toimitusjohtajan tehtävänsä ja hallituspaikkansa yhtiössä. Tämä ei kuitenkaan ole vapauttanut häntä sanktioista. Yandexia yhtiönä ei ole asetettu pakotteiden kohteeksi.

Suomen ulosottolaitos viittaa päätöksessään EU:n perusteluihin. Voložin kerrotaan toimivan johtavana liike-elämän edustajana alalla, joka muodostaa merkittävän tulonlähteen Venäjän hallitukselle.

Lisäksi EU toteaa, että Yandex on vastuussa Venäjän valtion tiedotusvälineiden ja valtion narratiivien suosimisesta hakutuloksissaan. Se on myös sijoittanut maan hallitusta ja hyökkäyssotaa kritisoivaa sisältöä alemmaksi esitysjärjestyksessä tai poistanut tällaista sisältöä.

VOLOŽ kehitti hakukoneen ja perusti yhtiön vuonna 1997. Vuonna 1964 Kazakstanin neuvostotasavallassa syntyneellä Voložilla on Venäjän ja Maltan kansalaisuudet.

Yandexin toinen perustaja ja teknologiaosaaja Ilja Segalovitš menehtyi syöpään vuonna 2013.

Yandex on ollut Venäjän johtava hakukone pari vuosikymmentä, minkä takia sitä kutsutaan Venäjän Googleksi.

Parhaimmillaan Yandexin markkina-arvo oli viime marraskuussa reilussa 27 miljardissa eurossa. Nykyisin kaupankäynti sen osakkeella on keskeytetty teknologiapörssi Nasdaqissa.

HELSINGIN Sanomien tietojen mukaan ulosotto on jäädyttänyt myös Långvik Capital -yhtiön osakkeet ja sen omistuksia kahdessa muussa yhtiössä.

Käytännössä viranomainen otti näin määräysvaltaansa omistukset Hartwall-areenana tunnetussa jääkiekkohalliyhtiössä Helsinki Hallissa ja Kirkkonummella sijaitsevan Långvikin kylpylän kiinteistöyhtiössä.

Rotenbergien lisäksi Helsinki Halli -yhtiössä merkittävän siivun on omistanut toinen oligarkki, Gennadi Timtšenko. Hänen osakkeensa on takavarikoitu jo aiemmin.

Långvikin kokous- ja kylpylähotelli sijaitsee noin yhdeksän hehtaarin merenrantakiinteistöllä. Sen omistaa jäädytyksen kohteeksi nyt joutunut Tanskarlan Centrum Oy.

Varsinaista kylpyläliiketoimintaa kiinteistöllä pyörittää Ryokan Oy. Nämä jäädytyspäätökset eivät koske sitä.

JÄÄDYTYKSET tarkoittavat sitä, että Långvik Capitalin omaisuutta ei saa pantata, myydä tai tehdä muita vastaavia toimenpiteitä ilman ulosottomiehen lupaa. Rotenbergien osalta kyse on väliaikaistoimista, jotka tyypillisesti edeltävät varsinaista takavarikkopäätöstä.

Omistukset ovat virallisesti Boris Rotenbergin pojan Roman Rotenbergin nimissä. Häntä ei ole edelleenkään lisätty EU:n pakotelistalle.

Viranomaisasiakirjoista kuitenkin ilmenee, että vanhemmat Rotenbergit ja heidän kyproslaiset yhtiönsä ovat lainoittaneet Långvik Capitalia yhteensä yli 34 miljoonalla eurolla.

Ulosottolaitos toteaa päätöksessään, että mikäli näitä velkasaatavia maksetaan, ne on suoritettava viranomaisen virkavaraintilille.

Ylen MOT-ohjelma kertoi Långvik Capitalin saamista rahavirroista syyskuun alussa.

ULOSOTTO teki jäädytyspäätökset sen jälkeen, kun Roman Rotenberg oli pyytänyt Patentti- ja rekisterihallitusta (PRH) palauttamaan hänen yhtiönsä kaupparekisteriin.

Långvik Capital ja kylpyläkiinteistön taustayhtiö Tanskarlan Centrum oli vuonna 2020 poistettu sieltä toimittamatta jääneiden tilinpäätösten takia.

Tästä syntyi erikoinen asetelma, kun Långvikin kylpylän kiinteistöä ei näyttänyt omistavan mikään toiminnassa oleva taho. Omistustilannetta selvitettiin myös Kirkkonummen kunnassa.

Kesällä Roman Rotenberg toimitti puuttuvat tilinpäätökset rekisteriin.

Vaikuttaa siltä, että ulosotto on tarttunut toimeen näiden asiakirjojen sisältämien tietojen perusteella. Tilinpäätöksistä käy ilmi velkasuhteet yritysten ja vanhempien Rotenbergien välillä.

ULOSOTTO on saanut oligarkkisuvun yhtiöpapereita haltuunsa etsinnässä, jonka se teki Boris Rotenbergin Rinimex-yhtiön tiloihin Helsingin Mannerheimintiellä.

Toukokuussa 2022 tehdyssä etsinnässä ulosotto kohtasi kassakaapin, jota se ei saanut auki.

Ulosotto tiedusteli kassakaapin koodia turhaan Boris Rotenbergin asiainhoitajalta. Koodia tai avainta ei saatu.

