MURHA.INFO

Turri kirjoitti:Sekarotuisista rakeista minulla ei onneksi ole kokemuksia.

Tämä kommentti kertoikin sinusta kaiken tarpeellisen.

Turri kirjoitti: Sekarotuisista rakeista minulla ei onneksi ole kokemuksia.

Mitä vikaa sekarotuisissa on?

Bleddyn kirjoitti:

Turri kirjoitti:Sekarotuisista rakeista minulla ei onneksi ole kokemuksia.

Tämä kommentti kertoikin sinusta kaiken tarpeellisen.

Amen.

Ja ei se tullikaan varmasti tunnista kaikkia mahdollisia rotuja ja rotukoiria, että sen mukaan tarkistaisivat tai olisivat tarkistamatta.

^niinpä! Ei mulla tässä muuta.

itse jätän omat koirani vain äärimmäisessä hädässä kaupan eteen ja silloinkin vain siksi, että vanhempi koirani on hyvin ärhäkkä hampaineen puolustautumaan, jos itse en ole paikalla. lisäksi solmin hihnat aina niin tuhannen solmuille, että jos koiran meinaa viedä niin hihna on poikkaistava, muuten jää tusatessaan kiinni.

mutta aiheeseen palatakseni, kukka parka...missä lienee koira...

Anteeksi, ihan sen verran vielä aiheen ohi vinkkinä, että oletteko koittanut jättää koiralle esim. kauppaan mennessänne, niin luuta?
Meiän kohalla toimii aivan loistavasti. Kun on luu suussa, niin huomio on pelkästään siinä ja on aivan sata ja varma, että kukaan tai mikään ei tule metriä lähemmäs. Ei tule tuntemattomat lääppimään eikä tarvi pelätä, että tuo 'muotovalio' lähtee kenenkään mukaan. Sitäkin on joku ääliö kerran koittanut, ja sai lähdöt!
Ja tuo 'muotovalio' on muuten sekarotuinen rakki, että in your face, Turri...

Turri kirjoitti:^^Anteeksi vaan Bleddyn, mutta olen reissannut omieni kanssa paljon ja aina on vaadittu rekkari, tunnistusmerkintä (joko siru tai tatuointi) sekä passi. Kaikki on aina katsottu. Sekarotuisista rakeista minulla ei onneksi ole kokemuksia.

Niin mikä sekarotuisissa on vikana? Tuleeko ryppyjä imagoon, jos koira ei ole aito chi-hui-hui.

loneliness kirjoitti:*** jos koira ei ole aito chi-hui-hui.

Kjäh.

Yhtä arvokkaita sekaroituiset kuin puhtoiset. Molempia itsellä ja ihania ovat.

On kyllä surullista,jos tämä Kukka on kidnapattu. Ja kaikenlisäksi palveluskoira... :S

Itsellänikin on nyt kolmas sekarotuinen menossa enkä vaihtais puhtaaseen koskaan! Sekarotuiset on jännempiä kun ei aina tiedä minkä näkösiä niistä kasvaa, terveempiäkin useimmiten ovat kuin puhtaat.

Pitäkööt Turrimoiset omana tietonaan jos oman koiran pitää olla täysin valioyksilö ja mamin mussukka ja joidenkin muiden koirat (sekarotuiset) ovat muka huonompia. Ei ole hyvä tämä.

Sellainen tuli tässä mieleen, että palveluskoirilla todennäköisesti on joku vakuutus... Luulisin ainakin, koska onhan niiden koulutukseen ynnä muihin laitettu rahaa ja arvokkaitahan ne ovat.

Kuka tietää, se kertokoot.

Kyllähän koirillekin saa jos jonkinlaista vakuutusta, paperit omaaville koirille ainakin. Sekarotuisille ei kai oikein anneta. Joskus muistan omalleni etsineeni ja yhdestä yhtiöstä olisi saanut, mutta ehdot oli ihan älyttömät.

Mä olen vakuutusta omillani pitänyt lähinnä pentu- ja nuoruusajan, kunnes ne vähän rauhoittuvat, ihan tapaturmien varalta, sitten lopetan vakuutukset. Sairauksissa on niin paljon ehtoja ja rajoituksia sekä omavastuut, joten olen katsonut, että vak.maksuilla teen monta lääkärireissua.

Heh, sakemannin vakuutusta en muistanut poikkasta. Kun koira sairastui ja mun piti se nukuttaa pois, siitä olis saanut ostohinnan vakuutuksesta takasin, jos kuolema ei ole johtunut siitä ja siitä ja siitä jne. No, nämä ehdot täyttyi, mutta uusi vielä löytyi. Kuolinhetkellä koiran tuli olla max 10 vuotta ja mun koira nyt sattui olemaan 10v ja 3 viikkoa. Ei herunut rahoja, vaikka 10 vuotta kiltisti maksut oli maksettu. Ajattelin sit, ettei se raha kuitenkaan sitä koiraa korvaa, mutta periaatteesta vitutti pahasti.

fitness kirjoitti:Kyllähän koirillekin saa jos jonkinlaista vakuutusta, paperit omaaville koirille ainakin. Sekarotuisille ei kai oikein anneta.

Annetaanpas. Kummallakin sekarotuisellani on vakuutukset eikä ollut minkäänlaisia ongelmia niidenkään hankkimisessa.

serialist kirjoitti:Itsellänikin on nyt kolmas sekarotuinen menossa enkä vaihtais puhtaaseen koskaan! Sekarotuiset on jännempiä kun ei aina tiedä minkä näkösiä niistä kasvaa, terveempiäkin useimmiten ovat kuin puhtaat.

Nimenomaan. Jos monirotuinen pentu on terveestä ja hyväluonteisesta ("hyvä luonne" riippuu siitä tarvitaanko seura- vai vahtikoiraa...) emosta peräisin todennäköisyys saada terve yksilö on suuri. Sekarotuisella vaan se iskä on usein tuntematon. Sitten kun pennut kasvavat niin voidaan todeta että eiköhän se ole naapurin Peni se iskä.

Ainoastaan metsästyskoiraa hankkiessa ottaisin puhdasrotuisen eläimen.

Mä en kyllä myöskään ikinä uskaltaisi jättää koiraani vahtimatta mihinkään.
Postiinkin vein kirjeen, koira sylissä, vaikka siellä menikin se 5 sekuntia
(ja koira painoi kun synti )

Oma mielipiteeni tuohon puhdas vai sekarotuinen asiaan on, että pitäydyn itse rotukoirissa,
sillä silloin "tiedän mitä saan". Siis luonne, perinnölliset sairaudet yms.
Toki sekarotuisissa ei ole mitään vikaa, voisin sellaisen ottaa jos "se oikea" yksilö tulisi vastaan.