MURHA.INFO

Villeri kirjoitti: Pe Joulu 23, 2022 8:14 am Paljonhan on pitänyt maksukykyä löytyä, että on läpäissyt pääsykokeen?
Screenshot_20221223_080626_Samsung Internet.jpg

Entä mitä TAMK tekee, jos kenialaismaakunta ei maksa laskujaan joulukuun eräpäiväänkään mennessä?

– Emme lähetä ketään takaisin Keniaan, vaikka rahoja ei nyt tulisi, Carita Prokki vakuuttaa.

Jos maksuja ei tule, lähtee TAMK Carita Prokin mukaan keskustelemaan tilanteesta Opetusministeriön kanssa. Tilanne on hänen mukaansa verrannollinen siihen, että tutkintokoulutusta olisi ostanut yritys, joka menee konkurssiin.

– Joku keino on keksittävä, jotta opiskelijat eivät joudu kärsimään. Meidän on löydettävä heille toinen tilaaja tai ratkaistava asia jollain muulla tavalla.

Villeri kirjoitti: Pe Joulu 23, 2022 10:57 am Tässä hommassa ei ole taas oikein mitään tolkkua.

Opiskelijatuontia kutsutaan koulutusvienniksi - muutama suomalainen opettaja Afrikassa on hieman eri hintaluokassa kuin 125 kenialaista opiskelijaa Suomessa. Annetaan ymmärtää, että syyslukukauden 1 600 euron lukukausimaksu per lärvi jotenkin kattaisi kokonaismenot - lennot, asumisen, ruokailun, aineistokulut, koulutusmenot etc. TAMKin Carita Prokinin ja opetusministeriön tv:stä tutun Atte Jääskeläisen ainoa huoli on, etteivät opiskelijat joudu lähtemään kotiin. Kuka pitäisi veronmaksajan puolta? Koska aika puhdasta tulonsiirtoa tämä on suomalaiselta veronmaksajalta jollekin Keniassa.

Ja nämä eivät ole ainoat kenialaiset tai kehitysmaalaiset, jotka ovat tulleet Suomeen koulutusviennissä. Toivottavasti edes sisältyvät kehitysapuun, koska jokainen koulutusviety maksetaan velalla. Täytyisi jostain ministeriön papereista kaivaa, mistä nyt taas on kyse, muttei nyt jouda.

Tämä vaatii ehdottomasti 30 päisen delegaation lähettämisen Suomesta Keniaan kuukaudeksi keskustelmaan keinosta millä asia hoidetaan.

Uasin Gishun maakunnan varakuvernööri vierittää vastuun maksamattomista lukukausimaksuista nuorten vanhemmille. Keniassa vieraillut tamperelaisdelegaatio hämmentyi varakuvernöörin sanoista.

Hämmennys varakuvernöörin sanojen jälkeen Uasin Gishun maakunnan suuressa kokoussalissa on käsinkosketeltava.

– Kaikki rahat tulevat opiskelijoiden vanhemmilta. Maakunta ei maksa mitään, me olemme vain takaajia, totesi John Barorot heti alkukohteliaisuuksien jälkeen.

Kyse on Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa opiskelevista kenialaisista opiskelijoista. Suomessa on tähän asti vallinnut käsitys, jonka mukaan Uasin Gishun maakunta maksaisi nuorten opiskelun Tampereella kokonaan.

Maakuntatalon suuressa salissa varakuvernööri John Barorot vakuuttaa, että maakunnan sata päivää virassa ollut uusi hallinto arvostaa koulutusyhteistyötä tamperelaisten kanssa erittäin paljon.

– Suomen ja Tampereen tuntevat täällä kaikki. Käynnistämme koulutusyhteistyötä myös Kanadan ja Australian kanssa, mutta Suomi on meidän suuri menestystarinamme. Haluamme ehdottomasti jatkaa ja kehittää tätä toimintaa.

Laskujen maksamattomuuden varakuvernööri Barorot vierittää opiskelijoiden vanhempien vastuulle.