Lopulta viranomainen avasi kaapin väkisin elokuun lopussa ja löysi sieltä käteisenä 20 000 euroa, 650 Englannin puntaa ja 1 600 Yhdysvaltain dollaria. Käteiset jäädytettiin syyskuun alussa tehdyllä päätöksellä.

ULOSOTTO on iskenyt Rotenbergien omistuksiin jo aiemmin.

Toukokuussa HS uutisoi, että Boris Rotenbergiin liittyviä jäädytyksiä oli tehty siihen mennessä yli 10 miljoonalla eurolla. Toimenpiteiden kohteeksi oli joutunut muun muassa hankolainen luksushuvila, tiluksia Lapissa, rähjääntyneitä kerrostaloja Hangossa sekä Ferrari-autoja ja vene.

Keväällä jäädytettiin myös Långvikin kylpylän viereinen merenrantatontti nimeltään Tanskarlan kenttä. Kiinteistö on Boris Rotenbergin Rinimex-yhtiön omistuksessa.

Kentälle suunniteltiin vielä 2015 monitoimihallia, jonne ex-jääkiekkoilija Teemu Selänne ideoi omaa jääkiekkokouluaan. Yli yhdeksän hehtaarin tontti on yhä rakentamatta.

KYLPYLÄN taustalla on tehty pakotteiden takia useita omistusjärjestelyitä.

Kun Arkadi ja Boris Rotenberg joutuivat vuonna 2014 Yhdysvaltain Venäjä-pakotelistalle, he myivät kylpylän kiinteistön ja sen liiketoiminnan nimelliseen yhden euron hintaan Boriksen pojalle Roman Rotenbergille.

Seuraavana vuonna myös hän joutui Yhdysvaltain listalle. Tuolloin tehtiin uusi omistusjärjestely: liiketoiminta siirrettiin yhden euron hintaan Rotenbergien pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden Martti Ahdon ja Auvo Niinikedon yritykselle. Kiinteistö jäi Rotenbergin omistukseen.

RYOKAN OY:STÄ kerrottiin HS:lle keväällä, ettei se ole maksanut vuokraa kiinteistöstä ja vuokravelat on alaskirjattu.

Yhtiö on vakuuttanut erillisyyttä oligarkeista ja perustellut mitätöntä kauppahintaa sillä, että yhtiö kuitenkin hoitaa kiinteistöön liittyviä kuluja ja investointeja.

Vaikka Rotenbergit siirsivät vuonna 2015 omistuksen pitkäaikaisille yhteistyökumppaneilleen, suvun vaikutus on näkynyt Långvikissä sen jälkeenkin. Hotellissa on esimerkiksi yöpynyt Roman Rotenbergin osaomistama ja johtama Pietarin SKA-jääkiekkojoukkue.

Kiinteistöyhtiön osakkeiden jäädyttäminen ei todennäköisesti vaikuta kylpylän toimintaan, mutta se estää muun muassa kiinteistön myymisen.

PATENTTI- ja rekisterihallitus tiedotti tiistaina 20. syyskuuta hylänneensä Långvik Capitalin ja Tanskarlan Centrumin pyynnöt niiden palauttamisesta kaupparekisteriin.

Roman Rotenbergin asiamies oli vedonnut viranomaiselle kirjeitse ja perustellut, että yhtiöiden rekisteröintiä ei voi estää pakotesääntelyn nojalla. PRH arvioi asiaa toisin.

”Olosuhteet huomioiden on olemassa riski, että yhtiöiden palauttaminen kaupparekisteriin olisi asettanut välillisesti varoja tai taloudellisia resursseja pakotelistalla olevien henkilöiden saataville tai hyödynnettäviksi”, patentti- ja rekisterihallitus kirjoittaa päätöksessään.

Yhtiöt voivat valittaa päätöksistä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Karjalainen varatuomari puolsi kirjeellään sitä, että venäläisliikemies Timtshenko saisi Suomen kansalaisuuden – supon lausunnoista ei löytynyt Maahanmuuttovirastossa jälkeäkään

Maahanmuuttovirastolla ei ole merkintää siitä, että miljardööri Gennadi Timtshenkon kansalaisuudesta päätettäessä olisi kysytty lausuntoa suojelupoliisilta (supo).

Tieto ilmenee STT:n tietopyynnöllä saamasta Maahanmuuttoviraston muistiosta. Virasto selvitti sitä, miten Timtshenkon Suomen kansalaisuushakemusta käsiteltiin vuosina 1998–1999 ja poikettiinko hänen kohdallaan yleisistä käsittelymenettelyistä. Selvitys koskee myös toisen henkilön kansalaisuusprosessia, mutta hänen henkilöllisyytensä on salattu.
Muistio on päivätty 28.3.2022 eli runsas kuukausi sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyksensä Ukrainaan. Samoihin aikoihin EU alkoi Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa asettaa presidentti Vladimir Putinin hallinnon lähellä olevia ihmisiä pakotelistalle. Liikemies Timtshenko päätyi EU:n pakotelistalle helmikuun lopussa.

Maahanmuuttoviraston muistio on päiväyksen mukaan valmistunut runsas viikko sen jälkeen, kun Iltalehti julkaisi uutisensa siitä, että Suomi myönsi Timtshenkolle kansalaisuuden, vaikka hänellä epäiltiin olevan yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluihin.

