Helsingin Töölössä kallion louhintaan liittyvä räjähdeonnettomuus

[Ballasti]

^
Luulen että taas meitä viilataan linssiin, on siinä varmaan vähän suurempi räjähdemäärä kuin mitä on kerrottu, 500m päähän tuli pienempiä kiviä. Ei taida yksi pötkö riittää siihen.

Tuo uutisessa mainittu yksi panos lienee vähän tulkinnanvarainen ilmaisu. Voi kai se tarkoittaa vaikka yhtä panostettua reikää jossa sitten on jo vähän enemmän räjähdettä sisällä. Toisaalta aika pienikin määrä voi lennättää kiveä kauas kun ilman mitään eristettä räjähtää.

[vanhellsing]

^
Vaikea varmaan varmuudella tässä vaiheessa sanoa että oli vain yksi panos, voisihan tähän liittää teorian että ei ollutkaan mikään vahinko vaan jollekkin halpatyöntekijälle maksettu siitä että jättää sinne kivien väliin räjähteitä, taustalla voi olla vaikka Putin, äärioikeisto, islamistit tai Usan eliitti ehkä samaa jengiä joka mastoja kaatelee ja murtautuu vesitorneihin. No joskus asioita vaan tapahtuu.

[vanhellsing]

Löyty vahvistusta mun teoriaan siitä että räjähteitä oli enmmän kuin se yksi pötkö.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010621722.html

Työmaan kallioon oli hankkeen rakennuttajan mukaan jäänyt räjähtämätön räjähdepanos aiemmista räjäytystöistä.

Kyseinen piilossa ollut räjähdepanos oli räjähtänyt, kun sen vierestä oli irrotettu kiviä kaivinkoneella.
35 vuotta työmaalla räjähteiden kanssa työskennellyt ylipanostaja Marko Pitkänen toteaa tilanteen olleen lievästi sanottuna vaarallinen.

– Supervaarallista. Onneksi ei tullut kuolonuhreja.

– Totta kai aineelliset vahingot ovat harmittavia, mutta kyllä maalatun pellin kanssa pärjää, Pitkänen toteaa viitaten autoihin, joihin räjähdyksen seurauksena oli lentänyt kiviä.

Osa kivistä oli osunut autoihin 200–300 metrin päästä työmaalta.

– Tarkoittaa sitä, että räjähdysainetta ei ole ollut ihan vähän, vaan todella merkittävä määrä!

20 vuotta yrittäjänä toiminut mies kuvaa miinakentäksi työmaata, jossa räjähteiden kanssa toimitaan.

– Itselleni tapahtui myös vastaava tilanne, jossa jouduin toisen työmaan jäljiltä hoitamaan asioita.

[Säfööri]

↑

Kyllä sillä yhdellä pötköllä tuollaisen tärskyn saa aikaiseksi. Pötköjö on eri kokoisia. Puhuttaessa Forcitin tavarasta ja kuvissa näkyvistä pengerkorkeuksista, niin pötkö voi olla pohjapanoksessa yli kiloinen. Yleisimmät pakkauskoot 25mm/250g, 29mm/360g, 35mm/500g ja 43mm/1,1kg. Kolme ensimmäistä on paperikääreessä ja 43mm on muovipakattu. Muovipakattu varsinkin säilyy räjähdyskuntoisena vuosiakin. Paperipakatutkin säilyvät toimintakuntoisina erittäin pitkään. Tynymassa on tarkoituksella värjätty punertavaksi, että mahdollisesti palamaton tavara erottuisi mahdollisimman hyvin louheen seasta. Asutuskeskuslouhinnassa saa käyttää ainoastaan patruunoituja aineita, eli pötköjä tai putkia. Irtoaineita käytetään sitten murskakentillä ja kaivoksissa ym. kohteissa. Tuolla Forcitin aineista lisää: https://forcitexplosives.fi/wp-content/ ... 24_web.pdf