– Jotkut vanhemmat ovat levittäneet huhua, jonka mukaan koulutus olisi Suomessa ilmaista myös kenialaisille, ja siksi 43 perhettä 51:stä on kieltäytynyt maksamasta tämän vuoden lukukausimaksuja.

Kuvernööri lupaa, että maakuntahallitus ottaa lähipäivinä yksittäin yhteyttä niihin perheisiin, jotka eivät maksuja ole maksaneet. Hän uskoo että perheillä kyllä on rahat kerättynä, mutta heidät pitää vain vakuuttaa siitä että ne on maksettava – opetus kun Suomessa on ilmaista vain EU-kansalaisille.

Jos joku perhe ei suostu siirtämään rahoja maakunnan perustamalle tilille, on varakuvernöörin mielestä jäljellä vain yksi vaihtoehto.

– Heidän lapsensa eivät siinä tapauksessa voi jatkaa opiskeluja Suomessa, John Barorot toteaa.

Paikalla on noin 30 vanhempaa, ja he myöntävät etteivät ole maksaneet tämän vuoden maksuja. Mutta syy on aivan toinen kuin varakuvernöörin esittämä.

– Meillä on rahat, ja voimme maksaa lukukausimaksut vaikka huomenna. Mutta me emme halua maksaa niitä maakunnan tilin kautta.

Vanhemmat kertovat, että heiltä on kerätty kenialaisittain huomattavia summia, lähes kaksi miljoonaa Kenian shillinkiä eli noin 15 000 euroa opiskelijalta. Rahat on maksettu maakunnan tarkoitusta varten perustamalle tilille KCB-pankkiin.

– Meille ei ole pyynnöistä huolimatta kerrottu, mitä rahoillamme on tehty. Emme tiedä, kuinka paljon on maksettu oppilaitoksille Suomessa, emmekä sitä mihin muihin tarkoituksiin rahaa on käytetty, vanhemmat sanovat.

Vanhemmat haluaisivat maksaa koulutuksesta suoraan TAMKille, mutta Carita Prokki selittää, että se ei ole Suomen lain mukaan mahdollista.

– Koulutusvientiä säätelevien lakien mukaan tutkintoja voidaan myydä vain ryhmille, ja maksajana pitää olla esimerkiksi toinen valtio, kansainvälinen järjestö tai säätiö.

Ajatuksena on, että tutkintokoulutusta tilaava taho on vakaa yhteistyökumppani, joka pystyy takaamaan lukukausimaksut monenkin vuoden ajaksi. Yksittäiset perheet eivät voi tällaista takausta antaa.

Mutta nyt on käynyt selväksi, että mitään takuuta ei pysty tarjoamaan myöskään Uasin Gishun maakunta. Vaikka varakuvernööri sanoi puheessaan, että maakunta on koulutuksen takaaja, ei Uasin Gishulla ole varoja puuttuvien lukukausimaksujen maksamiseen.

– Meillä on vain hyvin pieni stipendirahasto, josta maksamme korkeintaan 500 euron suuruisia stipendejä joillekin opiskelijoille kenialaisissa oppilaitoksissa. Kansainvälisiä tutkintoja varten ei budjestissamme ole rahaa, sanoo varakuvernööri John Barorot.

Kirmukarmu kirjoitti: La Helmi 11, 2023 6:19 pm Kävikö ne Keniassa perimässä velkoja? Sinne tungetaan joitain satasia vuodessa joka iikka. Joku muutama kymppi siis kuukaudessa, sinä, minä ja kaikki Suomalaiset, hymyssä suin.

Metsälän isäntä kirjoitti: Su Helmi 12, 2023 1:44 am

Kirmukarmu kirjoitti: La Helmi 11, 2023 6:19 pm Kävikö ne Keniassa perimässä velkoja? Sinne tungetaan joitain satasia vuodessa joka iikka. Joku muutama kymppi siis kuukaudessa, sinä, minä ja kaikki Suomalaiset, hymyssä suin.