Virastoa pyydettiin kiirehtimään
Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan Timtshenko jätti kansalaisuushakemuksensa Helsingin poliisilaitokselle joulukuussa 1998, ja asia eteni silloisen Ulkomaalaisviraston käsittelyyn maaliskuussa 1999. Poliisi antoi lausunnon, jonka mukaan Timtshenko oli "elänyt kunniallisesti" eikä hänellä ollut rikosrekisteriä.
–  Asiakirjoissa ei merkintää siitä, että olisi pyydetty supon lausuntoa, muistiossa todetaan.

Ulkomaalaisvirasto sai 4.5.1999 Timtshenkon kansalaisuudesta kiirehtimispyynnön, jossa vedotaan Timtshenkon asemaan toimitusjohtajana. Timtshenko johti öljynhankintayhtiö Urals Finlandia, ja hän joutui pyynnön mukaan matkustamaan paljon työssään. Pyynnössä arvioitiin, että matkanteko helpottuisi Suomen passilla. Kiirehtimispyynnön takana on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Timtshenkon työnantaja.

Myöhemmin toukokuussa virasto vastaanotti vielä Timtshenkon kansalaisuuteen liittyvän toisen kirjeen. Sen lähetti "varatuomari". Maahanmuuttovirasto on salannut muistion julkisesta versiosta lähettäjän henkilöllisyyden, mutta STT selvitti, kuka varatuomari on.

"Hän on tukenut suomalaista koripalloilua"
Timtshenkon kansalaisuusasiaa koskevan kirjeen lähetti 18.5.1999 Ulkomaalaisvirastolle lappeenrantalainen juristi, varatuomari Matti Harkko. Harkko on muun muassa Ylelle ja Helsingin Sanomille kertonut aikanaan siitä, että hän on tuntenut Timtshenkon henkilökohtaisesti.

Harkko kertoo STT:lle, että hän puolsi Ulkomaalaisvirastolle lähettämässään kirjeessä Suomen kansalaisuuden myöntämistä Timtshenkolle.
– Hän on tukenut suomalaista koripalloilua, ja puolsin tätä hänen hakemustaan, Harkko sanoo.

Hänen mukaansa puoltamisessa oli hänellä "itsekkäät syyt", jotka liittyivät koripalloon. Harkko on vaikuttanut lappeenrantalaisen Catz-koripallojoukkueen taustalla vuosien ajan. Hän sanoo, ettei hänellä ole kirjettä tallella.

Timtshenkon suomalaisen liiketuttavan Kai Paanasen avopuoliso on kertonut IL:lle, että Paananen olisi laatinut kirjeen "luottojuristinsa" avulla. Harkko kuitenkin sanoo, ettei Paanasella ollut tekemistä kirjeen kanssa.

Harkko on kertonut tunteneensa Timtshenkon vuosien ajan, mutta yhteydenpito tämän kanssa katkesi noin kymmenen vuotta sitten.
– Hän vain hävisi maisemista.

Kansalaisuus myönnettiin lokakuussa 1999
Kiirehtimispyyntö ja kirje vaikuttivat Timtshenkon kannalta käsittelyyn myönteisesti. Ulkomaalaisvirasto hyväksyi Timtshenkon asian käsittelyn kiireellisenä muutama päivä kirjeen vastaanottamisen jälkeen. Timtshenko ja hänen puolisonsa saivat ehdollisen kansalaisuuspäätöksen elokuun lopussa, kunhan luopuvat Venäjän kansalaisuudesta. Silloin laki ei sallinut kaksoiskansalaisuutta.

Lokakuun alussa Timtshenko toimitti tiedon siitä, että hänet on vapautettu Venäjän kansalaisuudesta. Hän sai Suomen kansalaisuuden vielä saman päivän aikana 4.10.1999.

Timtshenkolla on se yhä, ja sittemmin hän on EU:n pakotelistauksen mukaan myös saanut uudelleen Venäjän kansalaisuuden. Kaksoiskansalaisuus tuli Suomen lainsäädännössä mahdolliseksi 2003.

Rikastui öljykaupoilla
Miljardööriksi rikastunut Timtshenko toimi 1990-luvun alussa muun muassa Urals-öljynhankintayhtiössä. Toukokuussa Iltalehti kertoi, että supo oli jo tuolloin ollut kiinnostunut Timtshenkosta. Lehti kertoi supo-lähteeseensä nojaten, että Ulkomaalaisviraston silloinen pääjohtaja Matti Saarelainen oli ollut järjestämässä Timtshenkolle kansalaisuutta ohi suojelupoliisin. Saarelaisella on lehden mukaan ollut yhteyksiä liikemies Kai Paanaseen.

Saarelainen kuitenkin kertoi aiemmin lehdelle, ettei Timtshenkon kansalaisuusprosessissa ollut mitään erikoista.

Varatuomari Matti Harkko sanoo STT:lle, ettei hänellä ole tietoa mahdollisesta yhteydenpidosta Saarelaisen ja Timtshenkon välillä.

Sittemmin Saarelainen oli tähän vuoteen saakka töissä supossa, ja myös suojelupoliisi on kertonut selvittäneensä sitä, miten Timtshenkon kansalaisuusasia hoidettiin. Suposta on kerrottu muun muassa STT:lle, että asiaa on hoidettu sisäisin keskusteluin.