Eli kyseisessä tapauksessa pohjalla saattoi olla esimerkiksi 1,1kg mälli, joka normaalisti räjähtää viiden metrin syvyydessä ja peitettynä matoilla. Tässä tapauksessa irtonainen louhe ja matot eivät olleet enää paikoillaan. Paukku on räjähtänyt aivan pinnassa. Normaalisti kalliota räjäytettäessä jätetään ns. kansi, eli reikiä ei panosteta räjähteillä ylös asti, vaan noin metri pinnasta jätetään räjähteet pois ja reikä täytetään ylös asti hiekoitussepelillä. Eli kansi suojaa myös mattojen lisäksi ylös päin sinkoutuvilta kiviltä. Reiässä on siis väkevin aine pohjapanoksena ja varsipanoksena on ohuempaa tavaraa ja lopuksi sepelitäyttö. Sepeli tiivistyy käytännössä räjähdyspaineen ansiosta tulpaksi, joka ei päästä painetta läpi. Yksi matto painaa toista tonnia ja karkeasti voisi sanoa, että mattomäärä suhteessa kentän reikämäärään on 1:1. Eli 20 reikäinen kenttä saa katteekseen kannen lisäksi 25 tonnia kumimattoja. Tässä tällainen lyhyt oppimäärä louhinnasta.

[vanhellsing]

^
Kiitos, kai vähän epäsuoraan hainkin sitä että joku asiantuntija tulee kommentoimaan. Tuo selittää jo paljon että voi olla niitä yli kilon jytkyjä ja mielenkiintoista tietoa muutenkin.

[vanhellsing]

Vai oliko SRV:n edustaja paikalla, yksi pötkö vain tarina tuli samantien räjähdyksen jälkeen, aina epäilyttää se että heti tapahtuman jälkeen kertoo jotain faktana, vaikkei oo mitään vielä tutkittu. Helpolla täällä ei menet tarinat läpi, aina voi yrittää...

[Metsälän isäntä]

Teoriassa kun stadissa kaivelee maata, kauhaan voi osua ryssän 100, 250 tai jopa 500 kg suutarina maahan sukeltanut lentopommi (1939-1944). Ei niitä kaikkia välttämättä ole vielä löydetty.

[Kräki]

Menisi puhokseen pasauttelemaan,niin olisi jotain hyötyäkin näistä hepuista.

[Alfons Jokinen]

Vai oliko SRV:n edustaja paikalla, yksi pötkö vain tarina tuli samantien räjähdyksen jälkeen, aina epäilyttää se että heti tapahtuman jälkeen kertoo jotain faktana, vaikkei oo mitään vielä tutkittu. Helpolla täällä ei menet tarinat läpi, aina voi yrittää...

Tämä yksikön päällikkö Ossi Inkilä nyt selittelee ympäripyöreää mitäänsanomattomuusjargonia.

"Ehkä tuhoutuneet autokin korvataankin kun syykin selviääkin".

Hierarkinen pörssiyhtiö, voi jotain johtoryhmäläistä kiukuttaa jos suoraan sanotaan että ilman muuta autot korvataan.

[Wildchild79]

Tässä tällainen lyhyt oppimäärä louhinnasta.

Kiitos, mitenkään tämä ei asiaan liity (ehkä esimerkki hälläväliä asenteesta) mutta ainoa mitä itse muistan pv:n räjäytyskoulutuksesta on että trotyyliä tarvitaan kiven räjäyttämiseksi atomeiksi 1kg/1m³. Kiven alan yläkanttiin arvioitua kerroimme että tarvitsemme 0.5kg trotyyliä ja kouluttaja vastasi "Ei Suomessa ole alle kuution kiviä" ja antoi kilon pommin. Sitä nyrkin kokoista kivimurkulaa sitten satoi niskaan kun olimme 200m päässä suojassa ja seuraavat kivet olivatkin yhtäkkiä kevyempiä.

[töölöläinen]

Tässä tällainen lyhyt oppimäärä louhinnasta.

Kiitos, mitenkään tämä ei asiaan liity (ehkä esimerkki hälläväliä asenteesta) mutta ainoa mitä itse muistan pv:n räjäytyskoulutuksesta on että trotyyliä tarvitaan kiven räjäyttämiseksi atomeiksi 1kg/1m³. Kiven alan yläkanttiin arvioitua kerroimme että tarvitsemme 0.5kg trotyyliä ja kouluttaja vastasi "Ei Suomessa ole alle kuution kiviä" ja antoi kilon pommin. Sitä nyrkin kokoista kivimurkulaa sitten satoi niskaan kun olimme 200m päässä suojassa ja seuraavat kivet olivatkin yhtäkkiä kevyempiä.