No eipä tuo ihan pidä paikkaansa.

Suomen kehitysyhteistyön suunnitelman mukaan määrärahat Keniassa vuosina 2021-2024 ovat yhteensä 32 miljoonaa euroa, eli keskimäärin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tekee 1,44 euroa vuodessa per suomalainen, eli 12 senttiä kuukaudessa per suomalainen.

https://um.fi/kehitysyhteistyo-kenia

Suomen kahdenvälinen yhteistyö Keniassa suuntautuu vuosina 2021–2024 pääasiassa naisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen, nuorten teknisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä säällisten työpaikkojen lisäämiseen. Suomen tuki Kenialle vuosina 2021–2024 on 32 miljoonaa euroa.

Jos maksuja saada maaliskuun loppuun mennessä, yhteensä 139:n Laurean kenialaisopiskelijan koulu päättyy. Samalla 96 opiskelijaa suorittavat Keniassa valmistavia siltaopintoja. Ilman maksuja myös heidän koulunsa lakkaa.

Alkuperäinen määräaika oli 28. helmikuuta mennessä, mutta Laurean hallitus antoi kuukauden lisäaikaa. Opiskelu kuitenkin keskeytetään helmikuun lopussa, jos maksuja ei kuulu.

Elinkustannukset uupuvat myös

Lisäksi Uasin Gishun maakunta ei ole maksanut opiskelijoiden asumis- ja elinkustannusrahoja lainkaan tai summat ovat olleet vaihtelevia. Opiskelijoita uhkaa nyt asunnon menetys.

Myös maassaolo-oikeus voi päättyä. Yli vuoden oleskelulupaa varten EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden pitää osoittaa, että heillä on tilillään yli 6 700 euroa itsensä elättämiseen.

Suomen kuvalehden mukaan Uasin Gishun korkeimpien virkamiesten kuukausipalkka on noin 1 300 euroa. Maakunnan koko koulutusbudjetti on noin 8,2 miljoonaa euroa vuodessa.

1. Vuosittaiset lukukausimaksut ovat 7 000 ja 10 000 euron välillä. Kenian Suomen-suurlähetystössä ihmeteltiin jo viime vuonna, miten maakunnalla voi olla varaa maksuihin.

Uasin Gishun aiempi hallinto vakuutti, että maakunnan rahat riittävät. Maksullisten pääsykokeiden jälkeen hallinto ilmoitti opiskelijoille, että avustusta ei tulekaan, ja valtavat summat revitään opiskelijoilta tai heidän vanhemmiltaan.

Työllistymisestä epärealistinen kuva

Opiskelijat ohjeistettiin myös etsimään pikaisesti töitä Suomesta maksujen hoitamiseksi. Suomen Kuvalehden mukaan työllistymisestä Suomessa annettiin utopistisia arvioita.

Uasin Gishussa luultiin, että maksujen periminen opiskelijoilta on Suomen lain vastaista, joten opiskelijoita kiellettiin kertomasta Suomessa rahan perinnästä.

Lain näkökulmasta tilanne on epäselvä. Maakunta saa periä maksuja opiskelijoilta, mutta tilauskoulutuksella ei saisi kiertää normaalia yhteishakua. Säädöstö on tilannekohtainen ja tulkinnanvarainen.

2. – Emme voineet antaa tämän ohjelman päästä käsistämme, vaikka meillä ei ollut rahaa, sanoi hankkeen rahastosta Uasin Gishussa vastannut Joseph Maritim tammikuussa Suomen-vierailun jälkeen.

Laurean lisäksi tilanne on sama myös Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tammikuussa pidetyssä kokouksessa Uasin Gishun maakunnan nykyinen varakuvernööri John Barorot myönsi, että kaikki rahat tulevat opiskelijoiden vanhemmilta.

– Maakunta ei maksa mitään, me olemme vain takaajia, Barorot sanoi.