Iltalehti kertoi puolestaan tällä viikolla, että supo oli laatimassa uutta laajaa turvallisuusselvitystä Saarelaisesta. Turvallisuusselvityksissä tarkastellaan ihmisten taustoja, ja niiden tarkoituksena on estää Suomen turvallisuudelle tärkeiden tietojen päätymistä vääriin käsiin.

Selvitys jäi kuitenkin kesken, koska Saarelainen siirtyi eläkkeelle.

Selvitys jäi kuitenkin kesken, koska Saarelainen siirtyi eläkkeelle.

Poliisi epäilee Roman Rotenbergiä rikoksesta

Roman Rotenberg kiistää auttaneensa isäänsä kiertämään pakotelainsäädäntöä. Kirkkonummelaisessa kylpylässä on tuskastuttu kiinteistön pattitilanteeseen.

SYYSKUUSSA 2022 Roman Rotenbergin nimissä tehtiin kaksi tilisiirtoa, joilla maksettiin verohallinnon tilille yhteensä noin 120 000 euroa. Summalla kuitattiin kirkkonummelaisen Långvikin kylpyläkiinteistön kiinteistövero.

Nyt keskusrikospoliisi epäilee, että veroa maksamalla Rotenberg syyllistyi törkeään säännöstelyrikokseen, kertoo hänen lakimiehensä Mikko Mantere.

Roman Rotenbergin epäillään avustaneen isäänsä Boris Rotenbergiä, presidentti Vladimir Putinin pitkäaikaista lähipiiriläistä, kiertämään pakotelainsäädäntöä.

Viime syksynä Suomen ulosottoviranomainen jäädytti Rotenbergien omistaman Långvikin kylpyläkiinteistön yhtiön. Kiinteistöä ei saa myydä tai pantata tai tehdä sillä muitakaan toimia ilman ulosottolaitoksen lupaa.

Kiinteistön omistaa Tanskarlan Centrum -yhtiö, jonka puolestaan omistaa Roman Rotenbergin Långvik Capital -yhtiö.

Roman Rotenberg ei ole itse EU:n pakotelistalla. Ulosotto perusteli kiinteistöön liittyvää jäädytystään sillä, että hänen isänsä Boris Rotenberg on Långvik Capitalin merkittävä velkoja. Isä on muun muassa kyproslaisten yhtiöidensä kautta lainoittanut poikansa yhtiötä kymmenillä miljoonilla euroilla.

Boris Rotenberg lisättiin EU:n pakotelistalle maaliskuussa 2022.

VELKASUHDE liittyy myös nyt paljastuneeseen rikosepäilyyn. HS:n tietojen mukaan poliisi epäilee, että maksamalla kiinteistön verot poika käytännössä siirsi varoja pakotelistatun isänsä eduksi.

Torstaina 26. tammikuuta Helsingin käräjäoikeus käsitteli vaatimusta verottajalle suoritetun 120 000 euron kiinteistöverosuorituksen takavarikoinnista. Takavarikkoa haki keskusrikospoliisi.

”Suomen lainsäädännölle erikoisella tavalla varat on takavarikoitu verohallinnolta, ei päämieheltäni”, ihmettelee lakimies Mikko Mantere.

Samalla käräjäoikeus pidensi syytteiden nostamisen määräaikaa toukokuun puoleenväliin. Keskusrikospoliisista todetaan HS:lle, että se ei kommentoi kesken olevaa tutkintaa.

Mantere katsoo, että omaisuuden jäädytyspäätös ei EU:n pakoteasetuksen perusteella kumoa Roman Rotenbergin omistusoikeutta. Siten hänellä Mantereen mukaan on ollut oikeus maksaa omistamansa kiinteistön kiinteistövero omilla varoillaan.

AIEMPINA vuosina Långvikin kiinteistöverot on maksanut paikalla kylpyläliiketoimintaa harjoittava Ryokan-yhtiö. Käytännöstä sovittiin vuokrasopimuksessa Rotenbergin yhtiön kanssa.

Viime vuonna Ryokan lopetti verojen maksamisen, minkä takia Roman Rotenberg hoiti kertyneet rästit syyskuussa.

Muun muassa Pietarin SKA -jääkiekkojoukkueen päävalmentajana toimiva Rotenberg on tiettävästi itse Venäjällä, mistä rahaa ei voi pakotteiden vuoksi siirtää Suomeen.

Käytännössä tilisiirtoa ei tehnytkään Rotenberg itse, vaan kiinteistöveron maksun hoiti hänen lakimiehensä Mikko Mantere. Mantere kertoo HS:lle, että Rotenberg sai verohallinnolta myös kuitin maksusta.

Mantere ei tarkemmin kerro, mistä ja miten Rotenberg maksoi hänelle 120 000 euroa. Hän sanoo vain "saaneensa nämä varat” ja suorittaneensa maksut.

MANTERETTA ihmetyttää myös viranomaisen tekemä tulkinta Boris Rotenbergin poikansa yhtiöön antamista miljoonista. Hänen mukaansa kyse ei ole velasta, vaan oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta.

”Toki asian voi nähdä monella tavalla, mutta asia on ollut näin vuosia, eikä viranomaisilla ole ollut siihen sanomista”, Mantere sanoo.

