Väkivalta on nuorille jo arkipäivää – kolme yläkoululaista kertoo, mitä ajattelee tappeluista: "Ei aina tiedä, onko se leikkimistä vai ihan totista"
Alaikäisten ja varsinkin alle 15-vuotiaiden tekemät rikokset ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa. Eniten nuorten tekemiä pahoinpitelyjä on Vaasassa ja Seinäjoella, kun lukuja suhteutetaan väkilukuun.
Viisi nuorta potkii ja lyö yhtä maassa makaavaa sekä huutaa hänelle.
Tämä on yksi tilanteista, joita yläkoululainen
Saana Tuononen on kotikaupungissaan todistanut.
Helmi Uusi-Ranta puolestaan on nähnyt sosiaalisessa mediassa videoita nuorten tekemästä väkivallasta. Tappelut ovat tapahtuneet Vaasassa.
– Aika kovia tilanteita on välillä ollut, Uusi-Ranta sanoo.
Tuonosen mukaan väkivaltaa on välillä todella paljon. Uusi-Ranta arvioi, että sitä on jonkin verran enemmän kuin ennen.
– Ei aina tiedä, onko se sellaista leikkimistä vai ihan totista.
Aaro Vertanen on ajatellut, että nuorten tappelut ja rähinöinti ovat yleinen ilmiö. Hän ei ole huomannut, että nuorten väkivalta olisi varsinaisesti lisääntynyt, vaikka poliisin tilastot kertovat toista.
...
Vaasa ja Seinäjoki nousevat tilastoissa kärkeen
Tilastojen mukaan alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt lisääntyivät viime vuonna Suomessa yli 23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kasvua oli myös 15–17-vuotiaiden tekemissä pahoinpitelyissä, mutta sitä vanhemmissa ikäluokissa määrä on pysynyt ennallaan tai vähentynyt.
Tilastot vuosilta 2017-2021 osoittavat, että nuorten tekemien rikosten määrä on kasvanut.

- Alle_15-vuotiaat_Pohjanmaalla.jpg (53.2 KiB) Katsottu 2234 kertaa
Alle 15-vuotiaiden yleisimpiä rikoksia ovat näpistykset, pahoinpitelyt, vahingonteot, laittomat uhkaukset ja varkaudet.
Ylikomisario
Mika Jylhä Pohjanmaan poliisilaitokselta kertoo, että Suomessa nuorten tekemiä pahoinpitelyjä tapahtuu eniten Vaasassa ja Seinäjoella, kun lukuja suhteutetaan väkilukuun.
Syytä siihen ei tiedetä.
Nuorten pahoinpitelyt tapahtuvat Jylhän mukaan usein viikonloppuisin, yleisillä paikoilla ja alkoholin vaikutuksen alaisina.
Tappeluja ja rähinöintiä on yhä useammin myös kouluissa ja koulumatkoilla.
Tänä syksynä Onkilahden koulun rehtorina Vaasassa aloittanut
Jari Jaskari on hallinnoinut aiemmin 30 peruskoulua Seinäjoella. Nuorten väkivalta on hänen mukaansa selvästi lisääntynyt koulujen arjessa.
– Se näkyy väkivaltaisena käyttäytymisenä. Se voi olla tönimistä, potkimista ja joskus vielä järeämpääkin toimintaa, Jaskari sanoo.
Rikosten lisääntyessä uhrien määrä kasvaa
Keskusrikospoliisi julkaisi maaliskuussa raportin nuorten väkivaltarikollisuuden kehityksestä Suomessa.
Sen mukaan alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt kohdistuvat yleensä samanikäisiin tai sitä nuorempiin.
Ylikomisario Mika Jylhä kertoo, että Etelä-Pohjanmaalla alle 14-vuotiaita uhreja oli viime vuonna lähes puolet enemmän kuin vuonna 2019.
Rannikko-Pohjanmaalla uhrien määrässa oli kasvua 37 prosenttiyksikköä.