Barorot myönsi tämän myös Laurealle 17. helmikuuta.

3. Saimaan ammattiopisto irtisanoi jo sopimuksen Uasin Gishun maakunnan kanssa ennen kuin opiskelijat ehtivät Suomeen, sillä senttiäkään puolen miljoonan euron etumaksusta ei saatu.

https://yle.fi/a/74-20019127

Kymmeniä hoitajaopiskelijoita uhkaa karkotus Suomesta – Taustalla järkyttävä sotku: ”He eivät kertoneet meille totuutta”

Köyhistä kylistä tulevat kenialaiset sairaanhoitajat jättivät työnsä, ja perheet myivät maitaan maksaakseen koulutuksesta Suomessa. Asiat eivät olleetkaan lainkaan niin kuin oli luvattu, sanoo neljä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijaa, joita uhkaa nyt opintojen katkeaminen ja karkotus.

Karkotusuhan alla olevat kenialaisopiskelijat ovat opiskelleet Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Tänään klo 7:33

Keniasta Suomeen saapuneille hoitajaopiskelijoille kerrottiin kotimaassaan, että he pätevöityisivät vuodessa ja saisivat heti alan töitä.
Suomessa paljastui, että asia ei ollut lainkaan näin, ja nyt opiskelijoita uhkaa maastakarkotus rästissä olevien lukukausimaksujen takia.
Opiskelijoiden kotimaassaan maksama summa ei lopulta kattanut lähellekään koko opintoja, ja maaliskuun loppuun mennessä olisi maksettava tuhansia euroja lisää.
Kymmeniä Keniasta houkuteltuja sairaanhoitajia saapui syksyllä tilauskoulutukseen Laurea-ammattikorkeakouluun. Neljä heistä sanoo Iltalehdelle, että heitä on johdettu harhaan: he uskoivat pätevöityvänsä vuodessa sairaanhoitajiksi Suomeen ja luulivat maksaneensa kaiken jo ennen kotimaasta lähtöä. He olivat käsittäneet myös pääsevänsä heti tekemään alan töitä opintojen ohella.

Heidän mukaansa vasta Suomessa paljastui, että opinnot kestävätkin noin 2,5 vuotta, ja että Keniassa maksettu summa kattoi vain puolet ensimmäisen Suomi-vuoden opiskelusta. Töitäkään ei ollut.

Opiskelijoiden mukaan he saivat väärää tietoa ensisijaisesti kotimaakuntansa Uasin Gishun edustajilta. Maakunta toimii koulutuksen tilaajana.

Kaksi heistä väittää, että myös maakunnassa vierailleet suomalaisten oppilaitosten edustajat sanoivat, että kenialaiset sairaanhoitajat voisivat heti työskennellä lähihoitajina tai muissa hoiva-alan tehtävissä. Todellisuudessa alalla tarvitaan suomen kielen taitoa, ja esimerkiksi lähihoitajalta vaaditaan tietty määrä opintoja Suomessa.

Kaikki neljä kertovat yllättyneensä myös suomen kielen merkityksestä työnsaannissa.

Kovia uhrauksia

Kaikki haastatellut ovat alle kolmekymppisiä. He tulevat pääosin vähävaraisista perheistä. He elivät kotimaassa pienissä kylissä, ja jättivät taakseen sairaanhoitajan työn kotimaassaan.

– Perheeni uhrasi maata ja minä uhrasin työpaikkani, sanoo yksi heistä.

Hän valmistui viisi vuotta sitten Keniassa sairaanhoitajaksi ja teki sitten töitä alalla 200–300 euron kuukausipalkalla. Kuusilapsisen maanviljelijäperheen koti on perinteinen savitalo ilman sähköjä ja juoksevaa vettä. Kerran vuodessa saatavan maissisadon tulo oli ollut entistä epävakaampi ilmaston muututtua. Lupaus työstä Suomessa tuntui erittäin houkuttelevalta.