”Meillä länsimaissa ei tunneta mallia, jossa velat periytyisivät. Nyt aletaan olla sillä tasolla, jossa voidaan tulkita, että niin on.”

Mikäli Roman Rotenbergiltä kielletään kiinteistöveron maksaminen, silloin Mantereen mukaan käytännössä kielletään myös hänen omistusoikeutensa.

LAPSENA Suomeen muuttanut ja vuosia sitten Venäjälle palannut Roman Rotenberg on isänsä tavoin myös Suomen kansalainen.

Långvikin kylpylän Rotenbergit avasivat Kirkkonummelle vuonna 2010. Venäjän miehitettyä Krimin vuonna 2014 Boris Rotenberg ja hänen veljensä Arkadi Rotenberg joutuivat Yhdysvaltain pakotelistalle. Tuolloin veljekset siirsivät osuutensa Långvikin kiinteistöstä Roman Rotenbergille.

Kun Roman Rotenberg itsekin joutui seuraavana vuonna Yhdysvaltain pakotelistalle, hän myi Långvikin liiketoiminnan yhdellä eurolla Ryokan-yhtiölle. Ryokanissa vaikuttivat tuolloin Rotenbergien vanhat yhteistyökumppanit Auvo Niiniketo ja Martti Ahto.

Viime vuoden maaliskuussa Niiniketo kertoi HS:lle luopuvansa Ryokan-omistuksestaan pelastaakseen kylpylän maineen.

RYOKANIN johtajana viime syksynä aloittanut Antti Lepäntalo kertoo HS:lle, että kylpyläyhtiö ja Rotenbergit alkoivat etääntyä toisistaan vuosien 2015–2016 tienoilla, kun oligarkkisuku passivoitui Långvikin suhteen.

Vielä ennen koronapandemiaa Roman Rotenberg kävi jääkiekkojoukkueensa kanssa asiakkaana Långvikissä. Sen jälkeen häntä ei ole Lepäntalon mukaan näkynyt, eikä Rotenberg ole lähestynyt yhtiötä puhelimitse tai muuten.

Viimeinen pisara Ryokanille oli Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys, jota Roman Rotenberg lehtitietojen mukaan kannattaa, Lepäntalo kertoo.

Venäläisen RT-kanavan mukaan Rotenberg on muun muassa tukenut taloudellisesti Ukrainaan lähetettyjen venäläissotilaiden perheitä.

KIRKKONUMMELAISEN kylpylän veroepäselvyyksien taustalta aukeaa monimutkainen vyyhti, jossa Rotenbergin epäilty säännöstelyrikos on vain yksi palanen.

Käräjillä on käsitelty viime kesästä lähtien myös Ryokan-yhtiön 200 000 euron vaatimusta Rotenbergien Långvik Capitalilta.

Ryokanista kerrotaan, että tämä velka syntyi vuoden 2015 liiketoimintakaupan jälkeen, kun Ryokanin tilin avaaminen viivästyi ja sille kuuluvia maksuja päätyi Långvik Capitalille.

Pakotteiden vuoksi Långvik Capital ei ole voinut siirtää rahoja Ryokanille.

Kiinteistönomistajan kanssa asiointia vaikeuttaa sekin, että Rotenbergin Långvik-yhtiöt poistettiin kaupparekisteristä vuonna 2020. Syynä oli se, etteivät yhtiöt olleet toimittaneet sinne lain edellyttämiä tilinpäätöstietoja.

ROTENBERGIN lakimies Mikko Mantere sanoo, että hänen päämiehensä aikoo riitauttaa kiinteistöveroasian ja periä verottajalle maksamansa 120 000 euron kiinteistöveron Ryokanilta takaisin.

”Ryokan on tämän aina maksanut, ja toki se on velvollinen maksamaan tämän regressinä”, Mantere sanoo.

Hänen mielestään tilanne on hänen asiakkaalleen kohtuuton, sillä Roman Rotenberg on vain Yhdysvaltain mutta ei EU:n sanktioiden kohteena.

”Henkilöllä, jota ei ole EU:ssa sanktioitu, on oikeus hallita omaisuuttaan. EU:n pakoteasetus lupaa kunnioittaa kaikkia ihmisoikeuksia. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, mutta eivätkö ne ehkä koskekaan tiettyä kansalaisuutta?”

”Jos me poistumme, tänne jää vain venäläinen hyökkäyssotaa tukevan oligarkin kiinteistö.”
KYLPYLÄSSÄ ollaan tuskastuneita pattitilanteeseen kiinteistön kanssa.

”Minkä takia tämä on kestänyt lähes vuoden, miksi tämä ei nytkähdä eteenpäin”, Antti Lepäntalo ihmettelee.

Ryokan-yhtiö on kesästä lähtien odottanut, että kylpyläkiinteistö ulosmitattaisiin, kiinteistö saisi uuden omistajan ja liiketoiminta voisi palata normaaliksi.

”Toivomme, että kiinteistö saadaan normaalisti ulosottoon ja asianmukaisen ja luotettavan omistajan haltuun.”

Etenkin jotkut yritysasiakkaat ovat vältelleet Långvikiä sodan syttymisen jälkeen sen vuoksi, että kiinteistö on Rotenbergien omistuksessa. Långvikissä on nykyisin 42 työntekijää. Aiemmin heitä oli noin 60.