Sellaista pommia ei ole olemassakaan, millä kiven voisi räjäyttää atomeiksi.

[Yrjö Yrjönpoika]

Sellaista pommia ei ole olemassakaan, millä kiven voisi räjäyttää atomeiksi.

[OT alert]
Mitenkäs, jos atomipommi?

[RL11/6]

↑

Kyllä sillä yhdellä pötköllä tuollaisen tärskyn saa aikaiseksi. Pötköjö on eri kokoisia. Puhuttaessa Forcitin tavarasta ja kuvissa näkyvistä pengerkorkeuksista, niin pötkö voi olla pohjapanoksessa yli kiloinen. Yleisimmät pakkauskoot 25mm/250g, 29mm/360g, 35mm/500g ja 43mm/1,1kg. Kolme ensimmäistä on paperikääreessä ja 43mm on muovipakattu. Muovipakattu varsinkin säilyy räjähdyskuntoisena vuosiakin. Paperipakatutkin säilyvät toimintakuntoisina erittäin pitkään. Tynymassa on tarkoituksella värjätty punertavaksi, että mahdollisesti palamaton tavara erottuisi mahdollisimman hyvin louheen seasta. Asutuskeskuslouhinnassa saa käyttää ainoastaan patruunoituja aineita, eli pötköjä tai putkia. Irtoaineita käytetään sitten murskakentillä ja kaivoksissa ym. kohteissa. Tuolla Forcitin aineista lisää: https://forcitexplosives.fi/wp-content/ ... 24_web.pdf

Eli kyseisessä tapauksessa pohjalla saattoi olla esimerkiksi 1,1kg mälli, joka normaalisti räjähtää viiden metrin syvyydessä ja peitettynä matoilla. Tässä tapauksessa irtonainen louhe ja matot eivät olleet enää paikoillaan. Paukku on räjähtänyt aivan pinnassa. Normaalisti kalliota räjäytettäessä jätetään ns. kansi, eli reikiä ei panosteta räjähteillä ylös asti, vaan noin metri pinnasta jätetään räjähteet pois ja reikä täytetään ylös asti hiekoitussepelillä. Eli kansi suojaa myös mattojen lisäksi ylös päin sinkoutuvilta kiviltä. Reiässä on siis väkevin aine pohjapanoksena ja varsipanoksena on ohuempaa tavaraa ja lopuksi sepelitäyttö. Sepeli tiivistyy käytännössä räjähdyspaineen ansiosta tulpaksi, joka ei päästä painetta läpi. Yksi matto painaa toista tonnia ja karkeasti voisi sanoa, että mattomäärä suhteessa kentän reikämäärään on 1:1. Eli 20 reikäinen kenttä saa katteekseen kannen lisäksi 25 tonnia kumimattoja. Tässä tällainen lyhyt oppimäärä louhinnasta.

Käytkö vielä läpi mihin pentriittiä käytetään rakolinjassa ja miten kemixin putkipanokset liitetään toisiinsa?

Oma veikkaus on, että tässä mielisairaalan työmaalla tapahtuneella räjähdysonnettomuudella on syväyhteys trabotna bohui nahui -miehiin ja louhinta-alan yritykseen, joka hoiti Olympiastadionin työmaalouhinnat niin, että kivet lenteli stadionin lipan päälle. Kyseinen yritys käyttää pelkästään baltialaista halpatyövoimaa ja kotimaisia alkoholisteja, jotka eivät kelpaa muihin firmoihin töihin.

[Säfööri]

No voishan täs rakolinjankin periaatteessa panostella. Taisi noissa kuvissa olla rakoa ja railoa. Se kuuluisa muukalaislegioona meni muuten nurin reilu vuosi takaperin, jos tarkoitat sitä S-alkuista jossa U ruorissa. Jaa näyttikin kaatuneen tämän vuoden helmikuussa.

[Säfööri]

Siinä rakolinjan panostamisessa on kaikista ikävintä se, että väsyneenä alkaa vituttaa, kun musta työntyy valkoiseen ja joskus harmaa tursuaa välistä. Tulee vahvoja mielleyhtymiä.