Yli 15-vuotiaiden pahoinpitelyt kohdistuvat tilastojen mukaan myös aikuisiin, jotka ylikomisarion mukaan ovat usein auktoriteetteja eri laitoksissa, kuten kouluissa ja lastensuojeluyksiköissä.
Myös poliisi on saanut osansa nuorten uhmakkaasta käytöksestä. Esimerkiksi satoja nuoria kokoavissa mopomiiteissä poliisia kohti on heitelty tölkkejä, poliisiautosta on viety osia ja poliisille huudeltu uhkauksia. Nuoret ovat myös räkineet poliisiauton päälle.
Onkilahden koulun rehtori Jari Jaskari toteaa, että koulussa nuoren väkivaltaiseen käytökseen puututaan heti.
– Käydään kasvatuskeskusteluja ja tarvittaessa tehdään järeitä toimenpiteitä. Yhtenä keinona on jälki-istunto, ja todella järeä toimenpide on koulusta erottaminen.
Siihen päädytään hänen mukaansa kuitenkin harvoin.
Sosiaalinen media vaikuttaa nuorten käytökseen
Jaskari arvelee, että nuorten käytöstä on muuttanut sosiaalinen media.
– Nuoret ovat paljon TikTokissa, Snapchatissa ja muissa palveluissa. Sieltä otetaan mallia eikä välttämättä ajatella, mitä tästä seuraa.
Poliisi sanoo samaa.
– Nykyään kuuluu vähän kuvaan, että mennään varta vasten pahoinpitelemään jotakuta ja kuvataan se sosiaalista mediaa varten. Sitten pahoinpitely julkaistaan. Sillä haetaan tiettyjä kannuksia, Jylhä kertoo.
Sosiaalinen media näkyi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyssä viime vuonna: pohjalaisnuoret olivat kokeneet seksuaalista häirintää puhelimitse ja verkossa hurjasti enemmän kuin ennen.
Pohjanmaan hyvinvointialueella ja Keski-Pohjanmaalla häirintä kaksinkertaistui kahdessa vuodessa, kun Etelä-Pohjanmaalla kasvua oli jopa 200 prosenttiyksikköä eli häirintää oli viime vuonna kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2019.
Jylhän mukaan häirintä voi olla esimerkiksi rivojen kuvien lähettämistä kännykällä. Häirintää tekevät sekä nuoret että aikuiset.
– Kuvitellaan, että kasvottomana voi tehdä mitä vaan eikä mistään jää kiinni.
Useita syitä väkivallan kasvuun
Jylhän mukaan mukaan syitä nuorten väkivallan lisääntymiseen on useita.
Poliisi valvoo tilaisuuksia ja tapahtumia entistä enemmän, jolloin tapauksia tulee myös enemmän ilmi. Vaikutusta on ollut korona-ajalla.
– On ollut vähemmän tekemistä kuin ennen koronaa. Siitä johtuva ahdistus voi purkautua väkivallantekoina, Jylhä arvioi.
Nuorilla on yhä enemmän mielenterveysongelmia ja myös huono-osaisuus yhteiskunnassa on lisääntynyt. Se näkyy muun muassa pääkaupunkiseudulla jengiytymisenä, johon liittyy väkivaltaista käyttäytymistä.
Vaasassakin oli Jylhän mukaan alkuvuodesta etnisyyteen perustuvaa jengiytymistä, jossa huumeet olivat mukana kuvioissa. Poliisi lopetti touhun lyhyeen.
Pohjalaismaakunnissa alaikäisten tekemien rikosten kärjessä ovat näpistykset, pahoinpitelyt, vahingonteot, laittomat uhkaukset ja varkaudet – tässä järjestyksessä. Kaikkien niiden määrä on kasvanut viiden vuoden aikana.
Ryöstöissä poliisi on huomannut, että yhä useampi nuori kantaa taskussaan puukkoa. Ei-toivottu ilmiö on ollut nähtävissä niin pohjalaismaakunnissa kuin muualla Suomessa.
– Kaiken kaikkiaan nuoret voivat hyvin, mutta pieni osa nuorista voi huonosti. Se huonovointisuus voi johtaa väkivaltarikollisuuteen, Jylhä toteaa.
...