Ryokan on ollut yhteydessä virkamiehiin ja poliitikoihin, jotta asia nytkähtäisi eteenpäin. Lisäksi yhtiö teki kansalaisaloitteen pakotelistattujen henkilöiden omaisuuden pakkolunastamisesta Suomessa, mutta aloite ei saavuttanut tarvittavaa allekirjoitusmäärää.

Lepäntalo korostaa, että kylpylän lipputangossa heiluu Ukrainan lippu ja keittiössä työskentelee ukrainalainen työntekijä.

”Me olemme joutuneet miettimään, että millä puolella me seisomme, ja onneksi myös asiakkaamme ovat huomanneet tämän.”

”Jos me poistumme, tänne jää vain venäläinen hyökkäyssotaa tukevan oligarkin kiinteistö.”

VIRANOMAINEN ei ota kantaa yksittäisten jäädytettyjen omaisuuserien kohtaloon, sanoo johtava kihlakunnanvouti Aki Virtanen Ulosottolaitoksesta.

”Yleisellä tasolla voin sanoa, että ulosotot jatkuvat niin kauan kuin pakotteet ovat voimassa ja ulkoministeriö on hakenut ulosotolta niiden täytäntöönpanoa. Sellaista ratkaisua ei ole, että asia ratkeaisi itsestään.”

Virtasen mukaan pakotelistattujen on itse oltava aktiivisia, mikäli he haluavat luopua omaisuudestaan.

Näin on jo tapahtunutkin. Esimerkiksi viime syksynä Boris Rotenberg hankkiutui eroon kahdesta hankolaisesta asuinkerrostalosta, jotka päätyivät korvauksetta kaupungin omistukseen.

HS:n tiedot: Myös oligarkki Timtšenkon tytär sai Suomen passin pikavauhtia

Maahanmuuttovirasto ei pysty selittämään, miksi Gennadi Timtšenkon tyttären Ksenija Frankin kansalaisuushakemuksen käsittelyssä ei noudatettu aiemmin annettua päätöstä.

OLIGARKKI Gennadi Timtšenkon tytär Ksenija Frank (ent. Timtšenko) sai Suomen kansalaisuuden poikkeuksellisella tavalla, käy ilmi HS:n selvityksestä. Kansalaisuushakemuksen käsittelyssä toimittiin vastoin silloisen Ulkomaalaisviraston aiempaa päätöstä.

Tieto täydentää suojelupoliisin Supon maanantaina julkaisemaa selvitystä. Siinä haastatellun Supon entisen työntekijän mukaan Gennadi Timtšenkon kansalaisuuden saaminen vuonna 1999 oli monin tavoin poikkeuksellinen prosessi.

Timtšenkot hakivat tuolloin 14-vuotiaalle tyttärelleen kansalaisuutta 19. huhtikuuta 2000. Samassa yhteydessä virastoon jätettiin kirje, jossa pyydettiin käsittelyn kiirehtimistä. Kiirehtimispyyntö toistettiin 22. toukokuuta 2000.

Kesäkuun 27. päivänä Ulkomaalaisvirasto ilmoitti hakijalle, ettei kiirehtimiseen ole riittäviä perusteita ja että hakemus käsitellään normaalissa järjestyksessä. Kansalaisuuspäätös tehtiin tästä huolimatta vain kuukautta myöhemmin.

MAAHANMUUTTOVIRASTON (ent. Ulkomaalaisvirasto) mukaan se ei pysty selittämään, miksi asiassa toimittiin vastoin aiempaa päätöstä.

Valitettavasti asiakirjoista tai rekisterin toimenpidetiedoista ei käy ilmi, miksi Ulkomaalaisvirasto on kuitenkin jo 31.7.2000 tehnyt hakijalle ehdollisen kansalaisuuspäätöksen, viraston arkistosta kommentoitiin HS:lle.

Lisäksi kerrottiin, että päätöksen tehnyt henkilö ei enää työskentele virastossa, minkä takia on ”mahdotonta saada varmaa vastausta siihen, miksi Ksenian kansalaisuushakemus on kuitenkin käsitelty nopeammin”.

HS on pyytänyt tietoa päätöksen tehneen virkamiehen henkilöllisyydestä. Tähän ei toistaiseksi ole saatu vastausta.

GENNADI ja Jelena Timtšenko saivat Suomen kansalaisuuden vuonna 1999 eli vuotta ennen tytärtään.

Julkisuudessa jo on aiemmin kerrottu, että tuohon aikaan Ulkomaalaisvirastoa johtanut Matti Saarelainen oli saanut ystävältään, oligarkin liikekumppanilta Kai Paanaselta pyynnön kiirehtiä Gennadi Timtšenkon kansalaisuushakemusta.

Iltalehti haastatteli keväällä 2022 Paanasen entistä naisystävää, joka kertoi kuulleensa Paanasen pyynnön.

Suojelupoliisin tällä viikolla julkaisema selvitys vahvisti, että Supo oli toistuvasti pyytänyt Saarelaista kertomaan etukäteen, mikäli Gennadi Timtšenko hakee Suomen kansalaisuutta. Ennakkovaroitusta ei tullut. Supo olisi halunnut myös puhuttaa Timtšenkoa, mutta ei saanut siihen tilaisuutta.

Saarelainen on kiistänyt myötävaikuttaneensa Timtšenkon kansalaisuushakemuksen käsittelyyn. Hän on perustellut ”kiireellä” sitä, että ei ilmoittanut hakemuksesta Supolle.

HS tiedusteli sähköpostitse Saarelaiselta, mitä tietoja hänellä mahdollisesti on Ksenija Frankin kansalaisuushakemuksen käsittelystä ja onko hän ollut asiassa osallinen. Sähköpostiin ei toistaiseksi ole saatu vastausta.

Eläkkeelle loppuvuonna 2022 jäänyt Matti Saarelainen työskenteli ennen eläköitymistään Suojelupoliisissa erityisasiantuntijana.

MAAHANMUUTTOVIRASTOSTA kerrotaan HS:lle, että viraston käytäntönä on aina ollut pyrkiä käsittelemään alaikäisten hakemukset yhdessä vanhempien kansalaisuushakemusten kanssa.

Lisäksi tavoitteena on ollut viiveetön käsittely sellaisten alaikäisten lasten osalta, joiden vanhemmat ovat jo Suomen kansalaisia.

Timtšenkojen hakemusten aikoihin Ulkomaalaisvirasto oli joka tapauksessa ruuhkautunut, ja päätöksiä kansalaisuushakemuksiin joutui odottamaan jopa 2–3 vuotta.

Kesällä 1999 viraston viestintäpäällikkö selitti HS:n mielipideosastolla, että kansalaisuushakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Kirjoituksen mukaan tuolloin käsittelyvuorossa olivat keväällä 1997 jätetyt hakemukset. Viestintäpäällikön kannanotto oli vastaus jo 2,5 vuotta omaa päätöstään odottaneen iranilaisen pakolaisen aiempaan kirjoitukseen.

Gennadi Timtšenko jätti kansalaisuushakemuksen joulukuussa 1998 ja sai päätöksen kansalaisuudesta elokuussa 1999.

KSENIJA Frank on julkisesti korostanut hyväntekeväisyystyötään lasten ja vanhusten parissa, mutta hän on ollut tiiviisti mukana myös isänsä liiketoimissa.

Frank on istunut Gennadi Timtšenkon hallinnoiman Transoil-yhtiön hallituksessa vuodesta 2011 lähtien. Transoil on Venäjän suurin yksityinen öljykuljetuksiin erikoistunut yhtiö.

Vuosina 2014–2019 Ksenija Frank omisti isä-Timtšenkon hänelle siirtämiä Sogaz-vakuutusyhtiön osakkeita. Tiettävästi Gennadi Timtšenko halusi näin välttää Krimin miehityksen vuoksi asetettuja pakotteita. Forbes-lehden mukaan Frank oli vuonna 2018 Sogaz-omistuksensa ansiosta Venäjän äveriäimpien naisten listalla sijalla 18.

Sogaz muun muassa vakuutti Venäjän Krimin niemimaalle rakentaman Kertšin sillan rakennustyöt. Sogaz joutui Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU:n pakotelistalle, koska yhtiön katsottiin tukeneen Venäjän laitonta Krimin valtausta.

TIMTŠENKOJEN nuori lapsi, vuonna 1995 syntynyt Ivan Timtšenko sai Suomen kansalaisuuden yhtä aikaa äitinsä Jelenan kanssa vuonna 1999.

Sisarusparven vanhimmalla, 44-vuotiaalla Natalija Browningilla (ent. Timtšenko) ei Maahanmuuttoviraston antamien tietojen mukaan ole Suomen kansalaisuutta.

Timtšenkojen kansalaisuuspäätökset olivat ehdollisia eli kansalaisuus vahvistettiin vasta, kun he olivat luopuneet Venäjän kansalaisuudesta.

Ivania lukuun ottamatta koko Timtšenkon perhe on Yhdysvaltain ja Kanadan pakotelistalla. Vanhemmat ovat myös EU:n pakotelistalla.

Ksenija Frank on naimisissa Venäjän entisen liikenneministerin Sergei Frankin pojan Gleb Frankin kanssa. Muun muassa isoja venäläisiä kalastusyrityksiä omistanut Gleb Frank joutui hänkin Yhdysvaltain pakotelistalle Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Sisäministeriö selvityttää koko Timtšenkon perheen kohtelun, oikeus­­kanslerilta ei löydy Saarelaisen mainitsemaa ohjetta
Myös oligarkin tyttären kansalaisuushakemuksen käsittelyssä toimittiin poikkeuksellisella tavalla.

HELSINGIN Sanomien tietojen mukaan sisäministeriö aikoo selvityttää kansalaisuushakemusten käsittelyn oligarkki Gennadi Timtšenkon koko perheen osalta.

HS uutisoi viime perjantaina, että myös Timtšenkon tytär Ksenija Frank (ent. Timtšenko) sai kansalaisuuden poikkeusmenettelyllä vuonna 2000.

Ulkomaalaisvirasto (nyk. Maahanmuuttovirasto) oli vain kuukautta ennen kansalaisuuden myöntämistä ilmoittanut, ettei tyttären hakemuksen kiirehtimiseen suostuta. Jostain syystä kansalaisuus kuitenkin myönnettiin pikavauhtia eikä Maahanmuuttovirasto ole pystynyt selvittämään, miksi asiassa toimittiin vastoin annettua päätöstä.

HS:n tietojen mukaan sisäministeriössä on nyt päätetty, että Timtšenkon perheenjäsenten hakemusten käsittely käydään kokonaisuudessaan läpi Maahanmuuttoviraston kanssa.

AIEMMIN julkisuudessa on kerrottu, että Ulkomaalaisviraston tuolloinen johtaja Matti Saarelainen sai vuonna 1999 ystävältään, Timtšenkon liikekumppanilta Kai Paanaselta avunpyynnön oligarkin kansalaisuusasiassa. Saarelainen on myöntänyt antaneensa ohjeita hakemuksen kiirehtimiseksi.

Ministeriö on jo selvityttänyt Saarelaisen toimintaa Suposta, jossa tämä työskenteli pitkään. Selvityksen tuloksista uutisoitiin viime viikolla.

HS on tiedustellut Saarelaiselta sähköpostitse, mitä hän mahdollisesti tietää Ksenija Frankin hakemuksen pikakäsittelystä, mutta hän ei ole vastannut kyselyyn.

Kansalaisuuspäätöksen antaneelta virkamieheltä lisätietoja ei enää saada, koska hän on jo edesmennyt.

VIISIHENKISEN perheen neljälle jäsenelle myönnettiin Suomen kansalaisuus vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 1995 syntynyt Ivan-poika sai kansalaisuuden samaan aikaan isänsä ja äitinsä Jelenan kanssa vuonna 1999. Seuraavana vuonna kansalaisuutta haettiin tuolloin 14-vuotiaalle Ksenijalle.

Perheen vanhimmalla lapsella, vuonna 1978 syntyneellä Natalja Browningilla ei Maahanmuuttoviraston antamien tietojen mukaan ole Suomen kansalaisuutta.

Kansalaisuuspäätökset olivat ehdollisia, eli hakijat saivat Suomen passin vasta, kun he olivat luopuneet Venäjän kansalaisuudesta.

Timtšenkon hakemusten aikoihin Ulkomaalaisvirasto oli pahasti ruuhkautunut ja kansalaisuuspäätöksiä joutui odottamaan 2–3 vuotta, jopa pidempään.

Nopeasti saaduista Suomen passeista on ollut hyötyä maailmalla liikkuville oligarkin perheenjäsenille. HS:n selvitysten perusteella kansalaisuus näyttää myös suojanneen Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvaa Gennadi Timtšenkoa EU:n pakotelistaukselta kevääseen 2022 asti.

VIIME viikolla julki tulleiden selvitysten mukaan Saarelainen vetosi vanhojen toimiensa selvittämisen yhteydessä ohjeeseen, joka olisi valmisteltu oikeuskansleri Paavo Nikulan kanssa.

Supon selvityksessä todetaan, että kyseinen ohjeistus olisi ollut voimassa vuosina 1998–1999.

Saarelainen oli ohjeistanut virallisen oikeuskansleri Nikulan vahvistaman ohjeen mukaisesti laatimaan kiirehtimiskirjeen ulkomaalaisvirastolle, jolloin hakemus voitiin ottaa kiirehtimismenettelyyn, asiakirjassa todetaan.

HS pyysi Saarelaisen mainitsemaa ohjetta oikeuskanslerinviraston kirjaamosta. Sieltä ilmoitettiin, että ohjetta ei löydy:

”Supon selvityksen sanamuotojen perusteella kyse ei näyttäisikään olevan varsinaisesta oikeuskanslerin laatimasta ohjeesta, vaan pikemminkin Ulkomaalaisviraston omasta ohjeesta, jonka sisältöä on ehkä käyty oikeuskanslerin kanssa läpi.”

HS on tiedustellut Maahanmuuttovirastosta, onko sen arkistossa kyseistä ohjetta, mutta kysymykseen ei ole toistaiseksi saatu vastausta.

OHJEISTUKSEN sanottiin koskevan ”kansalaisuuden kriteerit täyttäviä selviä tapauksia”.

Saarelainen kertoi selvittäjille antaneensa samanlaisen ohjeistuksen kymmenissä vastaavissa tapauksissa.

Epäselväksi jää, miksi pahojen ruuhkien keskellä juuri Timtšenkon perhe sai ohituskaistan. Supo oli nimenomaisesti ja toistuvasti pyytänyt varoittamaan, mikäli Timtšenko hakee kansalaisuutta. Miehen yhteydet muun muassa Putiniin olivat jo 1990-luvulla Supon tiedossa.

KANSALAISUUSHAKEMUSTEN ruuhkista kirjoitettiin tuohon aikaan runsaasti mediassa ja ongelmat olivat myös oikeuskanslerin tiedossa.

Sekä Nikula että hänen edeltäjänsä Jorma S. Aalto kiinnittivät toistuvasti huomiota käsittelyaikoihin.

Oikeuskanslerinvirasto viittaa HS:lle antamassaan vastauksessa tietoihin, joiden mukaan vuonna 2001 Ulkomaalaisvirastossa oli aloitettu kokeiluluontoinen menettely. Siinä uudet hakemukset käytiin läpi välittömästi niiden saavuttua.

Hakemukset, joissa oli selvät edellytykset tehdä myönteinen päätös, ratkaistiin heti. Kokeilu alkoi kuitenkin vasta Timtšenkojen hakemusten käsittelyn jälkeen.